etymologia

Tilaa aihepiirin etymologia RSS-syöte
817 osumaa haulle. Näytetään tulokset 501–520.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Mistä tulee leffa-sana? 7512 Leffa-sana on suomen kielessä lainaa ruotsin slangijohdoksesta "leffa", joka perustuu ilmaukseen "levande bilder" eli elävät kuvat. Sana on suunnilleen yhtä vanha kuin yleisölle esitetyt elokuvatkin. Helsingin puhekielessä se on esiintynyt ensimmäisen kerran 1910-luvulla. Häkkinen, Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja (WSOY,2004)
Mistä maksaruohon nimitys tulee? Mihin maksa-sana viittaa? Kiitos! 1443 Kävin läpi koko joukon kasvikirjoja, mutta yksikään tutkimistani teoksista ei kertonut, mistä maksaruohon nimi tulee. Luontoportti-verkkosivusto sen sijaan tarjoaa seuraavanlaisen selityksen: "Isomaksaruohon lehtien on katsottu muistuttavan sian maksaa ja siksi kansa on nimittänyt kasvia kalliomaksaksi, sianmaksaheinäksi – tai maksaruohoksi." http://www.luontoportti.com/suomi/fi/kukkakasvit/isomaksaruoho
Sossua kutsutaan, tai on ainakin joskus kutsuttu, myös 'fattaksi'. Mistä nimi tulee? Onko se stadin slangia? Ilmeisesti 'fatta' on ollut käytössä joskus 80… 10096 ”Fatta” on tosiaan Stadin slangia. Kaarina Karttusen ”Nykyslangin sanakirja” (WSOY, 1980) yhdistää sen ruotsin kielen sanaan ”fattig” (’köyhä’, ’vaivainen’). Heikki Paunosen slangisanakirja ”Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii” (WSOY, 2005) paljastaa, että ”fatta” on itse asiassa esiintynyt Stadin slangissa jo 1910-luvulta alkaen, jolloin se on viitannut köyhäintaloon tai köyhäinhoitolaitokseen ennen modernia sosiaalitoimistoa, johon sillä lienee viitattu 1980-luvulla. ”Fatta” on siis epäilemättä kotiutunut Helsinkiin ruotsin kielen kautta. Vanhaan slangiin omaksuttiin paljon sanoja ruotsin kielestä, joka oli Helsingissä aikoinaan paljon vahvempi kieli kuin nykyään. Osoitteesta http://kaino.kotus.fi/fo/?p=main löytyvä ”Ordbok över Finlands...
Haluaisin tietää sukunimen Pöntinen alkuperän. Ilmeisesti se tulee sanasta pönti, mutta mitä kyseinen sana tarkoittaa vai onko se muunnelma jostain toisesta… 1723 Pirjo Mikkosen ja Sirkka Pakkalan toimittaman Sukunimet-teoksen (2000) mukaan Pöntinen saattaa olla johdannainen skandinaavisesta Bonde-nimestä, joka tarkoittaa talonpoikaa. Pöntinen-nimi on esiintynyt myös talon- ja paikannimenä. Tietoa sanan pönti tarkoituksesta en löytänyt. Samankaltaisen kuuloisista sanoista esimerkiksi pönkä tarkoittaa Suomen sanojen alkuperä: Etymologinen sanakirjan (1995) mukaan majaa. Tuomas Salsteen sukunimi-info-verkkosivuilta osoitteesta http://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/pontinen.html löytyy lisätietoa Pöntinen-nimestä, muun muassa sen levinnäisyydestä.
Kuinka tavutetaan sana hamstrata? Etymologiasta varmaan riippuu, mutta kun en tunne sitäkään. Tänään Hesari tavutti ham-strata, liekö normikäytäntö. 2357 Kotimaisten kielten keskuksen ohjeen mukaan kyseinen verbi tavutetaan hams-tra-ta. Hamstrata tulee ruotsin sanasta hamstra, joka on johdettu hamster-sanasta. Ruotsin ja myös mm. saksan hamster-sana pohjautuu puolestaan ilmeisesti muinaiskirkkoslaavin sanaan chomestoru. Sanomalehdessä käytettyä tavutusta ei voida siis perustella vierassanan yhdysosien mukaisella tavujaolla, kuten esimerkiksi sanoissa ab-strak-ti, de-skrip-tio. http://www.kielikello.fi/index.php?mid=2&pid=11&aid=1410#ala3 Häkkinen, Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja (WSOY, 2004) http://www.etymonline.com/index.php?term=hamster http://runeberg.org/svetym/0311.html
Mistä sananlasku "Älä nuolaise ennen kuin tipahtaa" on saanut alkunsa? 18950 Valitettavasti näyttää vahvasti siltä, ettei sanonnan alkuperää tiedetä. Sitä on selvitetty jo aikaisemmin Kysy-fi-palvelussa osoitteessa http://www.kysy.fi/kysymys/mista-sanonta-ei-nuolaista-ennen-kuin-tipaht…, ja vilkaisin itse vielä läpi teokset ”Päivä pulkassa, pyy pivossa” (Valitut Palat, 2014), Jukka Parkkinen: ”Aasinsilta ajan hermolla” (WSOY, 2005) ja Leea Virtanen: ”Ellun kana ja Turusen pyssy” (WSOY, 1999) sekä useita sanakirjoja, mutta tietoa ei löytynyt. Kansalliskirjaston digitoimista sanomalehdistä sanontaa löytyi 1870-luvulta alkaen. Se ei silti kerro mitään tarkkaa sanonnan synnystä, sillä se on ollut olemassa suullisessa kielenkäytössä jo paljon ennen sitä. Henricus Florinuksen kokoelmassa ”Wanhain Suomalaisten Tawaliset...
Mistä mahtaa juontaa juurensa sana "rutsa"? Onko sitä edes olemassa muuten kuin yhdyssanan osana? Ja jos ei ole olemassa muuta rutsaa kuin sukurutsa, niin eikö… 2602 Sukupuolirikosta merkitsevää rutsa-sanaa on Agricolasta lähtien tavattu vain yhdyssanassa sukurutsa. Sana on nimenomaisesti kirjakielinen, murteissa se on hyvin harvinainen. Murresanastostamme rutsa löytyy myös "sukurutto(inen)"-muotoon muuntuneena, mutta tässä lienee kyse yksinkertaisesti rutsan sekaantumisesta tavallisempaan rutto-sanaan - sanan alkuperän kanssa tällä tuskin on mitään tekemistä. Suomen kielen etymologian lähdeteokset ovat yksissä tuumin sitä mieltä, että rutsan alkuperä on epäselvä. Suomen kielen etymologinen sanakirja esittää kuitenkin sellaisen mahdollisuuden, että on voinut olla olemassa sana "sukurutta", puolittain käännös, puolittain laina jostakin germaanisesta yhdyssanasta, jonka jälkiosa olisi ollut rikosta...
Miikä on smyygi- tai myykilaudan etymologia? Kumpaa suositelaan käytettävän? 5978 Suomalaisen kirjallisuuden seuran julkaiseman, Erkki Helamaan Vanhan rakentajan sanakirjan mukaan käytettävä termi on smyygi (smyyki, myyki). Myykilauta on luultavasti jonkin alueen murresana. Smyygi tulee ruotsalaisesta sanasta smyg. Suomennettuna siitä on käytetty useita eri muotoja: pieliovi, loukko, komero, viistomalli. Smyyg ts. oven ja ikkunan pieli.
Lapseni (8 v.) kysyy usein sanojen merkityksiä esim. mitä tarkoittaa sana menu. Mitkä olisivat hyviä nettilähteitä tai kirjoja, joista voisin löytää sanojen… 2131 Kielitoimiston sanakirja (http://www.kielitoimistonsanakirja.fi) on oivallinen lähde sanojen merkityksiin. Se on sangen kattava, vaikka aivan harvinaisimpia sanoja sieltä ei ehkä löydy. Sanakirja on olemassa myös painetussa muodossa. Vanhempi laitos on ”Suomen kielen perussanakirja”, ja sekin ajaa asiansa, jos merkityksiä on tarve selvitellä. Sanojen alkuperässä auttavat etymologiset sanakirjat. Suositeltavia ovat kolmiosainen ”Suomen sanojen alkuperä” (SKS ja Kotus, 1992–2000) ja Kaisa Häkkisen ”Nykysuomen etymologinen sanakirja” (Sanoma Pro, 2013; myös vanhempia painoksia). Jos jotakin sanaa ei noista löydy, voi lisää lähteitä etsiä osoitteesta http://kaino.kotus.fi/sanat/evita/ löytyvästä Etymologisesta viitetietokannasta. Jos...
Mistä on peräisin sukunimi Kultima, ja tiedetäänkö, mitä tarkoittaa? 1061 Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teos ”Sukunimet” (Otava, 2000) ei tunne sukunimeä ”Kultima”. Kyseessä on aika harvinainen sukunimi, sillä osoitteesta http://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/default.asp?L=1 löytyvän väestörekisterikeskuksen nimipalvelun mukaan se on ollut sukunimenä vain 158 henkilöllä, nykyisenä nimenä 98 henkilöllä. Veikkaisin, että sukunimi on peräisin paikannimestä ”Kultima”. ”Kultima on kyläkunta Enontekiöllä. ”Suomalainen paikannimikirja” (Karttakeskus ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskus , 2007) kertoo, että nimen tausta on hiukan epäselvä, mutta se on saattanut tulla pohjoissaamen sanasta ”goldit”, jonka merkitys on ’haroa vedessä olevia esineitä, kalastaa kullenuotalla’. Kylän nimi on itse asiassa luultavasti...
Paikka on nimeltään Niivermäki. Mitä tarkoittaa niiver? 980 Nivara, niverä, nivari ja niveri ovat kaikki niva-sanan johdannaisia ja tarkoittavat "kierosyistä puuta, visaa, pahkaa". Niivermäen niiverin voisi otaksua muokkautuneen tämän sanaryhmän niveri-muodosta. Lähde: Suomen kielen etymologinen sanakirja. 1. Suomalais-ugrilainen seura, 1955
Mistä on saanut alkunsa sana olutlava? 2382 ”Suomen sanojen alkuperä” (osa 2; Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 1995) kertoo, että sanan ”lava” merkitys on ollut vanhastaan ’saunan tai riihen lauteet, makuusija, kärryn tai reen lava, pyyntilava, uunin puusalvos’. Vastaavia merkityksiä on myös suomen sukukielissä. Alkuperäksi on epäilty balttilaista lainaa, josta on peräisin esimerkiksi liettuan kielen sana ”lóva” (’makuusija’) tai slaavilaista lainaa, josta on tullut esimerkiksi venäjän ”láva” (’tuvan seinänvieruspenkki, lautta, silta, pyyntilava’). Molemmat alkuperät ovat kuitenkin epävarmoja. En pitäisi itse mahdottomana, että sanalla voisi olla jokin yhteys sanaan ”lavea” (’laaja, avara, leveä’), joka juontuu sanasta ”laaja”, joka puolestaan...
Kävimme viime viikonloppuna Fazer Cafessa Tampereella brunssilla. Siinä tuli puhe, että rakennuksessa on aikanaan ollut Tempon tavaratalo. Muistelin sanontaa … 1832 Tutkimistani lähteistä ei löytynyt tietoa Tempon talon ränneistä. Esimerkiksi osoitteista http://www15.uta.fi/koskivoimaa/kaupunki/1918-40/tempo.htm, https://www.finna.fi/Record/musketti.M012%3AHK19671031%3A172 ja https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/9/94/Tempon_talo.jpg löytyvistä kuvista ei erotu talon rännejä. Asian selvittäminen vaatisi varmaan sitä, että taloa kävisi katsomassa, sillä se lienee suurelta osin alkuperäisessä kunnossa ulkoa. Siihen ei ole kuitenkaan mahdollisuutta tämän vastauksen puitteissa. Jos olet jossakin vaiheessa taas Tampereelle menossa ja asia kiinnostaa vielä, käy ihmeessä vilkaisemassa, millaiset rännit talossa on, niin se voi valottaa tuon sanonnan alkuperääkin. Ehkä jalat saattavat olla suorat tai...
Mistä tulee sukunimi Helander? 2554 Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teoksessa Sukunimet (Helsinki: Otava, 2000) Helander mainitaan (s. 111) samankaltaisen nimen Helanen selitteessä. Teoksen mukaan on mahdollista, että Helander on aikoinaan otettu sukunimenä käyttöön Oulunseudun, Ristijärven ja Pudasjärven seudulla yleisen tilannimen, Helasen pohjalta. Oulussa nimi on kuitenkin vaihdettu jälleen suomalaiseen nimeen Helanen vuonna 1906. Mikkosen ja Paikkalan mukaan Helanen on nimenä yhdistettävissä talonnimeen Helala sekä muihin Hela-, Helaa- tai Helaja-alkuisiin asutus- ja luontonimiin, joita esiintyy Länsi- ja Pohjois-Suomessa. Kyseiset nimet viitannevat helavalkeisiin, joita on poltettu helatorstain ja helluntain tienoilla (vrt. ruotsin sana helg, ”pyhä”). Sukututkija...
Mitkä on nimen Elia Johannes merkitykset? 1161 Kustaa Vilkunan teos ”Etunimet” (Otava, 2005) kertoo, että ”Elia” on heprealainen nimi, jonka merkitys on ’Jahve on Jumalani’. Se oli keskiajalla yksi suosituimmista ”Vanhan testamentin” nimistä, ja sen kreikkalainen muoto on ”Elias”. Nimestä on lukuisia muitakin muotoja. Varmaan kuuluisin suomalainen tuohon nimeen kytkeytyvä henkilö on Elias Lönnrot. ”Johannes” on puolestaan Vilkunan mukaan kreikkalais-latinalainen muoto heprealaisesta nimestä ”Jochanan”, jonka merkitys on ’Jahve on armollinen’. Toisaalta sen rinnalla on kuljenut Foinikiasta ja Karthagosta peräisin oleva nimi ”Hannibal”, jonka merkitys on ’Baal on armollinen’. Myös ”Johanneksesta” on lukemattomia erilaisia nimimuotoja, kuten lyhentämällä syntyneet nimet ”Hannes” ja ”Hannu...
Mitkä on MINEA JASMIN MARIEL nimien merkitykset? 2176 ”Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön” (Gummerus, 2007) kertoo, että nimi ”Minea” on alkuperältään epäselvä. Se saattaisi olla muunnelma nimistä, joiden päätteenä on ”-mina” kuten Vilhelmina. Nimi on alkanut kuitenkin esiintyä Suomessa Mika Walterin romaanin ”Sinuhe, egyptiläinen” ilmestymisen jälkeen, sillä siinä esiintyy Minea-niminen sivuhenkilö. Siten nimen taustalla lienee kreikkalaisen mytologian Kreetan kuningas Minos. Edellä mainitun lähteen mukaan ”Jasmin” on alkuperältään persialainen nimi, joka viittaa jasmiinipensaaseen. Jasmiinin kukka symboloi rakkautta ja kauneutta. Jälleen saman lähteen mukaan ”Mariel” on joko italialaisen nimen ”Mariella” lyhennelmä tai muunnos nimistä ”Meriel” ja ”Muriel”, joiden kelttiläinen merkitys on ’...
Etsin tietoa Lempäälässä sijaitsevasta Kelhon kartanosta. Sen historiasta olen jo saanut tietoa Speitzin suvusta jne. Omistuspohjaa on selvinnyt ja taistelut,… 2485 Juha Kuisman Lempääläisen paikannimikirjan (Lempäälä-seura, 2012) mukaan Kelho-nimen taustalla on kuivaa, karun maan huonokasvuista niittyä tarkoittava kelhä-sana. "Kelhon nimi viittaa kartanoa vanhempaan Mäyhäjärven Kelhonniemeen. Siitä kuivanmaan niitystä on saatu koko kulmakunnan nimi."
Mitä tarkoitetaan sanalla kilseä. Kustaa Vilkuna kirjoittaa Vuotuinen ajantieto -kirjassa ... Neitsyt Marian ilmestyspäivänä (25.3.) ei ollut tarjolla mitään… 1306 Kilseä-sanalle löytyy Suomen murteiden sanakirjasta useitakin merkityksiä. Yksi merkitys on ’kuiva, kova, sitkeä, luja’. Oloista tai taloudellisesta tilanteesta puhuttaessa se voi tarkoittaa ’tiukkaa, ahdasta, kireää, vaikeaa, tukalaa’. Ihmisestä puhuttaessa kilseä voi tarkoittaa ’saitaa, peräänantamatonta, töykeää'. Sanan etymologialle sen sijaan ei löydy selitystä. Kysyin asiasta Kotimaisten kielten keskuksesta, josta kerrottiin, että kilseä kuulunee samaan sanueeseen kuin verbit kilsistyä ja kilsottua, mutta enempää sanojen alkuperästä ei nykytietämyksen valossa osata sanoa. http://kaino.kotus.fi/sms/?p=main Kotimaisten kielten keskus
Käytin tänään Kotkassa? oppimaani sanontaa "olla konamoinaa" eli suomeksi "ei olla milläskään". Nyt kiinnoisi tietää sanan etymologia. Ti Google ei tiennyt… 993 Tutkiskelin koko joukon sanakirjoja, mutta mistään ei löytynyt oikein tuohon sopivaa. Edes ”Suomen murteiden sanakirja”, jossa on sangen kattavasti murteellisiakin ilmauksia, ei antanut mitään sopivaa merkitystä, sillä esimerkiksi sanan ”koni” merkitys ’huono hevonen’ on aika kaukana tuosta. Slangisanakirjastakaan ei löytynyt sopivaa merkitystä, eikä myöskään eri kielten sanakirjoista paljastunut mitään sopivaa etymologiaa. Kenties kyseessä on jokin niin paikallinen ilmaus, ettei se ole päätynyt sanakirjoihin. Mahdollista on toki sekin, että tuo on muuntunut jostakin tavallisemmasta ilmaisusta sellaiseen muotoon, ettei alkuperää pysty hevillä huomaamaan.
Savolainen-sukunimen alkuperä, kantasana, historia ja levinneisyys? 1970 Ei liene kovin yllättävää, että sukunimen ”Savolainen” on voinut saada Savosta kotoisin ollut tai siellä liikkunut, joten alkuperä on se. Nimellä on voitu viitata myös ”Savo”-nimisen kylän asukkaaseen. Sukunimi on ollut sen verran laajalle levinnyt, että jo 1600-luvun lopulla sukunimeä on merkitty muistiin lähes kaikkialta Suomesta, joskin eniten sitä esiintyi Etelä-Karjalassa, Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjanlahden perukassa, jossa se on saattanut olla myös nimen ”Sauvolainen” toinen kirjoitusasu. Osoitteesta http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1 löytyvä nimipalvelu kertoo, että sukunimi ”Savolainen” on ollut 24 111 väestötietojärjestelmään kirjatulla. Nykyisenä nimenä se on 11 580 henkilöllä.