etymologia

Tilaa aihepiirin etymologia RSS-syöte
803 osumaa haulle. Näytetään tulokset 561–580.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Mistä tulee suomen kieleen sana "levä"? 1620 Levä-sanalla ei ole vastineita suomen sukukielissä. Kaisa Häkkinen kirjoittaa Nykysuomen etymologisessa sanakirjassa (2004) näin: ”Sanaa on aiemmin epäilty vanhaksi germaaniseksi lainaksi, joka kuuluisi yhteen muinaisnorjan limaista vesikasvia merkitsevän slý-sanan kanssa, mutta todennäköisemmin sana on samaa juurta kuin levällään tai leveänä olemiseen viittaava levä-vartalo.” Levä-vartalo ei esiinny itämerensuomessa itsenäisenä sanana vaan esim. sanoissa levällään ja levälleen. Sanavartalo on arvioitu vanhaksi germaaniseksi lainaksi, ja alkumuodoksi on rekonstruoitu *lewā, jota edustaa mm. islannin ljá ja norjan ljó. Ne merkitsevät niitettyä, mutta vielä levällään olevaa heinää. Häkkisen mukaan lainaselitys on mahdollinen, mutta...
Sana 'astalo' nousi otsikoihin vappuna 2014. Astalo eli lyömäkalu, on määritelmien mukaan "mikä tahansa esine, jota ei ole valmistettu aseeksi, mutta jota… 2574 Todennäköisesti kysymyksessä mainituilla unkarin ja suomen sanoilla ei ole etymologista yhteyttä. Unkarin asztalos on muodostettu sanasta asztal 'pöytä', joka on slaavilainen laina, esimerkiksi venäjän samaa merkitsevä стол/stol. Suomen astalon alkuperä on hieman epäselvä, lähisukukielissämme on paljon vastineita. Todennäköisesti astalokin on lainautunut slaavilaiselta taholta, taustalla voisi esimerkiksi olla muinaisvenäjän остен,остьнъ/ostén,ostinu 'sauvan tai kepin terävä kärki'. Házaspár-sanan alkuosassa on sana ház 'talo, tupa, huone'. Sanalla on lukuisia vastineita erilaisissa suomensukuisissa kielissä, suomessa 'kota' on samaa alkuperää. Mahdollisesti tämä sana on lainautunut kieliryhmäämme indoeurooppalaisista kielistä, esimerkiksi...
Kysymykseni koskee Turun Luolavuoressa sijaitsevan Virvoituksentien nimen etymologiaa. Tie johtaa Luolavuoren vanhainkodille. Kuka on antanut tielle tämän… 1959 Turun kaupungin internet-sivuilta löytyvästä nimistöhausta (http://www.turku.fi/Public/default.aspx?nodeid=11989&culture=fi-FI&cont…) löysin tiedon, että Virvoitus oli aikoinaan hyvin suosittu ulkoravintola, joka on sijainnut suunnilleen siinä kohdassa, jossa Uuden hautausmaantie eroaa Uudenmaantiestä. http://ympto.turku.fi/ympakaavi/sivut/Kaavoitus/sivut/Asemakaavoitus/si… Turun kaupunginkirjastossa on laaja kokoelma Turun historiaa käsittelevää kirjallisuutta, mutta yksityiskohtaisen tiedon löytäminen vaatii tarkkaa lukemista. Kirjoista saattaisi löytyä lisää tietoa alueen historiasta. Selaamalla en kuitenkaan löytänyt enempää.
Mitä sukunimi Vaskelainen tarkoittaa ja onko se ollut kauan käytössä? 1527 Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan Sukunimet-teoksen (Otava 2000, s. 730) mukaan nimi Vaskelainen "on asukkaannimijohdos Metsäpirtin kylännimestä Vaskela, johon ilmeisesti sisältyy sukunimi Vaski (häv.) tai Vasko (< miehennimi Vaska, Vaske, Vaskoli < ven. Vashka, Vasili < kreikan Basileios). Nimi on tunnettu Metsäpirtin lisäksi Raudussakin". Siihen, kauanko nimi on ollut käytössä, ei löydy täsmällistä vastausta. Asiakirjoissa on esiintynyt nimi Waski vuonna 1668 Raudussa sekä Waskelain vuonna 1772 Saukossa.
Mistä on lähtöisin sukunimi tiirikainen? 2909 Tiirikainen-sukunimi on pääasiassa savolainen. Tiirikaisia on myös jonkin verran Keski-Suomessa ja Pohjois-Karjalassa. Nimien Tiirikainen, Tiiri ja Tiirikka taustalla on alasaksalainen Theodericus-nimen yksi lyhentymä Didrik. Theodericus-nimen muita lyhentymiä ovat mm. Dietrich ja Dirik. Nämä ja niiden muunnelmat (myös esim. Tiilikka) ovat levinneet Baltiaan sekä Skandinaviaan ja Suomeen 1000-luvun ensimmäisinä vuosisatoina. Lähde: Uusi suomalainen nimikirja / sukunimet: Pirjo Mikkonen, Sirkka Paikkala, 1988. Katso myös Suomen sukututkimusseuran artikkeli Dietrich-nimestä: http://www.genealogia.fi/nimet/nimi36gs.htm
Mistä tulee nimi Lari? Tarkoittaako jotain jonkun muun maan kielellä? 2651 Lari (13.7.) on tullut almanakkaan vuonna 1973, ja se on muunnos monista nimistä, esim. latinalaisesta pyhimyksen nimestä Laurentius, joka on muuntunut Lauriksi 1858 ja sittemmin Lariksi. Se on saattanut lyhentyä myös Lasaruksesta tai Ilarin ja Ilarionin kantanimestä Hilarius, Hilarion tai Hilarios. Lari –nimi on käytössä noin 1700 suomalaisella. Lari-sana tarkoittaa Georgiassa aarretta tai omaisuutta ja on maan rahayksikkö. Lähteet mm. Saarikalle: Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön (Gummerus, 2007), Vilkuna: Etunimet (Otava, 2005), Uusi suomalainen nimikirja (Otava, 1988).
Ilmari Kiannon kirjassa "Punainen viiva" Riika Romppanen havahtuu eräässä kohtaa huomaamaan, että hänellä on kovin huonot vaatteet ja pohtii asiaa suunnilleen… 1512 Vihtoriini tarkoittaa "koko- tai puolivillaista alpakkakangasta". Sana on johdettu puolivillaista naisten pukukangasta merkitsevästä vanhasta saksankielisestä sanasta Viktoria tai sen englanninkielisestä vastineesta victoria. Lähde: Suomen kielen etymologinen sanakirja. V, [teini - vatoa]. Suomalais-ugrilainen seura, 1975
Mitä nimet Marcel,Venla,Erdem,Lida ja Emilia tarkoittavat? 2265 Etunimistä on useita selitysteoksia. Muutama esimerkki Saarikalle Yrjö: Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön, 2007 Vilkuna: Etunimet, 2011. Harvinaisemmista nimistä on mm. seuraava: Nummelin: Eetu, Ukri, Amelie : 2000 kaunista ja harvinaista etunimeä. Marcel nimi tulee nimestä Mars, roomalainen sodan jumala http://www.thinkbabynames.com/meaning/1/Marcel . Sama tieto kerrotaan myös Wikipediassa http://fi.wikipedia.org/wiki/Markus . Venlaa on kysytty aikaisemminkin Kysy kirjastonhoitajalta palvelussa. Vastauksia on arkistossa http://www.kirjastot.fi/kysy/arkistohaku/kysymys/?ID=56434dbe-8e61-49aa… . Erdem nimeen viitataan termillä virtue http://www.indiachildnames.com/definationof.aspx?name=Erdem . Liidan nimipäivää on kysytty myös http://...
Mikä on hasardi? 5092 Sanakirjamääritelmän mukaisesti hasardi tarkoittaa uhkapeliä, onnenkauppaa, sattumaa. Se pohjautuu arabiankieliseen arpapeliä merkitsevään sanaan az-zahr. Arkikielessä hasardilla voidaan tarkoittaa myös vahinkoa, virhettä tai epäonnistumista: "Minulle sattui pieni hasardi." Lähteet: Kielitoimiston sanakirja. 1. osa, A-K Nykysuomen sanakirja. Ensimmäinen osa, A-I Timo Nurmi, Ilkka Rekiaro, Päivi Rekiaro, Gummeruksen suuri sivistyssanakirja Kaarina Turtia, Otavan uusi sivistyssanakirja
Turussa (20610) on katu nimeltä Talvitie, minkä ruotsinkielinen nimi on Fimbulvägen. Ruotsinnos ihmetyttää, koska mikään sanakirja ei kerro, mitä sana(t)… 2589 Turun kaupungin nimistöhaku verkossa kertoo, että Turun nimistössä oli jo ennestään vinter-alkuinen paikannimi Vintersplan (Vinterinaukio), joten Pääskyvuoren Talvipuistikolle ja Talvitielle haluttiin antaa toisenlainen ruotsinkielinen vastine. Nimistöhaun mukaan Fimbul -niminen jättiläinen esiintyy islantilaisissa saduissa sekä fimbul merkitsee myös erittäin kylmää talvea. Svenska Akademienin verkkosanakirjasta löytyykin samaa merkitsevä käsite "fimbulvinter". Islantilaisessa tarustossa kolmivuotisen fimbulvinterin sanottiin edeltävän maailmanloppua. Etuliitteenä fimbul merkitsee myös samaa kuin "jätte". Kirjastonhoitaja todella kirjoitetaan yhteen kuten monet muutkin ammattinimikkeet, joilla on vakiintunut merkitys. Lähteet: Nimistöhaku...
Moro Tampereelta. Kaveri kysy multa, mistä tulee sana "haipakkaa". Mulle se on yksinkertainen ... kiirusta jne. mutta tarkemmin ajateltuna ??? 6068 Haipakka-sana esiintyy samanmerkityksisenä murteissa eri puolilla Suomea, mutta sen alkuperän selvittäminen ei kuitenkaan ole aivan yksinkertaista. Suomen murteista löytyy nimittäin useita haipakkaa muistuttavia tai sitä lähellä olevia sanoja, joita käytetään samassa tai ainakin hyvin samankaltaisessa merkityksessä: esimerkiksi hailakka, hajakka, hatakka ja hotakka. Kaikki nämä sanat liittyvät vauhtiin, nopeaan liikkeeseen, kovaan kyytiin, kiireeseen ja niin edelleen. On todennäköistä, että jokin monista hailakka/hajakka/haipakka/hatakka/hotakka-sanaperheen edustajista on sanan aito ja alkuperäinen muoto; muut ovat sitten tästä kehkeytyneitä muunnelmia. Mitä sanan etymologiaan tulee, näistä monista variaatioista johtuen yksiselitteistä...
Etsinnässäni on muinaisen/vanhan Suomen sanakirja, jossa saisi tietoa vanhojen suomen kielen sanojen tarkoituksesta ja ehkä alkuperästä. Onko tällaista kirjaa… 2142 Vanhoista suomen kielen sanoista, niiden merkityksestä ja alkuperästä voit etsiä tietoa seuraavista teoksista. Suomen sanojen alkuperä. Etymologinen sanakirja. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 62. SKS. 1992–2000. Suomen kielen etymologinen sanakirja 1 - 7. Suomalais-ugrilainen seura. 1955 -1981. Häkkinen, Kaisa: Etymologinen sanakirja. 2., tarkistettu painos. (= Nykysuomen sanakirja 6.) WSOY. 1987. Häkkinen, Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja. WSOY. 2004. Lähteet: https://finna.fi http://www.kotus.fi/?s=572 https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena/welcome
Koira-sanan etymolgia 2366 kantauralin *koj(e)ra Kyse on siis vanhasta suomensukuisesta sanasta. Sanalla on myös vanhastaan tarkoitettu urospuolista eläintä vrt. koiras tai keppostelijaa vrt koiruudet, koirankujeet. Etymologisia tietoja löytyy mm. Nykysuomen sanakirjan osasta 6, etymologinen sanakirja.
Mistä nimi Hanna on peräisin? 2389 Hanna-nimi esiintyy Vanhassa Testamentissa. Nimi tulee heprean sanasta "hannah" ja se tarkoittaa armoa. Samaa kantaa on myös nimi Anna. Lempiäinen, Pentti: Nimipäiväsanat (Kirjapaja, 1994) http://fi.wikipedia.org/wiki/Hanna
Heii. Mikä on family/famile/familj -sanan alkuperä? Miksi suomen kielessä on aivan erilainen perhe-sana? Mistä se tulee? Kiitos. 4000 Useassa eurooppalaisessa kielessä perhettä merkitsevä sana pohjautuu latinan sanaan "familia". Familia oli alunperin huomattavasti nykyistä perhettä laajempi käsite: se tarkoitti päämiehen alaista taloutta kaikkine väkineen ja omaisuuksineen. Familiaan kuuluivat vaimon ja lasten lisäksi mahdolliset muut sukulaiset, suojatit, palvelijat, vapautetut ja orjat. Lähimmäksi perheentapaista yksikköä tuli se joukko, joka eli isännän kera domuksessa, isännän talossa. Suomen perhe sitä vastoin on vanhaa itämerensuomalaista perua, mitä ilmeisimmin johdos ikivanhasta perä-sanasta. Johdoksen alkuperäinen asu on ollut *pereš, josta myöhemmin on syntynyt pereh. Tällaisena sana esiintyy vielä Agricolan kirjakielessä, joskin yleiskielessä sananloppuinen -h...
Miksi sadetta saadaan mutta aurinkoa otetaan? 1152 Valitettavasti kysymykseen ei löytynyt vastausta. Sanojen aurinko, ottaa, saada ja sade alkuperää käsitellään kyllä monissa teoksissa, esimerkiksi Kaisa Häkkisen teoksessa Nykysuomen etymologinen sanakirja (uusin, 6. painos vuodelta 2013). Ottaa aurinkoa -ilmauksen merkitys 'oleskella auringossa ruskettuakseen' selitetään Pirkko Muikku-Wernerin teoksessa Suurella sydämellä ihan sikana: suomen kielen kuvaileva fraasisanakirja (2008). Sen sijaan teoksessa ei kerrota, miksi ilmauksessa käytetään juuri ottaa-verbiä. Ilmausta saada sadetta ei teoksista löydy, joten sekään ei selviä, miksi saada-verbiä käytetään sade-sanan yhteydessä. Suomen kielen käyttöä koskeviin kysymyksiin vastataan Kielitoimiston puhelinneuvonnassa arkisin klo 9-12....
Mikä on sukunimi "Mähönen" tausta ja merkitys? 2319 Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teos ”Sukunimet” (Otava, 2000) kertoo, että sukunimi ”Mähönen” on luultavasti peräisin karjalaisesta etunimestä ”Mehvo(i)”, jonka taustalla ovat venäläinen nimi ”Mefodij” ja kreikkalainen nimi ”Methodius”. Toinen vaihtoehto on ”Makarios”, josta lienee syntynyt myös sukunimi ”Mähkönen”. ”Makarios” ja sen kantamuoto ovat merkinneet osoitteesta http://www.behindthename.com/name/macario löytyvän Behind the Name -sivuston mukaan ’siunattua, iloista’ (’blessed, happy’). Nimen ”Methodius” merkitykset taas ovat olleet osoitteesta http://www.behindthename.com/name/methodius löytyvän selityksen mukaan ’pursuit’ ja ’method’ eli ilmeisesti suomeksi jotakin sellaista kuin ’tavoittelu, toiminta, menetelmä,...
Mistä nimi Vilho tulee? 3622 Vilho-nimi on 1860-luvulla käyttöön tullut suomalainen kutsumamuoto Vilhelm-nimestä. "Vilhelm" on muodostunut muinaissaksan sanoista "wille" (tahto) ja "helm" (kypärä), ts. "lujatahtoinen kypäränkantaja". Vilhelm on ollut Saksassa keskiajalta lähtien yksi suosituimpia nimiä. Vilhelm-nimestä on eri kielissä lukuisia muunnoksia, esimerkiksi englannin William, ranskan Guillaume, italian Guiglielmo, espanja Guillermo ja unkarin Vilmos. Lähde: Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja (WSOY, 2004)
Turun Itäharjulla on lyhyt (alle 100 m) kadunpätkä, jonka nimi on Törtöskatu. Ruotsiksi Kottgatan. Mikä voisi olla selitys moiselle kadunnimelle? 2589 Mahdollinen selitys Törtöskadun nimelle löytyy Turun murteen sanasto II:sta (1985), josta löytyy Turun murteen sana ”törtöne”, joka tarkoittaa käpyä. Lisäksi sanastossa löytyy verbi ”törtöstä”, joka on yhtä kuin ”poimia käpyjä”. Iso ruotsalais-suomalainen sanakirja (1984) vahvistaa käpyselityksen myös ruotsinkieliselle kadunnimelle Kottgatan. Sana ”kott” on yhtäkuin ”kävyt”. Näin ollen Törtöskadun selitys liittyy käpyihin tai käpyyn.
Mitä tarkoittaa sana vempele, esim. tekstissä - vesi tippui vempeleestä veri vaivaisen nokasta. Kristiina 6186 Vemmel (genetiivi vempelen) ja vempele (genetiivi vempeleen) ja muut myös eri murteissa ja suomen sukulaiskielissä esiintyvät samakantaiset sanat tarkoittavat Suomen kielen etymologisen sanakirjan mukaan mm. seuraavia asioita: Kaareksi taivutettu tai taipunut puu; valjasluokki; kaari (etenkin puusta, oksasta tms. luokin tai vanteen muotoon taivutettu), esim. lapsen kehdon yllä, veneen, kelkan, ahkion kaarena, rysän tai lipon (suu)vanteena, tynnyrin vanteena; vitsalenkki, vaula, suksisauvan sompa, somman tapainen suokenkä; päreestä kudottu pyöreä lasten lelu; rautapyydyksen sanka eli leuka; oksavarsta (tuoreesta puusta tehty); viulun tai jouhikanteleen jousi; jäykkä, kovetettu hame; vääntynyt, huonokuntoinen, kömpelö tai joutava esine (esim...