etymologia

Tilaa aihepiirin etymologia RSS-syöte
700 osumaa haulle. Näytetään tulokset 561–580.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Mistä sukunimi Hirvonen on peräisin? 4215 30.3.2010 Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teos ”Sukunimet” (Otava, 2000) kertoo, että sukunimi Hirvonen perustuu sanaan ”hirvi”. Itse asiassa Hirvi-alkuisten nimien arvellaan esiintyneen jo muinaissuomalaisilla etunimenä, kuten myös sen johdos ”hirvoi”, joten sukunimen perimmäinen tausta on hyvin syvällä menneisyydessä. Arvelevatpa jotkut tutkijat niiden perustuvan muinaisiin heimototeemeihinkin. Molempien muotojen pohjalta on muodostettu paikannimiä ja sitten sukunimiä. Nimissä on tosin eri-ikäisiä kerrostumia, ja siksi osa Hirvonen-sukunimistä voi olla kohtuullisen uuttakin perua. Vanhimpia kirjallisia mainintoja Hirvosista ovat Kiteen Anders Hirwoinen vuodelta 1541 ja Pellon Anders hiruoin vuodelta 1602. 1500-luvulla nimi oli yleisimpiä...
Mietin sanan kuri etymologiaa. Onko sanalla alunperin tekemistä eläinten kanssa? Oliko se jonkinlainen ränni, jossa esim. lehmien oli kuljettava? 9944 16.3.2010 Kuri-sana on johdos, joka yhden selityksen mukaan tulee sanasta kuru(kapeikko tai sola tms). Sillä on tarkoitettu suomen kielen murteissa myös esimerkiksi pitkää syvännettä, kapeaa aittojen välistä kujaa, puron uomaa tai kahden vuorenrinteen välistä solaa. Toisen selityksen mukaan sana olisi johdos skandinaavisperäisestä lainasanasta kura*, jonka alkuperäinen merkitys on puoli tai suunta. Tämän sanan alkumuoto olisi muinaisruotsalainen skura, joka tarkoittaa lovea tai uurretta ja jonka oletetaan vaikuttaneen myös kuru-sanan merkitykseen. *kura on tarkoittanut vanhassa kirjakielessä vasenta eli ns. "huonompaa" puolta lähteet: Nykysyomen etymologinen sanakirja (WSOY 2004) Suomen sanojen alkuperä - etymologinen sanakirja (SKS ja Kotimaisten...
Löytyisiköhän tietoa sukunimestä Kotro? 2445 15.3.2010 ”Uusi suomalainen nimikirja” (Otava, 1988) kertoo, että sukunimi ”Kotro” perustuu ortodoksiseen etunimeen, joka esiintyy kreikassa muodossa ”Kodratos” ja venäjässä muodoissa ”Kondratij” ja ”Kodrat”. Kreikankielisen nimen merkitys on ’neliömäinen’. Kyseinen etunimi on siirtynyt sukunimeksi Suomessa tiettävästi Uudellakirkolla, Ruokolahdella, Johanneksessa, Jaakkomassa ja Juuassa. Myös Savossa Kotroja on asunut Puumalan seudulla ilmeisesti 1500-luvun lopulla tai myöhemmin. ”Kotro” ei ole kovin yleinen sukunimi Suomessa. Väestörekisterikeskuksen nimipalvelu osoitteessa http://verkkopalvelut.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1 kertoo, että se on ollut sukunimenä vain 634 suomalaisella. Nykyisenä nimenä se on 354 suomalaisella, joista 176 on...
Mikä on sukunimen Nurmi tausta ja merkitys? Kertoisitko jotain? 3200 11.3.2010 ”Uusi suomalainen nimikirja” (Otava, 1988) kertoo, että sukunimi ”Nurmi” on monien muiden sukunimien tapaan tullut paikannimistä. Nurmi on ollut vanhana kylännimenä ainakin Messukylässä ja Vahvialassa. Osa Nurmi-nimistä on esiintynyt myös tilojen niminä, josta nimi on sitten omaksuttu sukunimeksi. Osa Nurmi-sukunimistä taas on otettu nimiä muutettaessa, esimerkiksi nimien suomalaistamisaallon aikana. Vanhimmat kirjalliset maininnat Niemi-nimisistä ovat peräisin Karjalankannakselta 1500-luvulta: Hans nurmi Viipurista 1544, lau nurmi Uudeltakirkolta 1546 ja Niilo Nurmi Lumijoelta 1540-luvulla. Varsinaisesti se kuitenkin yleistyi 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa. Väestörekisterikeskuksen nimipalvelu osoitteessa http://verkkopalvelut....
Mikä on sukunimen Kiuru alkuperä ja mitä se tarkoittaa? 3527 3.3.2010 ”Uusi suomalainen nimikirja” (Otava, 1988) kertoo, että sukunimi ”Kiuru” on kuultavasti karjalaista alkuperää, kuten monet muutkin lintuaiheiset sukunimet. Se siis viittaa ihan kyseessä olevaan lintuun, tieteelliseltä nimeltään Alauda arvensis. Kenties nimi ”Kiuru” on ollut alun perin lisänimi henkilölle, joka on muistuttanut jollakin tavalla kiurua, ja siitä se on voinut siirtyä sukunimeksi, mutta sen juuret katoavat kauas vuosisatojen taakse. Sukunimi ”Kiuru” on varsin vanha, sillä se oli jo 1500-luvulla Karjalan lisäksi käytössä Satakunnassa. Varhaisimpia kirjallisia merkintöjä ovat hendrick Kiuru Viipurissa 1567, Antti kiuru 1567 ja Matz kiuru 1568 Jääskessä ja Nilss kiuru Uudellakirkolla 1560. Väestörekisterikeskuksen nimipalvelu...
Tarpianjoen Haihunkoski virtaa aivan Viialan keskustassa. Mikähän sAnan haihu alkuperä? 1162 2.3.2010 ”Suomalainen paikannimikirja” (Karttakeskus ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2007) ei valitettavasti tunne paikannimeä ”Haihunkoski”, enkä onnistunut muistakaan lähteistä löytämään tietoa sen alkuperästä. ”Suomen murteiden sanakirja” (Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Valtion painatuskeskus, 1988) ei tunne sanaa ”haihu”, joten se ei liene ainakaan siinä muodossa käytössä murteissa. Esitän kuitenkin pari omaa epävarmaa ehdotusta, joilla voisi olla jotakin tekemistä nimen kanssa. ”Suomalainen paikannimikirja” mainitsee Tampereella sijaitsevan kaupunginosan Haihara, jonka nimessä on samankaltaisuutta tuon Viialassa sijaitsevan kosken kanssa. Maija Louhivaaran mukaan nimi olisi syntynyt sanasta ”haikka”, joka merkitsee ’kannasta’ tai...
Mitä mahtaa tarkoittaa nimi Tuukka. ? mitä nimi mahdollisesti tarkoittaa ? 6973 22.2.2010 ”Uusi suomalainen nimikirja” (Otava, 1988) antaa nimelle ”Tuukka” kaksi mahdollista alkuperää. Se voisi tulla skandinaavisesta etunimestä ”Tore” tai ”Tor”. ”Tor” viittaa ukkoseen tai skandinaaviseen ukkosenjumalaan, josta käytetään myös muotoa ”Thor”. ”Tore” on puolestaan tuosta nimestä johdos ja tarkoittaa ’Torin taistelijaa’. Toinen mahdollisuus on, että ”Tuukka” on kehittynyt harvinaisesta Länsi-Suomessa käytetystä etunimestä ”Thoke”. Sen alkuperästä ei näytä olevan tarkempaa tietoa. Nimen ”Thoke” perusteella arvellaan kehittyneen myös paikannimi ”Toukkila” tai ”Tuukkala”, jonka on saanut ainakin kolme Etelä-Savossa sijainnutta kylää. Gustaf von Numersin näytelmä ”Tuukkalan tappelu” (1889) lienee tuonut nimelle romanttista sävyä....
Sukunimen Niemelä alkuperä/historia? 3758 22.2.2010 Sukunimi ”Niemelä” lienee lukuisten muiden -la- tai -lä-päätteisten sukunimien tavoin toiminut alun perin talon tai torpan nimenä, josta se on sitten otettu sukunimeksi. Luultavasti asumus on nimetty sen mukaan, että rakennus on sijannut niemessä tai niemekkeessä, kuten ”Uusi suomalainen nimikirja” (Otava, 1988) kertoo sukunimen ”Niemi” kohdalla tapahtuneen. Vanhimpia kirjallisia mainintoja Niemelöistä ovat ”Uuden suomalaisen nimikirjan” mukaan Kalajoen Niilo Niemelä vuodelta 1654, Iin Jacob Niemelä vuodelta 1683 ja Kuhmoisten Klemetti Niemelä vuodelta 1697. Nimi on ollut yleinen Länsi-Suomessa, kuten myös sukunimi ”Niemi”, josta ensimmäiset merkinnät löytyvät asutusniminä jo 1300-luvulta ja henkilönniminäkin 1400-luvulta. Osa Niemelä-...
Haluaisin tietää mitä nimi Sarla mahtaa tarkoittaa. ? Löytyykö nimestä mahdollisti mitään tietoa.? 1734 18.2.2010 Sarla on hyvin harvinainen etunimi Suomessa, joten siitä ei löytynyt tietoja tutkimistani nimikirjoista. Väestörekisterikeskuksen nimipalvelu osoitteessa http://verkkopalvelut.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1 kertoo, että Suomessa on vain seitsemän Sarla-nimistä naista. He kaikki ovat syntyneet vuoden 1980 jälkeen. Koska noiden Sarlojen taustasta ei ole tietoja, tarkkaa alkuperää on mahdotonta sanoa varmasti. Tyydyn siksi esittämään kaksi teoriaa siitä, mistä nimi olisi voinut tulla ja mitä merkityksiä sen taustalla voisi olla. Etunimi Sarla näyttäisi olevan jonkin verran käytössä ainakin Intian suunnassa. Baby Names -sivusto osoitteessa http://www.babynames.com/name/SARLA kertoisi sen olevan sanskritin kieltä ja merkitsevän ’sincere,...
Mitkä ovat nimien Emilia, Anna ja Elisabet merkitykset ja etymologia? 9834 10.2.2010 ”Uusi suomalainen nimikirja” (Otava, 1988) kertoo, että nimi ”Emilia” peräisin muinaisroomalaisesta patriisisuvun nimestä ”Aemilius”. Behind the Name -sivusto osoitteessa http://www.behindthename.com/name/emil kertoo sen puolestaan juontuvan latinan sanasta ”aemulus”, jonka merkitys on ’kilpaileva, kateellinen’. Eipä silti, eiköhän merkitys ole niin monen mutkan takana, ettei nimi tyttöä pahenna. Nimi ”Anna” on ”Uuden suomalaisen nimikirjan” mukaan peräisin heprean nimestä ”Hannah”, joka merkitsee armoa. Nimi on toki kulkenut pitkän tien Suomeen, jossa se on ollut käytössä ainakin jo keskiajalla. Varmaan osaksi sen suosiota varhaisina katolisina aikoina on selittänyt pyhimyksenä palvottu Pyhä Anna, Neitsyt Marian äiti. Myös ”Elisabet” on...
Seuraavien nimien alkuperä ja merkitys: Into, Aaro, Kristian 5021 9.2.2010 ”Uusi suomalainen nimikirja” (Otava, 1988) kertoo, että ”Into” on 1850-luvulla suomalaisuusaatteen innoittamana muodostettu nimi. ”Suomen sanojen alkuperä” -teoksen (osa 1; Suomalaisen kirjallisuuden Seura ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 1992) mukaan ”into” saattaa olla germaanista lainaa sanasta, josta tulee muinaisruotsin ’ulostekoa, työsuoritusta’ merkitsevä sana ”inna”. Etymologinen yhteys on kuitenkin epävarma. ”Into” merkitsee erityisesti itämurteissa ’kovaa halua’, mutta vanhassa kirjasuomessa se on voinut tarkoittaa myös ’kiimaa’. Nimi ”Aaro” perustuu ”Uuden suomalaisen nimikirjan” mukaan hepralaiseen nimeen ”Aaron”, jonka alkuperä on epäselvä. Se saattaisi tulla muinaisegyptin ’vuorta’ merkitsevästä sanasta. Täyttä...
-hei mitä tarkoittaa nimi Eemeli. ? 1985 9.2.2010 ”Uusi suomalainen nimikirja” (Otava, 1988) kertoo, että nimi ”Eemeli” on puhekielinen muoto nimestä ”Eemil”, joka taas lienee pohjimmiltaan muinaisroomalaisesta patriisisuvun nimestä ”Aemilius”. Behind the Name -sivusto osoitteessa http://www.behindthename.com/name/emil kertoo sen puolestaan juontuvan latinan sanasta ”aemulus”, jonka merkitys on ’kilpaileva, kateellinen’.
Tyttäreni nimi on Saina. Mistä nimi on lähtöisin ? 1981 8.2.2010 ”Uusi suomalainen nimikirja” (Otava, 1988) ei tunne nimeä ”Saina”, mutta nimi saattaisi hyvinkin olla nimen ”Saima” mukaelma samaan tapaan kuin ”Saini” ja ”Saimi”. Se tavallaan täydentäisi näiden nimien muodostaman nelikon. Nimi ”Saima” on ”Uuden suomalaisen nimikirjan” mukaan saanut alkunsa Snellmanin toimittamasta suomalaisuushenkisestä Saima-lehdestä, jonka nimi viittaa vesistö Saimaaseen. Ensimmäinen lapsi kastettiin Saimaksi vuonna 1852, ja Kansanvalistusseuran kalenteriin se pääsi 1882. Väestörekisterikeskuksen nimipalvelu osoitteessa http://verkkopalvelut.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1 kertoo, että 1800-luvulla ehdittiin kastaa myös kaksi Saini-nimistä tyttöä, ehkäpä Saima-nimen imussa. Sainin suurin suosio ajoittui aikavälille...
Mitä tarkoittavat nimet Etna ja Elina? 3732 29.1.2010 Behind the Name -etymologiasivuston osoitteesta http://www.behindthename.com/name/etna löytyvän maininnan mukaan Etna-nimi olisi nimen Eithne englantilaistettu muoto. Eithne puolestaan tarkoittaisi gaelin kielellä ’pähkinän, jyvän tms. sydäntä tai ydintä’ (eng. ’kernel’) ja olisi esiintynyt 400-luvulla irlantilaisen pyhimyksen nimenä. En voi kuitenkaan olla ajattelematta, etteikö Etna-tulivuorella tai sille nimensä antaneen kreikkalaisen ja roomalaisen mytologian nymfi Aetnan kanssa. Online Etymology Dictionary kertoo osoitteesta http://www.etymonline.com/index.php?term=Etna löytyvässä artikkelissaan, että nimi olisi peräisin Sisilian seudulla puhutun kielen sanasta, joka on rekonstruoitu muotoon ”aithna” ja merkitsee ’tulista, palavaa’ (...
Haluaisin tietää mitä sukunimi Ruippo (alunperin kai Ruippa) tarkoittaa? 2743 22.1.2010 Ensisilmäyksellä voisi luulla, että kyse olisi jostakin suomen murresanasta.”Uuden suomalaisen nimikirjan” (Otava, 1988) mukaan sukunimi Ruippo lienee kuitenkin lähtöisin ortodoksisesta ristimänimistä ”Truhpo(i)”, ”Triihpo(i)”, ”Riihpo” ja ”Ruppana”, jotka puolestaan ovat peräisin venäläisestä nimestä ”Trufan” tai ”Trifon”. 1600-luvulla nimet esiintyivät patronyymeinä Karjalassa, kuten Pälkjärveltä 1618 peräisin olevassa merkinnässä Achpo Truchponpoika Kuisnetz. Varhaisia kirjallisia merkintöjä Ruipoista ovat ”Uuden suomalaisen nimikirjan” mukaan Savitaipaleen Yrjö Ruippo vuodelta 1742 ja Kurkijoen Hend. Ruippo vuodelta 1758. Hiski-tietokannasta osoitteesta http://hiski.genealogia.fi/hiski?fi löytyy tosin vielä varhaisempia mainintoja...
Millainen mahtaa olla sanan "kone" etymologia? 2494 13.1.2010 Suomen kielen etymologisen sanakirjan mukaan kone-sanaa on käytetty mm. seuraavanlaisissa yhteyksissä: työkalu, väline, konsti, temppu, kepponen, koukku, mutka, taite, kujeellinen, konstikas, omituinen. Mm. virossa kona-sanan merkitys on leikki, kõne-sanan merkitys on puhe. Suomen murteiden sanakirjassa kone-sanalle annetaan seuraavia käyttöyhteyksiä: -työkalu, väline, jossa on liikkuvia osia (moottori, veturi) -kapine, vehje, vekotin, rakkine -keino, konsti, kuje, metku -kummatuttava, omituinen, ihmeellinen (esim.ihmisistä, eläimistä tai ilmiöistä)
Olisin kiinnostunut (Tolkienin) haltiakielisen sanan Estel mahdollisista muista merkityksistä maailman kielissä. Erityisesti kiinnostaisi tarkoittaako sana… 976 11.12.2009 Sana muistuttaa latinan kielen sanaa 'stella', joka merkitsee tähteä. Sanan eri kielisiä johdannaisia löytyy alla olevasta linkistä: http://www.myetymology.com/latin/stella.html
Mikä on Onale tai Onaleet? 2025 19.8.2009 Erityisesti Pohjanmaalla on onaleella tarkoitettu pihtiä tai haarukkapuuta, jolla tekeillä olevan veneen laudat puristetaan yhteen. Sana voi myös merkitä luonnonväärästä puusta tehtyä leilinkantopuuta tai pitkänomaista, riippuvassa asennossa olevaa esinettä. Lähde: Suomen kielen etymologinen sanakirja 1-2 (1955)
Mikä on sanan "leväperäinen" etymologia? 5038 12.8.2009 Leväperäinen tarkoittaa tehtävistään huolehtimatonta ts. piittaamaton, välinpitämätön, huolimaton. Leväperäinen kuulunee sanan levä yhteyteen ts. henkilö joka jättää asiat levälleen. Teoksessa Suomen sanojen alkuperä, etymologinen sanakirja 1 (1995)kerrotaan, että osin tämän kautta ovat tulleet velaperäinen, veloperäinen 'laiska, saamaton' (Varsinais-Suomi Satakunta).
Mistä sukunimi Hyvönen on peräisin ja mitä se tarkoittaa? 2879 30.6.2009 Muinaissuomalaista omaperäistä henkilönimistöä rikastuttivat monet johdokset, esim. Hyvä-kannasta oli käytössä ainakin kuusi eri johdosta mm. Hyvänen ja Hyvätti. Nykyisiä sukunimiä ovat Hyväkkä, Hyvättinen, Hyväri, Hyvärinen ja Hyvönen. Ryhmän nimiä on käytetty todennäköisesti esikiristillisinä yksilönniminä koko suomenkielisellä alueella ja lappalaistenkin keskuudessa. Kuitenkin Hyvärinen ja Hyvönen ovat yleistyneet erityisesti Karjalassa ja Savossa. 1890 Hyvärinen oli yleisimpiä savolaisia nimiä (1000-1500 edustajaa), Hyvönen oli hieman harvinaisempi 500-1000). Lähde: Uusi suomalainen nimikirja. Otava. Keuruu, 1988.