Mistä löytäisin aikalaiskuvia, valo- tai piirruskuvia, 1920-luvun suomalaisesta jugend-sisutuksesta ja arkkitehtuurista? |
25 |
|
|
|
Valo- ja piirroskuvia löytyy finna.fi-palvelusta, ks. esim. tämä haku, jossa on haettu sanoilla "interiööri" ja "jugend" ja rajattu aikaväliä vuosiin 1920 - 1929.Kirjoista kannattaa katsoa esim.Björkman, Johanna: Helsingin jugendHämäläinen, Pirjo: Jugend SuomessaLahtinen, Rauno: Turun jugendIkkunoiden osalta apua voi olla näistä kirjoista:Korhonen, Teppo: Suomalainen ikkunaMikkola, Juulia: IkkunakirjaValokuvien suhteen kannattaa olla sikäli tarkkana, että toisaalta jugend-tyyli oli 1920-luvulla jo pois muodista, ja toisaalta joissain talouksissa oli 1920-luvulla vielä kertaustyylinen sisustus. Tyylipuhdasta jugendia ei siis aina löydy. |
Minulla on parikymmentä hyväkuntoista silta-aiheista kirjaa, jotka olen ostanut sillansuunnittelijaurani aikana. Mihin voisin lahjoittaa ne? |
66 |
|
|
|
Kannattaa kysyä olisiko Arkkitehtuurimuseon kirjasto kiinnostunut ottamaan ne kokoelmiinsa. Arkkitehtuurimuseon kirjasto on kaikkien käytettävissä oleva arkkitehtuurin erikoiskirjasto. Kokoelmissa on kirjoja, lehtiä sekä haastatteluja ja kirjeenvaihtoa. Kirjoja voi myös lainata.https://kirjasto.mfa.fi/ |
Miten pääsisin käymään Lasipalatsin BioRex-teatterissa? |
142 |
|
|
|
Hei, kysyin Amos Rexin asiakaspalvelusta ja sieltä vastattiin näin:
"Valitettavasti nyt juuri itse Lasipalatsin Bio Rexin elokuvasaliin asti ei pääse itsenäisesti piipahtamaan, mutta Bio Rexin lämpiö eli yläaula on usein avoinna museon aukioloaikoina. Bio Rexin kerroksessa järjestetään juuri nyt paljon mm. elokuvien ensi-iltoja sekä tilaustapahtumia ja joskus museon näyttelyt levittäytyvät kerrokseen ( esim. studionäyttely Between us vuonna 2021). Varsinaisia avoimien ovien päiviä tai arkkitehtuurikierroksia ei juuri nyt ole tiedossa, mutta Open Helsinki-tapahtuman aikaan (toukokuussa) näitä on nyt viimeiset pari vuotta pidetty eri muodoissa." |
Vaatiiko rekan ajaminen tai armeijan käyminen suurempaa älyä kuin rakennusten suunnittelu? Jos näin on, millä perusteella? |
142 |
|
|
|
Tämä kysymys saa kaipaamaan kirjastonhoitajien omaa Sudenpentujen käsikirjaa, josta löytyisi kätevästi kaikki tarvittava tieto – niin kuin esimerkiksi kaikki ammatit ja inhimilliset toiminnot järjestyksessä sen mukaan, kuinka paljon älyä niistä suoriutumiseen tarvitaan. Näin oivallista avainta tiedon äärelle ei kuitenkaan käytettävissämme ole, ja tavanomaisemmatkin lähteet ovat valitettavan neuvottomia näin haastavan kysymyksen kanssa.
Kysymyksessä mainittujen toimien vertailua hankaloittaa se, että niitä tuskin voi pitää yhteismitallisina suhteessa niissä tarvittaviin taitoihin ja valmiuksiin. Kaikki asettavat suoriutujalleen erilaisia vaatimuksia, joista kaikilla ei ole mitään tekemistä älyn kanssa. Ne poikkeavat myös siinä suhteessa,... |
Helsingistä, Tampereesta ja Turusta olen löytänyt kirjoja, joissa on valokuvia ajalta, jolloin kaupungit olivat puutalovaltaisia. Onko olemassa pienemmistä… |
91 |
|
|
|
Lähimmäs kaivatun kaltaista yhteisteosta mennee Henrik Liliuksen Suomalainen puukaupunki (1985). Huomionarvoisia voisivat olla myös Matti Poutvaaran Suomen kaupungit sanoin ja kuvin (1958) ja Juhani O. V. Viisteen Suomen kaupunkien vanhaa rakennustaidetta (1926). Jälkimmäisestä on julkaistu myös kuviin keskittyvä laitos nimellä Vanhaa rakennustaidettamme (1958). |
Onko Uspenskin katedraali venäläistä arkkitehtuuria? |
248 |
|
|
|
Katedraalin on suunnitellut kuuluisa venäläinen kirkkoarkkitehti, akateemikko Aleksei M. Gornostajev. Kirkon arkkitehtuurissa on vahvasti vaikutteita 1500-luvun venäläisestä kivikirkosta, joka sijaitsee Moskovan lähellä Kolomenskojessa. Uspenskin katedraali on rakennettu vuosina 1862–1868 pääasiassa lahjoitusvaroin ja vihitty käyttöön 25. lokakuuta 1868. Uspenskin Katedraalin rakentamiseen käytettiin tiiliä, jotka tuotiin Ahvenanmaalta Bomarsundin purettavasta linnoituksesta. 1960-luvulla katedraalia kunnostettiin ja sen kupolit kullattiin, ja korjaustyö valmistui kirkon satavuotisjuhliin 1968.
Uspenskin katedraalin historia, https://www.hos.fi/kirkot-ja-pyhakot/katedraalin-historia/
https://fi.wikipedia.org/wiki/Uspenskin_katedraali |
Onko Matinkylän ja Kuopion uimahalleilla sama Arkkitehti ja rakennusinsinööritoimisto? |
170 |
|
|
|
Vaikka hallit ovat noinkin samanlaiset, ovat arkkitehdit ja rakentajat eri firmoista.
Kuopion uuden uimahallin eli kuntolaakson uimahallin arkkitehti on Arkmill Oy eli Tapio Antikainen ja Esa Viitanen ja rakennusurakoitsijana toimi YIT Suomi Oy. Rakennusfakta.fi
Matinkylän uimahallin arkkitehti on Minkkinen Oy eli Tuulia ja Lasse Minkkinen ja rakennusurakoitsijana toimi Lujatalo Oy Rakennusfakta.fi
Kenties arkkitehdit ottavat mallia toisiltaan ja käyttävät löydettyjä hyviä ideoita hyväkseen?
Tapio Antikainen on myös julkaissut kirjasen Uimahallien suunnittelu. |
Mikä rakennus sijaitsi Turun Vartionvuorenmäellä tähtitornin vieressä |
387 |
|
|
|
Kyseinen rakennus on melko varmasti P. J. Gylichin suunnittelema palotorni, joka rakennettiin observatorion viereen 1830-luvulla. Turun palon jälkeen kaupunkiin rakennettiin kaksi palotornia, joista oli tarkoitus tarkkailla kaupungin paloturvallisuutta. Vartiovuoren palotorni oli yksi näistä, kun taas toinen sijaitsi Puolalanmäellä. Vartiovuoren palotorni purettiin vuonna 1902, ja seuraavana vuonna sen paikalle valmistui Turun ensimmäinen vesisäiliö ja huoltorakennus, joka tunnetaan nykyisin myös "delfiinipaviljonkina".
Lähteet
Kalpa, Harri: Muuttuva kaupunki: Turku Eilen ja tänään, II. Turun Sanomat, Turku 1980.
"Muuttuva kaupunki: Vartiovuorelta näkyy tähtiin." Turun Sanomat, 9.8.2015. https://www.ts.fi/uutiset/803510 (luettu 23.6.... |
Rakennustaiteen tekijänoikeudet |
514 |
|
|
|
Rakennuksen saa kyllä valokuvata, piirtää tai maalata, mutta rakennuksen fyysinen muuttaminen tai toisen täsmälleen samanlaisen rakennuksen rakentaminen on kiellettyä, jos rakennus täyttää teoksen tuntomerkit. Tosin rakennustakin saa tekijän luvatta muuttaa, jos se on teknisistä syistä tarkoituksenmukaista. Tekijänoikeuslaki Pykälä 25 e
"Tekijänoikeuslain mukaan sillä, joka on luonut kirjallisen tai taiteellisen teoksen, on tekijänoikeus teokseen. Suojattuja teoksia ovat mm. valokuvateos tai muu kuvataiteen teos, rakennustaiteen, taidekäsityön tai taideteollisuuden teos, kartta, selittävä piirustus, graafinen tai plastillinen teos, tietokoneohjelma tai muu teos.
Tekijänoikeus suojaa luovan työn sisältöä, muotoa, jossa teos ilmenee.... |
Helsingin City-Centeriä on kuulemma alettu kutsumaan Makkarataloksi, koska Kari Suomalainen teki aiheesta pilakuvan. Mistä löytäisin tuon pilakuvan? |
1742 |
|
|
|
City-Center oli Viljo Revellin (1910–1964) ja Heikki Castrénin (1929–1980) 1960-luvun alkupuolella Helsinkiin suunnittelema korttelikokonaisuus, joka oli tarkoitus rakentaa Kaivokadun, Keskuskadun ja Aleksanterinkadun rajaamalle alueelle. Suunnitelmasta toteutettiin lopulta ainoastaan Makkaratalona tunnettu rakennus, sillä sen täydellinen toteuttaminen olisi vaatinut monien vanhojen rakennusten purkamista. Revellin ja Castrénin suunnittelema Makkaratalo (virallisesti City-Center) valmistui vuonna 1967, vaikka sen tieltä jouduttiinkin purkamaan uusrenessanssia edustanut Skohan talo. Makkaratalo itse edustaa modernistista betonibrutalismia, joka heijastee valmistumisaikansa ihanteita nopeasti modernisoituvasta ja autoistuvasta... |
Olen kiinnostunut Helsingin keskustan vanhoista taloista. Löytyykö mistään talojen asuntojen pohjapiirustuksia ja ilmakuvia talojen salaisista sisäpihoista? |
447 |
|
|
|
Hei!
Toivottavasti näistä lähteistä olisi sinulle apua:
- Juha Ilonen / Toinen Helsinki - kortteleiden kääntöpuolen arkkitehtuuri. https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2179767
Kirjaan on kuvattu kaikki Helsingin sisäpihat.
- Helsinki ilmakuvina 1932-2014 https://dev.hel.fi/ilmakuvat/#7/60.172/24.941
Palvelusta voi hakea rakennuksia osoitteen tai kaupunginosan perusteella.
- Helsingin kaupunginarkistosta voi mahdollisesti tiedustella talojen pohjapiirrustuksia. https://www.hel.fi/helsinki/fi/kaupunki-ja-hallinto/tietoa-helsingista/…
Kaupunginarkiston arkistotietojärjestelmästä voi etsiä ainakin vanhoja rakennuspiirustuksia. www.sinettiarkisto.fi
- Muuta mielenkiintoista aiheeseen liittyvää:
Helsinki - rakennukset kertovat ... |
Kuka valitsi Paula Vesalan valitsemaan arkkitehtuurin Finlandia-palkinnon? |
167 |
|
|
|
Arkkitehtuurin Finlandia-palkinnon sääntöjen mukaan palkinnon saajan valitsee palkintotuomari niistä palkintoehdokkaista, jotka esiraati on asettanut. Suomen Arkkitehtiliiton hallitus nimittää palkintotuomarin sekä esiraatiin kolme jäsentä ja puheenjohtajan.
Säännöt löytyvät kokonaisuudessaan täältä: https://www.arkkitehtuurinfinlandia.fi/wp-content/uploads/2014/10/Arkki….
Arkkitehtuurin Finlandia-palkinnon on perustanut Suomen Arkkitehtiliitto SAFA vuonna 2011. |
Muutin hiljattain Ullanlinnaan ja ihastelen kovasti alueen vanhaa arkkitehtuuria. Osaisitteko vinkata kirjoja joista löytyisi tietoa esimerkiksi Pietarinkadun,… |
205 |
|
|
|
Tässä Museoviraston jutussa käsitellään myös Huvilakadun rakennusten historiaa. Mukana on myös kirjallisuusviitteitä.
http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1551
Hakusanalla "Ullanlinna" löytyy monia alueesta kirjoitettuja teoksia. Voin suositella esimerkiksi seuraavia teoksia:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1848762?lang=fin
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1859250?lang=fin
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1916333?lang=fin
|
Haluaisin löytää arkkitehtonisesti kiinnostavia kirjastoja Suomesta, mielellään joitain vähemmän tunnettuja. Onko muitakin kuin Helsingin Oodi,… |
292 |
|
|
|
Vinkkejä arkkitehtoniseen kirjastomatkailuun kotimaassa voi koettaa etsiskellä esimerkiksi seuraavista lähteistä:
Alvar Aalto, Alvar Aalto libraries
Hanna Aaltonen, Kirjavarastosta olohuoneeksi : yleisten kirjastojen tilojen historiaa. - Teoksessa Suomen yleisten kirjastojen historia
Hanna Aaltonen, Suomalaista kirjastoarkkitehtuuria
Olli Pekka Jokela & Markku Erholtz, Terveystieteiden keskuskirjasto : Meilahti, Helsinki. - Arkkitehti 1998 : 6, s. 56-57Lahdelma & Mahlamäki Architects : Works
Ilmari Lahdelma & Jussi Tiainen, Kanaalinvarren kirjatemppeli : Rauman pääkirjasto. - Arkkitehti 2004 : 6, s. 36-43
Mikko Lahtinen, Kirjastojen maaLibraries in Finland & Sweden = Hakuya no kuni no toshokan
Juhani Maunula & Jussi... |
Eduskuntatalon pylväiden lukumäärä |
6600 |
|
|
|
Eduskuntatalon pylväiden lukumäärällä tuskin on mitään ennalta-ajateltua symbolista merkitystä, siitä päätellen, että se muuttui pariinkin otteeseen ennen kuin lopulliseen määrään 14 päädyttiin. Rakennuksen suunnittelukilpailun voittaneen arkkitehti J. S. Sirénin alkuperäisen ehdotuksen julkisivussa pylväitä oli 12, sama määrä kuin esimerkiksi Ranskan kansalliskokouksen talossa. Sirén kuitenkin muutti fasadisuunnitelmaansa jo kilpailuvuonna, ennen kuin päätöstä talon rakentamisesta oli edes tehty. Tässä vaiheessa pylväitä oli rakennussuunnitelmassa 16. Vasta vuoden 1926 aikana rakennus sai suunnitelmissa lopullisen hahmonsa ja toteutuneen rakennuksen kolonnadin pylväsluvuksi tuli 14. Sirén myös kasvatti pylväiden läpimittaa alkuperäisestä... |
Onko sosiologian alalta julkaistu tutkimusta, jossa perehdyttäisiin yritysten keinoihin houkutella asiakkaita erityisesti arkkitehtuurin avulla? |
329 |
|
|
|
Yliopistokirjastojen tietokannasta ei ainakaan tullut mitään osumia etsimästäsi aiheesta.
Melinda: http://melinda.kansalliskirjasto.fi/F/?func=find-b-0&con_lng=fin&local_…
Helka: https://helka.finna.fi/
Ehkä kannattaa vielä kokeilla hakea netistä Google Scholar -haulla englanniksi, jos edes jotakin läheltä liippaavaa ulkomaista tutkimusta löytyisi aiheesta.
Google Scholar: http://scholar.google.fi/
|
Tarvitsisin kirjoja, joissa on barokin ajan rakennuspiirroksia. Menenkö Taidehistorian laitoksen kirjastoon vai Otaniemeen (?) Teknisen Korkeakoulun… |
409 |
|
|
|
Helsingin yliopiston Taidehistorian kirjasto ja Sirenia-kokoelma on suljettu ja kokoelmat on siirretty Kaisa-kirjastoon. Rakennuspiirustuksia löytyy ennen kaikkea arkkitehtilehtien artikkeleista, joista suurin osa on eri tietokannoissa, joista osaan pääsee vain kirjastosta. Barokin arkkitehtuurista löytyy jonkin verran aineistoa Aalto-yliopiston Arkkitehtuuri-kokoelmasta Harald Herlin -Oppimiskeskuksesta (Otaniementie 9, Espoo). Jonkin verran voi löytyä myös Arkkitehtuurimuseon kirjastosta, Kasarmikatu 24. Tässä linkkejä:
https://aalto.finna.fi/Primo/Search?lookfor=Baroque+architecture+drawin…
http://lib.aalto.fi/fi/contact/
http://www.mfa.fi/
|
Kuinka korkeat ovat kirjaimet Pantheonin julkisivun tekstissä M. Agrippa L. f. cos. tertium fecit? |
634 |
|
|
|
Pantheonin julkisivun pronssikirjainten korkeus on noin 70 senttiä, ja tekstillä on mittaa lähes 22 metriä. Nykyiset kirjaimet ovat peräisin vuodelta 1887, jolloin niillä korvattiin vuosisatoja aiemmin kadonneet alkuperäiset kirjaimet.
Boatwright, Mary T.: Hadrian and the Agrippa Inscription of the Pantheon (http://www.academia.edu/9874002/Hadrian_and_the_Agrippa_Inscription_of_…)
|
Mitä tarkoittaa wau-taide? wau-arkkitehtuurista löysin tällaisen määritelmän: "Wau-arkkitehtuuri ei noudata mitään tyyliä tai muotokieltä vaan tavoitteena on… |
2802 |
|
|
|
Nähtävästi taiteen kohdalla ei juuri termiä wau käytetä. Sana kuuluu enemmän arkkitehtuurin puolelle. Tosin au arkkitehtiuutissa 6-7/2014 todetaan seuraavaa: ”Helsingin Sanomat uutisoi (5.6.) jutussaan Guggenheim-kisaan odotetaan osallistujahyökyä näin: ”SAFAn puheenjohtajan Esko Rautiolan mielestä taidemuseon suunnittelun ei pitäisi olla vaikeaa rakennuksen toiminnan näkökulmasta. Arkkitehtuurin puolesta hän pitää tehtävää hankalampana. ’Museossa on paljon suuria tiloja. Yleisön kierto ja logistiikka on hallittavissa. Mutta arkkitehtuurin kohdalla törmätään heti dilemmaan siitä, tehdäänkö ekspressiivistä arkkitehtuuria vai taustaa taiteelle.’ Wau-arkkitehtuurista Rautiola ei puhuisi ollenkaan. ’Se on median rakastama termi, mutta ei sitä... |
Olen tulossa Helsinkiin. Olen paikalla n. klo 9-13. Ajattelin viettää tuon ajan tutkimalla arkkitehtuuriin liittyviä aikakauslehtiä, Arkkitehti, L'architecture… |
1068 |
|
|
|
Hei!
Tervetuloa asioimaan Helsingin kaupunginkirjastossa! Kaikissa kirjastoissa voi vierailla ja lukea lehtiä myös ilman kirjastokorttia.
Jos haluat tutustua mahdollisimman kattavasti arkkitehtuuri- ja muuhun lehtivalikoimaan Helsingin kaupunginkirjastossa, suosittelen Pasilan kirjastoa, sillä kysymiäsi arkkitehtuuriin liittyviä lehtiä on eniten Pasilan kirjastossa. Pasilan kirjastosta pääsee myös kohteesi tienoille helposti julkisilla liikennevälineillä.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto Kirjaston osoite on Kellosilta 9, Itä-Pasila.
Mielelläni suosittelisin myös kohdettasi lähinnä olevaa Töölön kirjastoa. Tulevan peruskunnostuksen takia kaikki ulkomaisten lehtien tilaukset on katkaistu tämän vuoden... |