| Päivää! Minä olen venäläinen tyttö ja opiskelen suomea. Saisitteko kääntää muutamia ideomeja suomeksi? Esimerkiksi: musta tunti, perinnölliset aatelismiehet,… |
3624 |
|
|
|
1. Musta tunti
Suomen kielessä ei tiettävästi ole ilmausta musta tunti, joka lienee suora käännös englannikielisestä black hour-ilmaisusta. Suomessa tunnetaan sen sijaan ilmaus musta hetki, joka tarkoittaa yleensä tilannetta, jossa joku tekee pahan virheen. Tällöin voidaan sanoa, että virheen tekijälle sattui musta hetki. Esimerkiksi jääkiekko-ottelusta voidaan sanoa, että pelaajalle tuli tai sattui musta hetki, jos hän tekee virheen, jonka johdosta vastustaja tekee maalin.
2. Perinnölliset aatelismiehet
Tällaista ilmausta ei suomen kielessä ole. Tavoittelet todennäköisesti käsitettä perinnölliset aatelisarvot. Näillä tarkoitetaan suvussa periytyviä aatelisarvoja, kuten kreivi tai vapaaherra. Aatelisarvot periytyivät vain miespuolisille... |
| Mistä mahtaa tulla kuvaileva sanonta/sanayhdistelmä "rääpän raato"? Kuului pohjalaisen anoppini sanavarastoon: "Makaa siinä kuin rääpän raato." Rinnastuisiko… |
5105 |
|
|
|
Rääppä tai räämä ovat murteellisia, mm. Etelä-Pohjanmaan murteessa, käytettyjä sanoja, joiden merkitys on samantapainen kuin yleiskielisemmän sanan "rämä". Ne tarkoittavat huonoa, kulunutta esinettä, hylkyä, renttua ja voimatonta. Eri murteissa sanat tarkoittavat myös mm. kalan sisälmyksiä tai silmän rähmää. (Lähde: Suomen kielen etymologinen sanakirja 4, 1969).
Rääpän raato on sitten varmasti jotakin todella surkeaa, surkeampaa kuin reporankana makaaminen, jolloin on lähinnä hyvin väsynyt tai uupunut. Mutta samantapaisesta ilmiöstä on kuitenkin kysymys.
|
| Näin joitain aikoja sitten, ehkä noin 5 viime vuoden aikana Akateemisessa kirjakaupassa kirjan, jossa oli sanontoja eri kielillä. Esim. kun suomeksi ei ole… |
1499 |
|
|
|
Olisikohan kyseessä HelMet-kirjastoistakin löytyvä Rui João Baptista Soaresin kirja Provérbios Europeus = European proverbs = Eurooppalaisia sananlaskuja vuodelta 2006, jossa on esitelty samoja sananlaskuja suomeksi, englanniksi ja portugaliksi.
Paul Westlake ja Eeva-Liisa Pitkänen ovat tehneet parikin fraasisanakirjaa: Parempi pyy pivossa kuin two in the bush ja Se ei ole minun cup of tea. Molempia löytyy HelMet-kirjastoista.
Lisää englannin fraasisanakirjoja löydät hakusanoilla "fraasit englannin kieli".
|
| Haluaisin tatuoinnin, tekstiksi tulisi: C'est la vie. Eikös se ole niinkun "se on elämää / se on vain elämää?" Halusin tekstin hepreaksi tai sitten kiinaksi,… |
2547 |
|
|
|
Tatuointitekstejä koskeviin kysymyksiin on vastattu Kysy kirjastonhoitajalla -palstalla useasti. Alla linkit pariin asiaa sivuavaan vanhempaan vastaukseen.
http://www.kirjastot.fi/kysy/arkistohaku/kysymys/?ID=edc0e20f-822a-4aec…
http://www.kirjastot.fi/kysy/arkistohaku/kysymys/?ID=da94d65c-c55a-410c…
http://www.kirjastot.fi/kysy/arkistohaku/kysymys/?ID=adb0b153-ce40-4511…
Kaikki kiinan-tai hepreankielisiä käännöksiä koskevat vastaukset saat osoitteesta http://www2.kirjastot.fi/fi-FI/kysy/arkisto kirjoittamalla hakukenttään kiinan kieli tai heprean kieli.
Eri kirjoitusmerkkeihin perustuvien tatuointien kanssa kannattaa olla hyvin tarkkana, koska virheiden riski on suuri. Ohessa lisätietoa:
http://www.kanjikaveri.net/foorumi/viewtopic.php?t=... |
| Käännöstyön alla olevassa kirjassa on seuraava Bernardus Chartreslaisen lainaus, jonka on merkitty olevan peräisin vuodelta 1159: "We are like dwarfs on the… |
1844 |
|
|
|
Varhaisin tunnettu viittaus "jättiläisten hartioilla seisomiseen" muiden ihmisten opin ja kokemuksen varaan rakentamisen vertauskuvana on tuo mainittu ranskalaisen Bernardus Chartreslaisen (k. 1125) nimiin laitettu sanonta. Se löytyy Johannes Salisburylaisen (n. 1115-1180) logiikan puolustukseksi laaditusta latinankielisestä teoksesta "Metalogicon" (1159). Se, mitä Bernardus Chartreslaisen omista kirjoituksista tunnetaan, on välittynyt lähinnä hänen oppilaidensa kautta.
Johannes Salisburylaisen Metalogicon -teosta ei ole suomennettu, mutta englanninkielinen käännös on myös Internetissä: http://books.google.com/books?id=pA3VbvUf67EC&lpg=PA167&ots=73r28_CEGY&…
Tekstikohta latinaksi ja englanniksi:
http://en.wikipedia.org/wiki/... |
| Mistä tulee ilmaus "kuin paita ja peppu", jota käytetään mm. jatkuvasti yhdessä olevista (teini-ikäisistä) kaveruksista ("Me oltiin Riikan kanssa ylä-asteella… |
19765 |
|
|
|
Sanonnan alkuperästä ei löytynyt tietoa, mutta melko yleinen ja jo jonkin ikäinen sanonta kyllä on. Erkki Karin kirjassa Naulan kantaan - nykysuomen idiomisanakirja (1993) olla kuin paita ja peppu -ilmauksen kerrotaan tarkoittavan aina yhdessä olemista "kuin Majakka ja Perävaunu". Kuvituksena on käytetty pitkäpaitaista, housutonta miestä, eli sanonta on ajalta ennen napapaitoja.
|
| Kysyisin, että mistä sanonta "jätti kuin nallin kalliolle" tai "jäi kuin nalli kalliolle" juontaa juurensa? |
12041 |
|
|
|
Sanonnalla ei liene mitään tekemistä räjähdysainenallin kanssa. Kirjastoissa sähköisenä käytössä oleva ”Kielitoimiston sanakirja” liittää sanonnan sanan ”nalli” merkitykseen ’koira, karhu’. Merkityksen mainitaan olevan harvinainen. Wikipedian artikkelissa osoitteessa http://fi.wikipedia.org/wiki/Lent%C3%A4v%C3%A4_lause arvellaan, että kyse olisi koirasta, joka olisi jäänyt ruikuttamaan rannalle, kun sen isäntä olisi lähtenyt merille.
Tom Burnamin ”Väärien käsitysten kirjassa” (Otava, 1977) esitetään, että sanonta olisikin kuulunut alun perin ”jäi kuin alli kalliolle”. Kirjan mukaan allit jäävät viimeisinä lintuina syksyllä kalliolle, kun muut linnut ovat jo lähteneet etelään. Tuossa muodossa olevassa sanonnassa tapahtuu helposti... |
| On sanonta: Pitkin Matin vatia! Mitä merkitsee? |
3366 |
|
|
|
Sanontaa en löytynyt suomalaisista fraasisanakirjoista. Internetissä on yksityisen henkilön kotisivut http://www.kolumbus.fi/pertti.mielikainen/index.html ,johon hän on mm. koonnut äitinsä sanontoja. Sieltä löytyi tällainen selitys: kun jotakin kaatui lattialle tai muuhun sopimattomaan paikkaan, niin se oli "pitkin Matin vatia".
Katsottu mm. seuraavat lähteet:
MUIKKU-WERNER, Pirkko
Suurella sydämellä ihan sikana : suomen kielen kuvaileva fraasisanakirja. 2008
SUOMALAINEN fraasisanakirja / toimittanut Sakari Virkkunen
6. korj. p. 1985
|
| Jos ihmisestä sanotaan "hän kuului maan hiljaisiin". Mitä se tarkoittaa? |
2747 |
|
|
|
Yrjö Kivimiehen Näinkin voi sanoa : suomen kielen fraseologiaa (Tammi, 1964) määrittelee "maan hiljaiset" seuraavasti: vaatimattomat, itsestään meluapitämättömät ihmiset. Suomalainen fraasisanakirja (Otava, 1981) puhuu vaatimattomista ihmisistä, rauhanmiehistä, ja muistuttaa ilmauksen raamatullisesta alkuperästä: "Raamatussa viitataan niihin jotka 'miettivät petoksen sanoja maan hiljaisia vastaan'. (Ps. 35:20)."
|
| Mistä tulee sanonta "köyhä kuin kirkonrotta" |
8185 |
|
|
|
Sanonta on todennäköisesti lainattu muista kielistä, luultavasti ruotsin kautta. Vastaavia ilmauksia löytyy ainakin englannista, ruotsista, tanskasta, saksasta, ranskasta ja virosta. Esimerkiksi ruotsiksi voidaan käyttää ilmausta ”fattig som en kyrkråtta” ja englanniksi ilmausta ”poor as a church mouse”. On tosin ehdotettu, että ”kirkonrotta” voisi tulla ruotsin sanasta ”rot”, joka merkitsee ’ruotua’, koska vaivaishoidossa jaettiin köyhiä ruotuihin eli tietyn talomäärän vastuulle. Pitäisin sitä kuitenkin epätodennäköisenä alkuperänä, koska ilmaus esiintyy niin monissa kielissä.
Mistä sanonta sitten juontaa juurensa? Osoitteesta http://www.english-for-students.com/Church-Mouse.html löytyvässä English for Students -fraasisanakirjassa... |
| Mitä tarkoittaa sanonta kylymä kuin korkkaali? Sanottiin Siikaisissa. Mitä tarkoittaa korkkaali? |
2359 |
|
|
|
Suomen murteiden sanakirjan mukaan korkkaali (myös korkkaadi, korkkaani, korkkaari, korkkaarni) viittaa sanaan korttikaari. Korttikaari sanaa taas käytetään putkasta, tyrmästä tai kylmästä huoneesta. "Lortit lituu oves juur yhtänäs, ja tupa on kylmä kun korkkaari (Pyhämaa)."
Lähde: Suomen murteiden sanakirja : kahdeksas osa. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2008.
|
| Mistä tulee sanonta "mennä niin että hippulat vinkuvat"? |
30261 |
|
|
|
Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen mukaan hippulat olivat pieniä koriste- tai muita esineitä reessä tai hevoskärryissä.
Kovaa ajettaessa sitten hippulat vinkuivat.
http://www.kotus.fi
Sanontaa on käsitelty Helsingin Sanomien kysy Kirstiltä palstalta. Kirsti kertoi että Iin ja Kuusamon seudulla hippulat löytyvät miehen jalkojen välistä. Lisäksi hippuloilla on kansan keskuudessa useitakin merkityksiä.
Hippulat ovat kenkien nahkaiset nyörit, jotka ovat usein messinkikoristeiset tai solmittu palloiksi. Juostessa ne sitten vinkuvat.
Erään tulkinnan mukaan hippulat eli hipulit ovat tossuja. "Menee niin, että hippulat vinkuu." Tulkinta on todennäköisesti satakuntalaista perua.
Eräs Kirstin lukija kertoi, että hippula (jossain päin Suomea... |
| Mistä tulee sanonta nyt alkoi Lyyti kirjoittaa? |
41384 |
|
|
|
Sanonnan ”Jo rupesi Lyyti kirjoittamaan” taustalla on suomalaisten siirtolaisuus Amerikkaan. Siirtolaiset odottivat kotimaasta postia, mutta sitä ei luonnollisesti kuulunut ennen kuin kotimaahan oli lähetetty tarkka osoite. Eli kun osoite saatiin ”Jo rupesi Lyyti kirjoittamaan, nyrkin kuva joka sanan jälessä” (R. Hyvönen Laukaalta; Kansanrunousarkisto.)
Sanonta levisi myös muihin yhteyksiin kuvaaman jonkin toiminnan sujuvuutta esteiden poistuttua. Esimerkiksi ” Haupitsipatteri oli saanut tulenjohdolta väärät lukemat ja niin ensimmäinen tuli-isku ammuttiin liiaksi eteen. Tulenjohdon korjattua lukemat toinen isku osui keskelle hyökkäysryhmittymää. Kuultuaan täysosumista eräs tykistönjohtaja sanoi nuivasti: ” Jo rupes lyyti kirjoittamaan, kun... |
| Onko fraasi "marakatti, punatakki istuu posetiivin päällä " (tai "marakatti, punatakki posetiivin päällä istuu ") peräisin jostakin lastenlaulusta ja jos on,… |
1995 |
|
|
|
V.A. Koskenniemeltä löytyy runo Marakatti, punatakki-, joka alkaa näin:
Marakatti, punatakki,
kerran antoi onnenlehden,
kunniata koreasti,
soreasti
posetiivin päältä tehden.
Runo kokonaisuudessaan löytyy mm. teoksesta Syksyn siivet (1949 painos, s. 43).
Posetiivin päällä istuva punatakkinen marakatti mainitaan ainakin yhdessä Internet-lähteessä. Jukka Lankinen kirjoittaa "Kainuun ja Kuhmon elokuvaelämän vaiheita" -nimisessä kirjoituksessaan, että mainoslausetta "Tulkaa kaikki katsomaan, mikä kumma täällä: marakatti, punatakki posetiivin päällä!" käytettiin houkuttelemaan ihmisiä Kainuun markkinoille 1800- ja 1900 -lukujen taitteessa. Lankisen kotisivu löytyy osoitteesta http://www.geocities.com/jukka_lankinen/index.html
Marakatti mainitaan... |
| Mistä tulee sanonta "veli hopea"? |
8329 |
|
|
|
Nykysuomen sanakirjan (osa S-Ö) mukaan veli hopea tai velihopea on tuttavallinen ilmaisu hyvästä ystävästä. Sitä ovat monet kotimaiset kirjailijat käyttäneet, esim. "Auta, veli hopea, onnetonta veikkoasi!" (Kataja). Mikäli haluat tarkemmin selvittää ilmaisun alkuperää, voit ottaa yhteyttä Kotimaisten kielten tutkimuskeskukseen: http://www.kotus.fi/.
|
| "Rumat ne vaatteilla koreilee" englanniksi? |
3197 |
|
|
|
Uusi Suomi-Englanti suursanakirja (Hurme Raija, 1984, WSOY) ehdottaa hakusanan 'koreilla' kohdalla, että lähin englanninkielinen vastine tuolle sanonnalle on: Good wine needs no bush.
Suorempaa käännöstä voisi muotoilla monella lailla, esim.
(Only) ugly people (need to) dress up.
|
| Onko Galilein mottoa "Provando e riprovando" suomennettu? Jos on, niin mikä olisi suomennos? Kiitos! |
1175 |
|
|
|
Suomennosta tuolle Galilein motolle ei löytynyt - ainakaan vielä. Englanninkielisissä teksteissä se on käännetty usein "testing and retesting", "testing and refuting" (refute = kumota, osoittaa jku vääräksi). Saksaksi motto on käännetty mm. "Versuch und Gegenversuch", "versuchen und nochmals (tai wieder) versuchen".
Merkitys lienee tiedon löytämisessä yrityksen ja erehdyksen menetelmällä, Galilei oli kokeellisen tutkimuksen edelläkävijä.
|
| Mistä tulee sanonta : "Kymppi kuuluu jumalille" ja miten se menee kokonaisuudessaan? |
2570 |
|
|
|
Sanonta liittynee kristilliseen ajatukseen kymmenyksistä. Sen mukaan kymmenesosa varallisuudestamme tulisi antaa Jumalalle. Mooseksenkirjasssa sanotaan mm. näin:
"kymmenesosa kaikesta maan tuotosta, sekä pellon sadosta että puiden hedelmistä, on Herran" (3.-Moos.-27:-30,32)
Sanonta lienee muunnelma tästä. Googlaamalla huomasin, että sanonta "Ten belongs to God" on käytössä myös englannin kielessä.
Luku 10 liitetään juutalais-kristillisessä perinteessä muutenkin Jumalaan: kymmenen käskyä, Jumalan luoman ihmisen sormien lukumäärä sekä lukuisat muut viittaukset, joita löytyy Wikipedian artikkelista http://en.wikipedia.org/wiki/10_(number)
|
| Surunvalitteluadressin muistolause saksaksi tai ranskaksi |
9361 |
|
|
|
Surunvalittelukirjeisiin malleja löytyy mm. sekä saksan että ranskan kielen oppikirjoista.
Saksaksi osanottoa puolison poismenosta voi viestiä mm. seuraavanlaisilla ilmaisuilla:
Der Verlust Ihres (Ihrer) lieben Mannes/Frau hat auch mich tief betroffen. Von ganzem Herzen wünsche ich Ihnen Kraft für die kommende Zeit.
Lieber/Liebe X,
mit Erschütterung habe ich die Nachricht vom Tod Deines/Deiner lieben Mannes/Frau gelesen.
Darf ich Dir mein herzliches Beileid ausdrücken.
Mit aufrichtiger Anteilnahme.
Dein/Deine X
Oheista fraasia voi myös muokata omaan tarpeeseen soveltuvaksi:
Zum Tode Ihres Firmenbegründers sprechen wir Ihnen unser tiefes Mitgefühl aus.
Ranskaksi surunvalittelukirjeen voi muotoilla:
Cher Monsieur, chère Madame /cher ami /... |
| Mistä tulee sanonta "on kuin perseeseen ammuttu karhu?" entä "älä herätä nukkuvaa karhua?" |
8475 |
|
|
|
Pasi Heikuran kirjassa Samoilla linjoilla (s. 29) kerrotaan sanonnasta näin:
Persuksiin ammuttu karhu on äkäisyyslatteus Suomen salomailta. (--) Viime vuosisadan lopulla karhun metsästäminen painimalla korvautui tuliasein tapahtuvalla kaatotoiminnalla. Koska pyssy oli uusi keksintö eikä osumatarkkuus aina ollut paras mahdollinen, opittiin pian tuntemaan, millainen on persuksiin ammuttu karhu. Nykyän sanonnalla kuvataan mm. vastaherätettyä unikekoa, yhtiön juuri irtisanottua vanhaa työntekijää tai salametsästyksestä pidätettyä poromiestä.
Suurella sydämellä ihan sikana- suomen kielen fraasisanakirjassa (tekijät Pirkko Muikku-Werner, Jarmo Hari ja Jantunen Ossi Kokko) annetaan ilmaisulle "nukkuva karhu" kaksi merkitystä: Kiivas tai äreä... |