| Ostin ulkomailla leipää, missä luki yhtenä aineena "fortified flour" . Mitä se on suomeksi, mitä leivässä täällä lukee? |
376 |
|
|
|
Fortified flour viittaa ns. rikastettuun tai täydennettyyn jauhoon. Lese on viljakasvien kaikkein ravitsevin osa, mutta usein se poistetaan osana viljantuotantoprosessia. Näin ollen jauhetusta viljasta katoaa samalla ravintoaineita. Rikastettuun jauhoon niitä puolestaan lisätään uudelleen. Englanniksi tehdään erottelu sanojen fortified flour ja enriched flour välille, mutta suomeksi tällaista eroa ei ilmeisesti ole. Viimeksi mainittuun lisätään yleensä vain sellaisia ravintoaineita, joita käsittelemätön vilja sisältää jo luonnostaan, kun taas fortified flourin kohdalla siihen saatetaan laittaa mukaan myös ravintoaineita, joita siinä ei luontaisesti esiinny. Yhdysvalloissa vehnän suhteen tällaisia ovat ainakin olleet kalsium ja A-... |
| Mikä on yleisen terveyden, verisuonten ja sydämen terveyden kannalta paras ja terveellisin vaihtoehto, jos elintarvikkeella ei ole sydänmerkkiä: vähemmän… |
359 |
|
|
|
Kysymykseesi on vaikeaa, ellei mahdotonta vastata yksiselitteisesti. Ravinnon terveellisyys ei riipu vain yhdestä ominaisuudesta, vaan kyse on kokonaisuudesta. Yleisesti ajatellen, jos jotain elintarviketta käyttää ravinnokseen joka päivä, sen laadulla on huomattavasti enemmän merkitystä kuin kertaluonteisesti ostetulla tuotteella.
Suurin osa tutkijoista ja ravitsemustieteilijöistä on yhtä mieltä suolan, sokerin ja tyydyttyneen eli ns. kovan rasvan liiallisen saannin haitoista. Ihmisten yksilöllisillä eroilla on myös merkitystä siinä, miten ja kuinka voimakkaina haitat ilmenevät. Sydänliiton sivulla sanotaan, että perimä usein altistaa ja huonot elintavat tuovat riskit esille, mikä puolestaan johtaa helpommin sairastumiseen.
Sydänliitto... |
| Miksi joissain ravintoloissa riisiä laitetaan suolapurkkeihin? |
395 |
|
|
|
Keittämättömien riisinjyvien tehtävä on imeä itseensä kosteutta ja estää siten suolan paakkuuntuminen.
Ks. esim. Iltalehden juttu: https://www.iltalehti.fi/pippuri/a/2016092622372807 |
| Kysymys kanansiivistä, eli esim Kariniemen liekkisiipi maustettu. Pakkaus painaa 700 gr, ja 100 gr kalorit on 172 kcal. Mutta tähän summaanhan lasketaan mukaan… |
2505 |
|
|
|
Kysyin asiaa Kariniemen asiakaspalvelusta. Ilmoitettuun ravintoarvoon on laskettu vain syötävä osa, eli siitä on vähennetty luut ym.
Lähde:
https://www.kariniemen.fi/ |
| Kuivatut herneet ja pavut pitäisi liottaa ja keittää ennen syöntiä, jotta niissä olevat myrkylliset yhdisteet hajoaisivat. Onko niitä yhdisteitä myös tuoreissa… |
4401 |
|
|
|
Ruokaviraston sivuilla kerrotaan, että monet pavut sisältävät proteiineihin kuuluvaa myrkyllistä lektiiniä (fytohemagglutiniinia). Useat pavut sisältävät lisäksi yhdisteitä, jotka estävät proteiinien hajoamista ruoansulatuskanavassa.
Lektiinit ovat valkuaisaineita, jotka tuhoutuvat vain kunnon lämpökäsittelyssä. Huolellinen huuhtelu ja liotus sekä riittävän pitkä keittäminen ovatkin papujen sisältämien myrkkyjen vuoksi erityisen tärkeitä nimenomaan kuivatuissa pavuissa. Tuoreetkin pavut tulee aina kypsentää ennen käyttöä.
https://www.ruokavirasto.fi/henkiloasiakkaat/tietoa-elintarvikkeista/elintarvikkeiden-turvallisen-kayton-ohjeet/elintarvikkeiden-luontaiset-myrkyt/papujen-lektiini/
|
| Onko missään laskelmaa kuinka paljon lisäaineita jää pois elimistöstä mikäli jättää teollisesti prosessoidut einekset pois ostoskorista ja päättää valmistaa… |
336 |
|
|
|
Elintarvikkeiden lisäaineiden riskeistä löysin Eviran tutkimuksen (nykyinen Ruokavirasto). Siinä on kuitenkin tutkittu elintarvikkeiden lisäaineita lähinnä tutkimalla ruokien sisältöä sekä lisäaineiden määrää niissä ja kuluttajien kulutusta kyselytutkimuksella.
Elintarvikkeiden lisäaineet - riskiprofiili (Eviran tutkimuksia 2/2018), https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/237026/eviran_tutkimuk…
En löytänyt mistään tutkimusta, joka kertoisi lisäaineiden jäämistä elimistössä ja jäämien muutoksesta, jos jättää prosessoidut tuotteet pois. Useissa artikkeleissa mainitaan, että osa lisäaineista on samoja kuin luontaisissa tuotteissa, joten voi olla mahdotonta tietää, onko esim. lesitiiniä tullut elimistöön... |
| Kuinka suuri on sokerin osuus ihmisten elintarvikeostojen kustannuksista? |
286 |
|
|
|
Kannattaa tutustua Ruokatieto-sivustolta löytyvään dokumenttiin "Tietohaarukka - Tilastotietoa elintarvikealasta 2019". Sieltä löytyy sivulta 39 Tilastokeskuksen laatima taulukko Kotitalouksien ravintomenoista asukasta kohti. Sen mukaan sokerin osuus menoista oli n. 1% vuonna 2017:
https://www.ruokatieto.fi/sites/default/files/Flash/tietohaarukka_2019_… |
| Onko kahvipensasta löydetty luonnonvaraisena Etelä-Amerikasta? |
292 |
|
|
|
Mitä ilmeisimmin kahvia ei kasva luonnonvaraisena Etelä- eikä Keski-Amerikassa, vaan se on puhtaasti vientiviljelytuote. Eurooppalaiset veivät kahvipensasta Amerikkaan 1700-luvun alussa. Eniten sitä viljellään Brasiliassa, mutta etenkin alkuaikoina myös Peru ja Kolumbia olivat suuria kahvintuottajia. Kun kahvinviljelyä aloiteltiin, farmeilla käytettiin orjatyövoimana Amerikan alkuperäiskansoja. Nykyään ympäri Amerikkoja on alkuperäsikansojen yhdistysten omaa kahvintuotantoa.
Floridassa kasvaa villikahviksi nimitetty kahvin tapainen kasvi, Psychotria Nervosa: https://edis.ifas.ufl.edu/fp494
Muita lähteitä:
https://web.archive.org/web/20160830012109/https://www.kew.org/discover/news/seven-species-... |
| Mikä oli peruselintarvikkeiden hintataso 1800 - 1900 lukujen vaihteessa? Entä sotavuonna 1943? |
620 |
|
|
|
Peruselintarvikkeiden hintatason tietoja 1800 - 1900 lukujen vaihteessa ja sotavuonna 1943 voi katsoa seuraavista julkaisuista:
Suomenmaan tilastollinen vuosikirja 1901:
www.doria.fi/handle/10024/67197 > Avaa tiedosto > sivu 30
Suomen tilastollinen vuosikirja 1944–1945:
www.doria.fi/handle/10024/69239 > Avaa tiedosto
Muuta:
www.jyrkinen.fi/historia/elintarviketilanne-1941-1942.html
Lisätietoa: Kansallisarkisto |
| Mite vakiintunut elintarvikkeiden pakkauskoot? Esim 1 litra maitoa , 500g voita, 400g jauhelihaa jne. |
424 |
|
|
|
Elintarvikkeita mitattiin vanhastaan hyvin monenlaisilla mittayksiköillä. Desimaaleihin perustuva metrijärjestelmä (mm. metri, litra ja gramma) kehitettiin Ranskassa 1700-luvulla. Suomessa siirryttiin metrijärjestelmän käyttöön 1800-luvun lopulla.
Varsinaista syytä siihen, miksi juuri yksi litra ja 500 grammaa ovat vakiintuneet pakkauskooksi maidolle ja voille, en ole onnistunut löytämään. Tuntuu kuitenkin loogiselta, että pakkauskoko on tasaluku: yksi litra tai puoli kiloa. Jo ennen kuin maito myytiin pakattuna, käytettiin ns. tinkimaidon myyntiin yleensä litran mittaa.
Atrian sivuilla kerrotaan, että jauhelihan teollinen tuotanto alkoi vuonna 1992, kun Atria toi ensimmäisenä valmiiksi pakatun jauhelihan... |
| Kahvila/ravintolayritysten hävikkiruoka |
482 |
|
|
|
Kahviloiden ja ravintoloiden hävikkiruoan poisheittämiselle on vaihtoehtoja, ja näitä myös käytetään. Voi esim. miettiä, voisiko myydä ruokaa alennettuun hintaan joko itse tai jonkin mobiilipalvelun avulla. Elintarvikkeita voidaan myös luovuttaa ruoka-apuna kuluttajille joko suoraan tai hyväntekeväisyysyritysten kautta. Elintarvikevirasto Evira on laatinut ohjeen ruoka-apuun luovutettavista elintarvikkeista. Se on luettavissa alla olevasta linkistä:
https://www.evira.fi/globalassets/eviran_ohje_16035_2_fi.pdf
Tietoa löytyy myös MaRan eli Matkailu- ja ravintolapalvelut -järjestön Hävikkiä häätämään - ruokahävikin vähentäminen ravintoloissa -julkaisusta.
https://mara.fi/site/attachments/Havikin_vahentaminen_MaRa_1.pdf
|
| Jokin aika sitten uutisoitiin riisin sisältävän arseenia. Todettiin myös, että arseenista huuhtoutuu pois ainakin huomattava osa, jos riisiä liottaa vedessä… |
729 |
|
|
|
Elintarviketurvallisuusviraston raskasmetalleja koskevan tietopaketin mukaan kuluttajalla ei näyttäisi olevan mahdollisuuksia vähentää kadmiumin saantia muuten kuin noudattamalla kohtuutta käytettäessä kadmiumia sisältäviä elintarvikkeita:
Vähäisiä kadmiumpitoisuuksia on käytännössä kaikissa elintarvikkeissa. Viljatuotteiden korostuminen kadmiumin lähteinä johtuu siitä, että niitä käytetään usein ja suuria määriä. Kadmiumpitoisuudet viljoissa ovat Suomessa matalat, ja Eviran riskinarviointiin kootun aineiston perusteella keskimäärin pienemmät kuin Keski-Euroopassa mitatut pitoisuudet.
Öljykasveilla on luontainen ominaisuus kerätä siemeniinsä maaperän kadmiumia. Tästä syystä öljykasvien siemeniä voi käyttää päivittäin vain... |
| Onko kasvisnakki nakki? Eli siis onko nakki lihatuotteeseen viittaava nimi, vai onko nakki ennemminkin muoto? |
1494 |
|
|
|
Nykysuomen sanakirjan mukaan nakki on jo sinänsä lihatuotteeseen viittaava sana. Toisaalta puhutaan kuitenkin "nakkimakkarasta", ja nakki voidaan nähdä nakkimakkaran puhekielisenä muotona. Tältä pohjalta voisi olla mahdollista tulkita asiaa niin, että nakki viittaa enemmänkin elintarvikkeen ulkoisiin ominaisuuksiin kuin koostumukseen. Myös sanan etymologia tukee tätä ajatusta: nakki pohjautuu - ruotsin knackkorvin kautta - saksan kielen sanaan Knackwurst. Saksalainen Knackwurst on saanut nimensä napsahtavasta äänestä ("Knack"), joka kuuluu, kun makkara puraistaan poikki. Saksassa on samaan tapaan ajateltu näkkileivän (Knäckebrot) olevan itse asiassa "Knackbrot", leipää puraistaessa kuuluvan äänen mukaan,... |
| Kuinka pitkään ja MITEN maito säilyy? Ostin 22.2 luomumaidon minkä viimeinen päivämäärä on 10.3. Aika monta päivää... |
1207 |
|
|
|
Maidon säilymisessä tärkein tekijä on kylmäketjun katkeamattomuus, eli maito pitäisi mahdollisimman nopeasti saada kaupasta jääkaappiin. Mitä pidemmäksi ajaksi kylmäketju katkeaa, sitä todennäköisempää on, että maito pilaantuu. Paras lämpötila sille on 4-6 astetta.
Pastöroitu maito säilyy paremmin kuin raakamaito, joka on syytä käyttää kahden päivän sisällä ja säilyttää noin neljän asteen lämpötilassa.
Hyvin säilytetyn maidon pitäisi säilyä ylikin parasta ennen -päivämäärän, mutta toisaalta se voi pilaantua muutamassa päivässäkin, jos säilytyksen kylmäketju katkeaa.
Nämä tiedot ovat peräisin Ylen uutisista ja Maito ja terveys ry:n -sivustolta:
http://yle.fi/uutiset/maito_sailyi_kayttokelpoisena_yli_kuukauden/61095…
http://www.... |
| Kuinka paljon supermarkettien tuotevalikoima on kasvanut viimeisten viidenkymmenen vuoden aikana? Siis kuinka paljon enemmän valinnanvaraa kuluttajalla on, kun… |
642 |
|
|
|
Kysymys on kovin laaja, oikeastaan kokonaisen tutkimuksen laajuinen. Kirjastosta käsin emme pysty valitettavasti tällaista selvitystä laatimaan.
Jokaisessa maassa tilanne on myös edennyt omalla laillaan maan muun historian mukaan, joten jokaisen valtion tilanne vaatisi oman selvityksensä.
Tässä vain muutama huomio Suomesta. 50 vuotta sitten Suomessa ei ollut vielä supermarketteja. 1960-luvulla rakennettiin kauppakeskuksia, mutta paljon oli vielä pieniä lihakauppoja, maitokauppoja ja leipomoita, ja vasta vähitellen alettiin siirtyä omavaraistaloudesta kaupan aikakauteen. Tiedot löytyvät alla olevien linkkien kautta, joista saat toivoakseni myös lisätietoja aiheestasi:
http://www.kesko.fi/yritys/Historia/
http://kehittyvaelintarvike.fi/... |
| Mitä tekee kaupungin hygieenikkoeläinlääkäri? Onko hänellä jotain tekemistä elintarvikkeiden ja elintarvikevalvonnan kanssa, mitä? (Kysymyksen herätti… |
2781 |
|
|
|
Hygieenikkoeläinlääkäri on ympäristö- ja elintarvikehygienian erikoiseläinlääkäri, jonka pääasiallisin tehtävä on eläinperäisten elintarvikkeiden ja niiden valmistuslaitosten valvonta. Hänen toimenkuvaansa voi sisältyä myös muita elintarvikevalvontaan ja eläinlääkintähuoltoon kuuluvia töitä.
|
| Jos ostan kaupasta parin kilon kimpaleen vakuumiipakattua ilmakuivattua kinkkua (parma- tai serrano-), niin kuinka kauan se säilyy syömäkelpoisena kotioloissa… |
3620 |
|
|
|
Kysyin asiaa lihakauppiaalta, joka suositteli vakuumipakatun kinkun säilytysajaksi noin neljää viikkoa. Verkkolähteissä suositeltu säilytysaika vaihteli noin kuukaudesta kolmeen kuukauteen. Luuton kinkku olisi paras säilyttää jääkaapissa esimerkiksi kelmuun, keittiöpyyhkeeseen tai tuotteen alkuperäiseen pakkaukseen käärittynä.
Lähteitä:
http://www.fsis.usda.gov/wps/wcm/connect/d1df4c79-ad2b-4dd4-a802-ed78cd…
http://www.orceserranohams.com/how-to-store-spanish-ham/
http://www.tienda.com/dons-travels/jamonslicing.html
|
| Onko olemassa (suomen- tai englaninkielistä) listaa kaikista ruoista (mukaan lukien hedelmät ym.) ja juomista, jotka sisältävät kofeiinia? Kiinnostuin aiheesta… |
656 |
|
|
|
Kofeiinia on yli 60 kasvin lehdissä, siemenissä tai hedelmissä. Sitä on luonnollisena aineosana mm. kaakaopavuissa, ja niiden kautta siis myös suklaassa.
Kaikkien kofeiinia sisältävien ruokien tai juomien nimeäminen on mahdotonta, koska samannimisissäkin ruoissa käytetään eri ruoka-aineita. Kofeiinia sisältävien kasvien lista löytyy täältä:
http://www.liberherbarum.com/In0952.HTM
Kofeiinia on lisättynä monissa elintarvikkeissa. Alla on listaa joistakin:
http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk01…
Tässä myös muita kofeiinia ja sen lähteitä käsitteleviä sivuja:
http://www.kahvijaterveys.fi/kaikki-kofeiinista/kofeiinin-lahteet.html
http://www.evira.fi/portal/fi/elintarvikkeet/tietoa+elintarvikkeista/el…
http://... |
| Mistä juontaa teemakkaran nimi? |
29779 |
|
|
|
Kaarina Turtian Gastronomian sanakirjan (2009) mukaan teemakkara on keittomakkaroihin luettava leikkelemakkara, jossa on lisänä silavakuutioita (s. 577).
Lihatiedotus.fi-sivuston mukaan leikkelemakkarat ovat vähintään 65 asteessa hauduttamalla, keittämällä tai muuten kypsennettyjä makkaroita, joita käytetään leikkeiksi (mm. lauantai-, tee-, pekoni- ja balkaninmakkarat).
Saman sivuston mukaan teemakkaran nimi on todennäköisesti tullut saksalaisen Teewurst-makkaran nimestä, vaikka Teewurst onkin aivan eri makkara kuin suomalainen versio.
http://www.lihatiedotus.fi/www/fi/Liitetiedostot/Makkarapaketti_2808201…
On arveltu, että makkaroiden nimi juontaisi juurensa tapaan tarjota makkaravoileipiä teen kanssa, mutta tälle ei löytynyt... |
| Mitä tarkoitetaan varastotaloudella? Mistä saisin siitä tietoa? |
965 |
|
|
|
Varastotalous on yksi varastonhoitajan ammatin osaamisalueista. Esimerkiksi Simo Hokkasen ja Seppo Virtasen kirjasta Varastonhoitajan käsikirja löytyy siitä tietoa.
Termillä voidaan tarkoittaa myös varsinkin entisaikojen Suomessa tavallista tapaa syödä eri vuodenaikoina sopivaa varastoitua ruokaa, eikä niinkään tuoretta ruokaa. Tähän liittyi myös pyrkimys mahdollisimman suureen omavaraisuuteen. Tietoa termistä tässä mielessä vaikkapa alla olevien artikkelien kautta. Kovin paljon tietoa ei näiden artikkelien kautta löydy. Ehkäpä varastotalous-sanan sijaan on käytetty myös jotakin muuta termiä.
http://www.kirjastovirma.net/kuusamo/paanajarvi
http://kehittyvaelintarvike.fi/teemajutut/41-juhlinta-on-inhimillista
|
Kysy kirjastonhoitajalta