| Mitä taajuuksia ihmisen korva voi erottaa? Miten nämä taajuudet eroavat eri eläinlajeilla? |
4089 |
|
8.5.2015 |
|
Äänentaajuus ilmoitetaan värähdyksinä sekunnissa, ja sen yksikkö on hertsi (hz). Ihmiskorva pystyy parhaassa tapauksessa erottamaan 20-20 000 hertsin taajuuksia. Tarkimmin ihmisen korva aistii puheäänen taajuuden, joka on 300-3 400 hertsiä. Kuulokyky heikkenee iän myötä, minkä vuoksi vanhojen ihmisten on usein vaikea kuulla korkeita ääniä.
Ihmisen kuuloaisti on melko tarkka, mutta monilla eläimillä kuulo on vielä tarkempi. Esimerkiksi lepakot pystyvät kuulemaan jopa 150 kilohertsin taajuuksia eli hyvin korkeita ääniä. Toisena ääripäänä taas on myyrä, jonka kuuloalue ulottuu vain yhden (1) hertsin ääniin eli hyvin matalalle.
Tässä vielä pari esimerkkiä eläinlajien kuulolaajuuksista: koira 70-100 000 hZ, lammas 42-125 000 hZ. Linnuista... |
| Haluaisin tietää missä kirjastossa on suurin valikoima eläinaiheisia kirjoja Helsingin ja Espoon länsiosissa. Varmaan kaikissa kirjastoissa on jotain, mutta… |
661 |
|
22.4.2015 |
|
Listaamistasi kirjastoista suurin kokoelma on Ison Omenan kirjastossa, joten siellä on suurin määrä myös eläinaiheisia kirjoja. Soukan ja Kivenlahden kokoelmat ovat suunnilleen samankokoiset, Saunalahden kokoelma on taas selvästi pienempi. Saunalahden kirjaston kokoelma on painottunut lasten kirjoihin.
Eläinkirjoja löytyy kirjastosta useammastakin paikasta. Eläimistä kertova kaunokirjallisuus on kaunokirjallisuudessa (esim. Ruohometsän kansa). Lasten eläin-kuvakirjat ovat kuvakirjoissa - joissain kirjastoissa ne on saatettu ottaa erilleen. Lasten tietokirjallisuus on samoin saatettu järjestää eri kirjastoissa hieman eri tavoin.
Aikuisten tietokirjallisuudessa eläimet on jaettu pääosin kahteen osaan: villieläimiin ja kotieläimiin.... |
| Olen joskus nähnyt hevosen pilllastuvan (mielestäni) hyvinkin vähäpätöiisestä syystä. Mallikkona luulisi, ettei niin iso eläin kovin helposti säikähtäisi. Onko… |
712 |
|
24.11.2014 |
|
Hevonen on synnynnäisesti epäluuloinen kaikkea uutta kohtaan. Hevonen tarkkailee ympäristöään jatkuvasti ja huomaa herkästi vähäisetkin muutokset. Taipumus huomata pieniäkin muutoksia ympäristössä on hevosten historiassa joskus ollut hengissä säilymisen kannalta tärkeä ominaisuus.
Nykyhevosissa jalostus ja perimä vaikuttavat ainakin jonkin verran: jotkut hevoset ovat selvästi arempia ja toiset syntyjään rohkeampia. Silti oppiminen ja aikaisemmat kokemukset vaikuttavat hevosen rohkeuteen enemmän kuin perinnölliset ominaisuudet.
Hevoset pelkäävät usein enemmän asioita, joita ne eivät kunnolla näe tai muuten havaitse.
Lähde: Kaimio, Tuire: Hevosen kanssa : Hevosen käyttäytyminen, WSOY 2012
|
| Mistä löytyy sveitsin kaikki eläimet? en löydä kaikkia mistään. |
2007 |
|
14.11.2014 |
|
Ihan kaikkia tuskin löytyy mistään. Paitsi ehkä jostain Sveitsissä
julkaistusta kirjasta.
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa on jo aikaisemmin vastattu samaan kysymykseen näin. Tässä on kyllä paras tieto asiasta:
Internetsivuilla osoitteessa:
http://roope.top.tkukoulu.fi/~lyseol/tutkielma/Sveitsi/veitsi.htm
kiteytetään Sveitsin eläimistö hyvin seuraavalla tavalla:"Eläimistö: Sveitsi keskimaan ja Jura-vuorten eläimistö on samanlaista kuin muualla Keski-Euroopassa. Tyypillisiä Alppien eläinlajeja ovat gemssi, saksanhirvi, metsäkauris ja alppimurmeli. Jo sukupuuttoon saalistettua alppikaurista on istutettu uudestaan. Lukuisista lintulajeista on alppinaakka erityisen yleinen. Harvinaisimpia lintulajeja ovat metso, teeri ja kotka." Tämä... |
| Harmaantuvatko papukaijat vanhetessaan? Olen miettinyt eläinten vanhenemisten fyysisiä merkkejä; koirat harmaantuvat, jne. Linnuilla tosin on säännöllinen… |
474 |
|
11.11.2014 |
|
Suomen papukaijayhdistyksestä kerrottiin, että heidän tietämänsä mukaan papukaijat eivät vanhetessaan harmaannu tai värit muutenkaan haalistu.
Erona muihin eläimiin papukaijojen tietyt värit, joista esimerkiksi sukupuolet erottaa toisistaan, tulevat esiin vasta noin vuoden vanhalla eläimellä. Tällaisia ovat vaikkapa undulaattien vahanokan (pieni alue nokan yläpuolella, jossa on myös sieraimet) väri tai jakojen eli harmaapapukaijojen sukupuolet erottava silmien väri.
|
| Tämä on hankala! Pikkulapsena kirjahyllyssäni oli kaikki muut kuvakirjani paitsi Pekka ja Susi, joka oli samassa huoneessa kuin siihen kuuluva vinyylilevy… |
699 |
|
24.10.2014 |
|
Ikävä kyllä satua ei ole tunnistettu. Sitä on kysytty myös kirjastojen yhteisen sähköpostilistan kautta, ja jos sieltä löytyy vastaus, lähetän sen sinulle.
Tunnistaisiko joku lukijoista tämän sadun?
|
| Missä hirvi nukkuu? Nukkuuko se aina samassa paikassa? |
9444 |
|
20.10.2014 |
|
Eräissä sää- ja häirintätilanteissa hirvi hakee erityisen maastokohdan yön viimeistä makuulle asettumista varten. Usein seuraavan yön nukkumapaikka on lähellä edellistä, varsinkin jos hirveä ei häiritä eikä se vaella. Noustuaan hirvi yleensä ulostaa noin kolmen metrin säteelle makuupaikastaan.
Hirven yösija ei ole aina sama kuin niin sanottu aamumakuus. Aamuisen makuupaikan hirvi valitsee tarkemmin kuin päiväaikaiset lepopaikkansa. Hirvelle on tärkeää havaita ympäristössä liikkujat jo makuulta, erityisesti liikkujien hajut. Kovina pakkasaamuina hirvet makaavat usein etelä- tai itärinteillä, joita aurinko lämmittää ensimmäiseksi aamulla. Hirven makuupaikat sijaitsevat usein metsäkuvion reunoilla tai kumpareilla taimikon tai metsän... |
| Olen ollut niin tyytyväinen vastauksiinne, että rohkenen jatkaa kyselyä. Löytyyköhän Turusta näyttelyä tms, jossa olisi kuvia/piirroksia yms eläimistä?? Kiitos… |
836 |
|
7.7.2014 |
|
Hei Merja,
vaikkei Turussa tällä hetkellä olekaan pelkästään eläimiin keskittyvää näyttelyä, niin löysimme näyttelyitä, joissa aihetta sivutaan:
http://www.logomo.fi/fi/tapahtumat/nayttelyt/hejhylje-nayttelysarja/
http://www.turku.fi/public/default.aspx?nodeid=17827&culture=fi-FI&cont…
Turun Taidelainaamossa, Vanhalla Suurtorilla, on kokoelmissa myös useita eläinaiheisia taideteoksia.
http://www.turuntaidelainaamo.fi/
Pienissä gallerioissa näyttelyt vaihtuvat museoita nopeampaan tahtiin, joten niissäkin kannattaa vierailla. Turun kaupungin ylläpitämään tapahtumakalenteriin päivitetään ajankohtaiset taidenäyttelyt.
http://www.turku.fi/tapahtumat/?nodeid=9884
Julkisessa kaupunkitilassa eläinaiheisten veistosten ihailun voi yhdistää... |
| Onko kissa läheisempää sukua ketulle kuin koira? Pystyvätkö risteytymään? |
3695 |
|
25.6.2014 |
|
Kettu on koiraeläin, eli se on läheisempää sukua koiralle kuin kissalle. Kettu kuuluu koiraeläinten kettujen sukuun. Lähteitä alla:
http://oppiminen.yle.fi/nisakkaat/koiraelaimet
https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/alakoulu/Biologia_maantieto_5_6…
https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/alakoulu/Biologia_maantieto_5_6…
http://www.luontoportti.com/suomi/fi/nisakkaat/?c=Felidae
Vain tarpeeksi läheistä sukua toisilleen olevat eläinlajit voivat risteytyä. Kissa ja kettu eivät voi, mutta eivät myöskään koira ja kettu, vaikka ovatkin molemmat koiraeläimiä, mutta eivät kuitenkaan riittävän läheisiä sukulaisia.
http://www.tiede.fi/artikkeli/kysy/voivatko_kettu_ja_koira_risteytya
|
| Vain, olen ollut pitkään jo kiinnostunut maailman haikaloista ja kaikista niistä en ole löytänyt suomenkielisiä nimiä niille vain latinalaiset eli kysyisin… |
856 |
|
11.6.2014 |
|
Markku Varjon, Lauri Kolin ja Harri Dahlströmin kirjassa Maailman kalojen nimet (2004) on suomenkieliset nimet myös rustokaloihin kuuluville haille. Kirjassa on maailman yli 26 000 kalalajin nimistä suomennokset noin 8000 lajille. Nimet on laatinut Suomen Biologian Seuran Vanamon nimeämä työryhmä.
Kirjan saa lainaan Helmet-kirjastoista:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1670733__Smaailman%20kaloj…
|
| Millä nimellä kutsutaan kameliurosta? Onko se härkä, ori vai jotain ihan muuta? Kiitos avusta! |
1552 |
|
3.6.2014 |
|
Kameliurosta kutsutaan useissa lähteissä oriksi - ja naarasta tammaksi, mm. näissä:
Uusi Zoo. Nisäkkäät 3 / suom. Merja Heikkilä...[et al.] (1988)
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kamelit_(suku)
http://www.tunturisusi.com/kamelit/
Monesti käytetään kuitenkin vain nimityksiä uros- ja naaraskameli:
Nisäkkäät. 2 / [... Petri Nummi, osan 2 päätoimittaja] ; [... kirjoittajat: Leif Blomqvist ... et al.] (1999)
Kamelieläimet - erämaan laivat ja Andien kuormajuhdat / Tero Kirjosalo
(Korkeasaari-lehti / 2005 : 3, s. 12-13)
http://fi.wikipedia.org/wiki/Dromedaari
Säveltäjä Kari Rydman on blogissaan kirjoittanut eläinlasten nimityksistä, ja siinä sivussa myös hieman eläinten naaraista ja koiraista, mm. kamelista, käytetyistä termeistä:
http://... |
| Miksi ihmisillä käsitys terveellisestä ruokavaliosta vaihtelee niin suuresti? Jonkun mielipiteen mukaan esimerkiksi liha on tärkeä osa ruokavaliota joka… |
1116 |
|
22.4.2014 |
|
Kysymykseen ei voi vastata faktoilla, mutta todennäköisin selitys on siinä, ettei meillä ole yhtenevää käsitystä siitä, mitä "terveellisyys" tarkoittaa. Kun mukaan otetaan sekä makuasiat että esimerkiksi lihansyöntiin liittyvät eettiset näkemykset, lienee käsillä liian monimutkainen asia, jotta yksimielisyyttä voitaisiin löytää.
On kuitenkin tärkeätä tehdä ero ihmisen biologiseen ja kulttuuriseen ruokavalioon. Biologisestihan ihminen on sopeutunut syömään miltei kaikkea muuta elollista paitsi heinää. Luonnossa eläimet syövät ensisijaisesti ravintoa, jota on saatavana ja joka "sopii" niiden geneettisen koodin mukaiseen elämäntapaan. Ilmeisesti on kuitenkin niin, että eläimilläkin on biologinen valmius monipuolisempaan ravintoon kuin mihin... |
| Tarvitsisin jonkin luotettavan kirjallisen lähteen, jossa kerrotaan unikeosta (Glis glis). |
586 |
|
25.9.2013 |
|
Kovin paljon ei kirjoista löydy tietoa näistä pikkunisäkkäistä. Muutamalla sivulla niistä kerrotaan ainakin näissä kirjoissa:
- Maailman eläimet: Nisäkkäät 2 (1987)
- Nisäkkäät: 3 / päätoimittaja Jonna Katajisto (2010)
|
| Ovatko sudet akiitisempia yöllä vai päivällä? |
1012 |
|
20.9.2013 |
|
Susi liikkuu kaikkina vuorokauden aikoina, mutta se aktiivisimmillaan illan hämärtyessä ja yöllä. Tämä ja muuta tietoa susista löytyy suurpedot.fi-sivustolta:
http://www.suurpedot.fi/www/fi/lajit/susi/index.php
|
| Etsin hyviä lastenkirjoja (ei kuvakirjoja, vaan tarinoita, romaaneja ja sarjoja), joissa olisi päähenkilöinä eläimiä. Osaisitteko suositella? |
845 |
|
30.8.2013 |
|
Alla joitakin mielestäni hyviä lastenkirjoja, joissa eläimet ovat pääosassa. Monia muitakin löytyy.
- Kaiken maailman eläinsadut / toimittanut Katriina Kauppila ; kuvittanut Matti Pikkujämsä
- Suomen lasten eläinsadut / kuvittanut ja toimittanut Pirkko-Liisa Surojegin
- Satayksi dalmatiankoiraa / Dodie Smith
- Nalle Puh / A. A. Milne
- Ruohometsän kansa / Richard Adams
- Kaislikossa suhisee / Kenneth Grahame
- Korppi ja korven veikot / Jukka Parkkinen (ja muut Parkkisen Kalevi Korpista kertovat kirjat)
- Pekka Töpöhäntä -kirjat / Gösta Knutsson
- Rakastunut krokotiili / Hannu Hirvonen
|
| Olen harrastanut afrikkalaisia kuoriaisia muutaman vuoden ajan ja minulla on hyvä, asiallinen terraario. Hoidan hyönteisiä hyvin. Mutta miten on kotimaisten… |
1304 |
|
19.2.2013 |
|
Eläinsuojelulaki kieltää luonnonvaraisten nisäkkäiden ja lintujen ottamisen elätettäviksi. Muista eläinryhmistä ei ole mainintaa, ja esim. perhosten keräilyhän on sallittua. Rauhoitettujen eläinlajien pyydystäminen on kuitenkin kiellettyä.
Lista rauhoitetuista lajeista Valtion ympäristöhallinnon verkkopalvelussa: http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=1728&lan=fi
Eläinsuojelulaki (http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1996/19960247)
13 §
Luonnonvaraisten eläinten ottaminen elätettäväksi
Luonnonvaraisten nisäkkäiden ja lintujen ottaminen elätettäväksi on kielletty, ellei kysymyksessä ole eläimen pyydystäminen eläintarhassa pidettäväksi, eläimen tarhaaminen lihan, munien tai niiden tuottamiseen tarkoitettujen siitoseläinten... |
| Pidin kovasti Leonie Swannin lammasdekkareista ja Spencer Quinnin Nuuskijatutkimuksista. Kysyisinkin, löytyykö kirjastosta muita dekkareita (suomeksi tai… |
1719 |
|
5.2.2013 |
|
Kaunokirjallisuuden Kirjasampo -palvelusta http://www.kirjasampo.fi/ löytyivät Lilian Jackson Braunin kissadekkarit Kissa, joka osasi lukea takaperin (1967) ja Kissa joka söi johtolangan (1968). Erle Stanley Gardnerin Perry Mason ja papukaija todistajina ja Susan Conantin Hihna kiristyy (1990), ovat dekkareita, joissa eläin ei ole etsivä, mutta toimii ratkaisevassa roolissa rikoksen selvittämisessä. Juan Díaz Canalesin John Blacksad -dekkarisarjakuvat, joihin kuuluvat Kissa varjoisilta kujilta (2006), Valkoinen valtakunta (2007), Punainen sielu (2008)ja Hiljainen helvetti (2010) muodostavat sarjan, jossa kaksimetrinen musta kissa toimii yksityisetsivänä. Belgialainen sarjakuvapiirtäjä Sokal on julkaissut useita jännityssarjakuva-albumeja... |
| Asia vaivannut jo monta päivää. Uuvuttaa. Mikä on se eläin, joka elelee vedessä (jossain Amazonaksen?, tai muun alueen mangrovetyyppisillä alueilla,… |
1082 |
|
29.12.2011 |
|
Tarkoitat varmaan manaattia,
http://fi.wikipedia.org/wiki/Manaatit .
|
| Kumpi on myrkyllisempi, nuolimyrkkysammakko vai kuutiomeduusa? |
3839 |
|
10.10.2011 |
|
Nuolimyrkkysammakot ovat sammakkoeläinten heimo, johon kuuluu noin 200 lajia. Vain osa lajeista erittää iholleen myrkkyä. Terraarioissa sammakoita harrastaville se on suosittu laji. Vankeudessa olevilta sammakoilta myrkky saattaa lähestulkoon hävitä. Hyvin varovasti niihin kannattaa kuitenkin terraarioharrastajankin suhtautua. Osa lajeista erittää hengenvaarallista hermomyrkkyä.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Nuolimyrkkysammakot
http://www.korkeasaari.fi/Elaimetjaymparisto/elaimet/etelaamerikka/sini…
http://www.sammakkolampi.net/nuolimyrkkysammakot/index.html
Myös kuutiomeduusoita on monia lajeja. Niistä hyvin myrkyllinen on Australiankuutiomeduusa. Sen myrkky voi tappaa ihmisen muutamassa minuutissa.
http://fi.wikipedia.org/wiki/... |
| Mikä on maailman myrkyllisin eläin? |
8782 |
|
7.10.2011 |
|
Belcherin merikäärme, nuolimyrkkysammakko, Inland taipaani, sinirengastursas ja kuutiomeduusa ovat kärkipaikoilla myrkyllisten eläinten listalla.
http://tieku.fi/luonto/elaimet-ja-kasvit/12-elainryhmaa-joita-kannattaa…
http://www.animaldanger.com/most-poisonous-animals.php
|
Kysy kirjastonhoitajalta
