autonomian aika

10 osumaa haulle. Näytetään tulokset 1–10.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Minulla on vuoden 1867 10 pennin kolikko joka ainakin vaikuttaa hopeiselta. Sellaista rahaa ei pitäisi olla olemassa. Hopeoitu kuparikolikko on yksi vaihtoehto… 123 26.10.2018 Suomen suurruhtinaskunnan 10 pennin kolikkoa valmistettiin pääsääntöisesti vain kuparista. Muista materiaaleista lyötyjä koerahoja ja työnäytteitä on kyllä olemassa (1867 10-penninen kullasta, 1890 ja 1917 nikkelistä), mutta hopeista ei luetteloista löydy. Arvelisin, että se, joka on rahan rei'ittänyt, on sen hopeoinutkin. Reiän sijaintiin en osaa ottaa kantaa. Lähteet:Suomessa käytetyt rahat Ismo Parikka, Suomalaiset kolikkovariantit 1864-2001
Vuosina 1881–1901 Suomella oli asevelvollisuuteen perustunut oma armeija, niin sanottu Suomen vanha sotaväki. Onko tähän sotaväkeen osaa ottaneista… 338 24.2.2017 Vastausta pitäisi varmaankin etsiä yksityiskohtaisen tutkimuksen Screen, J. E. O. Suomalaiset tarkk'ampujat : Suomen "vanha sotaväki" 1881-1901. - (Sotilasperinteen seura ry:n julkaisusarja nro 4). - Suomen sotilas, 2000 lähde- ja kirjallisuusluettelon avulla. Pitkälti samoihin arkistoaineistoihin viitataan tutkimuksessa Vappula, Kari Sotilaspapin virka Suomen asevelvollisessa sotaväessä 1881-1905. - Suomen kirkkohistoriallinen seura, 1989 Screenin ja Vappulan käyttämän arkistoaineiston keskeisin sijoituspaikka oli Sota-arkisto. Sota-arkisto toimii nykyään Kansallisarkiston alaisuudessa. Kansallisarkiston sivulta http://www.arkisto.fi/se/aineistot/sodat-ja-puolustushallinto/ löytyy yleistä informaatiota puolustushallinnon...
Miten eri säätyjen omistamat rakennukset poikkesivat kaupungeissa keskenään toisistaan Suomen keskiajalla? Olivatko esim. talonpoikien talot erilaisia kuin… 711 19.1.2015 Yleisellä tasolla voin kertoa Turun keskiaikaisesta rakennuskannasta sen verran, että puu, tarkemmin sanoen hirsi, oli yleisin rakennusmateriaali. Vielä 1300-luvulla Turun asuintalot olivat lähinnä sisäänlämpiäviä hirsimökkejä, jotka sisälsivät vain yhden huonetilan tai sen lisäksi korkeintaan eteisen. Kiveä ja tiiltä käytettiin aluksi vain julkisiin hallinnon rakennuksiin. Kaupungin kasvun ja vaurastumisen myötä kivi- ja tiilitalot yleistyivät. Turun vanhin tähän mennessä löydetty, oletettavasti yksityinen kivitalo rakennettiin 1390-luvulla. Eri säätyjen omistamien rakennusten rakennusteknisistä eroista en osaa valitettavasti sanoa kovin paljon konkreettista. 1400-luvun alun vauras kauppias tai käsityöläinen saattoi asua parikerroksisessa...
Minua kiinnostaa sortovuosista tehty tutkimus, ja etenkin tutkimukset siitä, mitä ilmaisuja aikalaiset käyttivät tuon ajan teksteissä. Mitä kirjoja tai… 990 26.2.2013 Sortovuosista on Suomessa kirjoitettu paljon sekä historiallisesta että yhteiskunnallisesta näkökulmasta, ja monissa teoksissa varmasti viitataan myös aikalaisten kirjoittamiin teksteihin ja ilmauksiin. Tässä on listaa sortovuosia käsittelevistä tietokirjoista ja tutkimuksista: Ala, Juha - Suomi-neito ja suojelusikä : sortovuosien psykohistoriaa (Gaudeamus, 1999) Jussila, Osmo - Suomen suuriruhtinaskunta : 1809-1917 (WSOY, 2004) Kansa kaikkivaltias : suurlakko Suomessa 1905 (Teos, 2008) Klinge, Matti - Keisarin Suomi (Schildt, 1997) Kolu, Ere - Aktivisti : salaista sotaa Venäjän varjossa (Tammi, 2005) Kuriton kansa : poliittinen mielikuvitus vuoden 1905 suurlakon ajan Suomessa (Vastapaino, 2009) Laine, Jermu - Mistä on vaiettava... siitä...
Pitäisi löytää suomen autonomian ajasta n.1860 eteenpäin kertovaa matskua. Jos Helsingin elämästä siihen aikaan löytyisi tietoa, olisi se myös mahtavaa. 797 26.1.2012 Suurin osa Suomen historiaan keskittyvistä yleisteoksista käsittelee myös autonomian aikaa. Tällaisia teoksia ovat mm. seuraavat: Vahtola, Jouko Suomen historia : jääkaudesta Euroopan unioniin Otava, 2003 Meinander, Henrik Suomen historia : linjat, rakenteet, käännekohdat / Henrik Meinander ; suomentanut Paula Autio WSOY, 2006 Jutikkala, Eino Suomen historia 6. uud. p., WSOY, 2002 Ylikangas, Heikki Suomen historian solmukohdat WSOY, 2007 Suomen historia 6: Romantiikasta modernismiin, rajamaasta tasavallaksi Weilin + Göös, 1987 Haku Helmet -tietokannasta hakusanoilla: Helsinki autonomia, antoi tulokseksi mm. seuraavat teokset: Helsingin kaupungin historia. IV osa, ensimmäinen nide: Ajanjakso 1875-1918 Helsingin kaupunki, 1955 Engman,...
Etsin kirjallisuutta (tai muita lähteitä), jotka kertovat torpista, kruunnuntorpista ja mäkituvista 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alkuvuosikymmeninä… 1991 25.11.2010 Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen kokoelmista löytyisivät ainakin seuraavat torppareita ja torpparilaitosta käsittelevät teokset: - Gylling, Edvard: Suomen torpparilaitoksen kehityksen pääpiirteet ruotsinvallan aikana : tutkimus. Helsinki : Puromiehen kirjapaino, 1909 (Väitöskirja - Helsingin yliopisto) - Peltonen, Matti: Talolliset ja torpparit : vuosisadan vaihteen maatalouskysymys Suomessa. Helsinki : Suomen historiallinen seura, 1992 (Väitöskirja - Helsingin yliopisto) - Haatio, Toivo: Torpat ja torpparit. Espoo : 2005 - Rasila, Viljo: Suomen torpparikysymys vuoteen 1909. (1961) - Rasila, Viljo: Torpparikysymyksen ratkaisuvaihe. (1970) - Niemelä, Jari: Talonpoika toimessaan : Suomen maatalouden historia. Helsinki : Suomalaisen...
Tervehdys! Etsin hiljattain valmistuneita tutkimuksia liittyen venäläistämistoimia vastustaneisiin Suureen Adressiin ja Kulttuuriadressiin. Osaisitteko kertoa… 961 1.6.2009 Perusteos aiheesta lienee Tommila, Päiviö Suuri adressi. - WSOY, 1999. josta Aira Kemiläisen arviointi Historiallisessa aikakauskirjassa 1999, nro 4, s. 352-358 ja Vesa Vareksen aikakauslehti Kanavassa 1999, nro 6, s. 385-387 Adressin taustaa käsittelevät Jussila, Osmo Suomen suuriruhtinaskunta : 1809-1917. - WSOY, 2004. josta Kristiina Kalleisen arvostelu Historiallinen aikakauskirja 2005, nro 1, s. 106-110 Polvinen, Tuomo Valtakunta ja rajamaa : N. I. Bobrikov Suomen kenraalikuvernöörinä 1898-1904. - WSOY, 1984. Rasilainen, Aki Oikeudellinen argumentointi politiikassa : suomalaisen legalismin poliittinen historia. - Somalainen lakimiesyhdistys, 2004. Jussila, Osmo Helmikuun manifesti osana Venäjän ja Suomen valtiokehitystä. (Kirjassa:...
Minkälaisilla ehdoilla sotilaat saivat pitää puustellinsa kun Ruotsin valta muuttui Venäjän vallaksi? 1097 26.2.2007 Asiaa käsittelee J. R. Danielson Kalmari 'teoksessaan Suomen valtio- ja yhteiskuntaelämää 18:nnella ja 19:nnellä vuosisadalla : Aleksanteri I:n aika, 1. osa, s. 106-158. Asiasta määrää keisarin armollinen manifesti 27.3. (vanhaa lukua 15.3.) 1810. Täydet palkkaedut (virkatilat mukaanlukien) luvattiin elinajaksi kaikille vakinaisessa palveluksessa olleille upseereille ja aliupseereille riippumatta siitä saivatko he uuden palkkatyön. Jos tällainen henkilö kuoli ennen 1.10.1821, saivat hänen omaisensa tai saamamiehensä kantaa palkkaedut mainittuun päivämäärään asti. Alkuperäinen manifesti rajasi lupaukset vain syntyperäisille suomalaisille, myöhemmällä lisäyksellä myös ruotsalaissyntyiset Suomen joukoissa palvelleet pääsivät niistä...
Kotikylässäni oli ollut Venäjän valtakaudella 1800-luvulla joku keisarin virkamies, joka kuulemma ratsasteli ympäriinsä ja raportoi tapahtumista ja… 958 1.4.2003 Suomalaisuuskeskus Finnicasta löydät tiiviin kuvauksen autonomian ajan historiasta linkistä autonomian aika http://www.finnica.fi/suomi/index.htm tässä lainaus sivuilta Olli Lehtosen tekstistä "Pietarissa oli Suomen asiain komitea, joka hoiti asioita keisarin kanssa. Venäjän rupla otettiin käyttöön, mutta kirkollisiin oloihin Venäjä ei puuttunut. Myös lakiolot pysyivät entisinä: Suomea hallittiin Ruotsin lakien mukaan. Tämä oli esimerkiksi talonpojille tärkeä asia, sillä Venäjän oikeuskäytäntö olisi tuonut tänne maaorjuuden." Autonomian ajan asiakirjat löytyvät Kansallisarkistosta. Kun Suomi 1809 liitettiin Venäjään autonomisena suuriruhtinaskuntana, se sai oman keskushallinnon. Senaatin arkistoon siirrettiin aluksi Ruotsista Haminan...
Viipurin ravintolat autonomian aikana 1147 4.10.2002 Viipurin ravintolahistoriaa löytyy näistä teoksista: Soini, Yrjö: Vieraanvaraisuus ammattina. Toinen nide. Otava 1963 (s.32-46) Soini, Yrjö: Suomen majoitus- ja ravitsemiselinkeinon vaiheet. Otava 1964 ( S. 135-137) Hirn, Sven: Viipuri - kansainvälinen kaupunki. Gummerus 1988. (s.14-23) Tuon ajan sanomalehdissä on kirjoitettu myös Viipurin kapakoista. Artikkeleita kannattaa hakea Historiallisesta sanomalehtikirjastosta: http://digi.lib.helsinki.fi/digi/aurora/hakemisto.jsp?currCat=4004 kahviloista, konditorioista, leipomoista ja virvoitusjuomakojuista: http://digi.lib.helsinki.fi/digi/aurora/hakemisto.jsp?currCat=4003 raittiusraviontoista: http://digi.lib.helsinki.fi/digi/aurora/hakemisto.jsp?currCat=4002 ravintoloista http://digi.lib....