Etsin tietolähdettä tavallisen kansan, lähinnnä maaseudulla eläneiden elämästä, asunnoista, vaatetuksesta, ruosta jne 1600-1700-lukujen taitteesta. |
176 |
|
|
|
Suomen maaseudulla 1600- ja 1700-lukujen taitteessa eläneiden ihmisten arkielämään löytyy monia erilaisia tulokulmia, mutta aineistoa pitäisi kyllä löytyä suhteellisen runsaasti. Vinkkaan tässä tietokirjallisuutta, mutta toki myös kaunokirjallisuudesta löytyy varmasti paljon 1600- ja 1700-lukujen maaseutukuvauksia. Tiedonlähteenä tietokirjallisuus on kuitenkin yleensä kaunokirjallisuutta luotettavampaa.
Voit lähteä etsimään tietoa maaseutuväestön arjesta ja kulttuurista esimerkiksi erilaisista Suomen historian yleisteoksista. Tällaisia voisivat olla esimerkiksi Suomalaisen arjen historia -teossarjan ensimmäinen osa (2006) tai Suomen kulttuurihistoria -teossarjan ensimmäinen ja toinen osa (2002). Saattaa olla myös hyödyllistä tutustua... |
Minä vuosina Karl Johan Fagerström oli Vaasan ja Oulun pormestari? |
130 |
|
|
|
Karl Johan Fagerström oli Oulun pormestari vuosina 1788-1799. Tieto löytyy Oulun kaupungin sivulta Oulun pormestarit ja kaupunginjohtajat.
Vaasan osalta löydän tiedon siitä, että hän oli vuosina 1751–99 Vaasan läänin varalääninsihteeri. Tämä tieto on Anders Chydeniuksen kootut teokset -sivustossa Chydeniuksen Fagerstömille lähettämien kirjeiden yhteydessä. Ylioppilasmatrikkelissa 1640-1852 on mainittu Fagerströmin olleen Vaasan pormestari vuodesta v. 1779.
Vaasan pormestareista mainitaan matrikkelissa löytyvän tietoa teoksessa K. Hedman, Borgmästare och rådmän i Wasa 1610–1925. SSV 9 (1925), jota näyttää löytyvät muutamasta kirjastosta. Sitä voi pyytää kaukolainaan oman lähikirjaston kautta. |
Mitkä olisivat hyviä 1700-luvun Ranskaan sijoittuvia romaaneja? |
281 |
|
|
|
Tässä löytämiäni vinkkejä. Suluissa alkuperäinen ilmestymisvuosi. Lisätietoja kirjoista löytyy esim. Kirjasammosta: https://www.kirjasampo.fi/fi.
Diderot, Denis: Tämä ei ole tarina (novellikokoelma) (1773)
Erickson, Carolly: Minä, Marie Antoinette (2012)
Hugo, Victor: Yhdeksänkymmentäkolme : romaani Ranskan vallankumouksen ajoilta (1847)
Laclos, Choderlos de: Vaarallisia suhteita (1782)
Prévost, abbé: Manon Lescaut (1731)
Süskind, Patrick: Parfyymi : erään murhaajan tarina (1985)
Kotimaisista kirjailijoista Milja Kaunisto on kirjoittanut vuosina 2016-2018 vallankumouksen aikaan sijoittuvan Purppuragiljotiini-trilogian, johon kuuluvat romaanit Luxus, Corpus ja Status.
|
Missä Antti Tuurin kirjassa päähenkilö laittelee lasiruutuja 1700-luvun suomalaisella maaseudulla? Vai muistanko kirjailijan väärin? |
172 |
|
|
|
Kyseinen Antti Tuurin kirja on vuonna 2004 ilmestynyt Wallenberg.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_34256 |
Voitteko löytää tietoa Lady Sarah Napierin ja George Napierin tyttärestä Louisa Mary Napier? |
155 |
|
|
|
Sukututkimus on aina hieman haasteellista.
Oletan, että kyse on 11.3.1751syntyneestä ja 13.10.1804 kuolleesta Georg Napierista? https://www.geni.com/people/Colonel-Hon-George-Napier/6000000000003325370
Hänestähän on tietoja myös Wikipediassa Perheen tyttäristä ei sen sijaan näytä löytyvän tietoa netistä. (ainakaan kovin helposti)
Englannin historiasta paras tieto löytyy tietenkin englannista. BBC on koonnut vinkkejä 1700- ja 1800-lukujen sukututkimuksesta kiinnostuneille. http://www.bbc.co.uk/history/familyhistory/next_steps/adv_07_17_and_18_01.shtml
Kenties myös Englannin kansalliskirjastosta tai Family history Federatiosta voisi olla asijantuntija-apua.
Suomessa voisit kokeilla British Councilia. Heihin voi ottaa yhteyttä... |
Miksi sotilaat ja kuninkaalliset käyttivät peruukkeja 1700-luvulla? Oliko peruukeilla jokin muu symbolinen arvo kuin esim. muodinmukaisuus? |
1347 |
|
|
|
Miesten peruukkien käyttö 1700-luvulla oli oman aikansa muoti-ilmiö - ja varsin pitkäaikainen sellainen: peruukit olivat muotia 130 vuoden ajan. Tapa sai alkunsa Ranskassa jo 1600-luvun puolella. Merkittävä peruukkimuodin airut oli kuningas Ludvig XIV, jolla valtaan noustessaan oli pitkät ja paksut hiukset. Kuningas oli ylpeä hiuksistaan, ja kun ne alkoivat ohentua, hän kompensoi menetystään hiuslisäkkein ja lopulta turvautumalla täysperuukkiin. Englannissa muoti vakiintui restauraation aikaan. Siellä kuningas Kaarle II alkoi käyttää mustaa peruukkia, kun hänen omat hiuksensa alkoivat harmaantua.
Peruukkimuodin kulta-aikaa oli 1700-luku. Näyttäviä, suuria peruukkeja, jotka saattoivat olla hyvinkin kalliita, kohdeltiin merkittävinä... |
Luin äskettäin kirjan "Linnoituskaupunki Helsinki - Viapori 1721 - 1808", jossa kerrottiin mm. kauppias Johan Sederholmista. Muistan hämärästi selanneeni… |
243 |
|
|
|
Sederholmin talosta on pieni artikkeli kirjassa Tiikerinmetsäjän koti ja muita tarinoita (Liisa Lauerma, 2000). Tuon ajan porvariston elämää kuvataan mm. seuraavissa kirjoissa:
Aalto, Seppo: Kauppiaita ja laivanvarustajia: helsinkiläisten elämä Ruotsin aikana 1550-1809 (2016)
Parland-von Essen, Jessica: Ammatti, avioliitto ja arvostus: helsinkiläinen eliitti 1740-1820 (2010)
Pohjanmaan porvariston vuosisata 1750-1850 : asuminen ja elämänmuoto (2013)
Pohjanmaan porvariston vuosisata 1800 : sivistyksen verkostot (2018)
|
Kauanko kesti purjealusten matka englannista Intiaan?? Ja päinvastoin.1700-1800luvuilla. |
290 |
|
|
|
www.quora.com palvelu vastaa kysymykseen näin: "Ships reached London or Southampton, depending on which Line you travelled. Voyages were all year round, but in the monsoon season they could take longer if docking was a difficulty. The voyage would have taken about four to six months depending on the weather and the speed of the ship." eli matka Englannista Intiaan kesti 4-6 kuukautta laivan tyypintä ja sää olosuhteista riippuen.
https://www.google.com/search?rlz=1C1GCEB_enFI867FI867&ei=62HWXaG0JsT16QSr64sY&q=how+long+it+took+to+travel+from+England+to+India+in+the+18th+century&oq=how+long+it+took+to+travel+from+England+to+India+in+the+18th+century&gs_l=psy-ab.12...11682.11682..13240...0.0..0.58.58.1......0....1..gws-wiz.... |
Mille maalle Glogow ja Liepaja kuuluivat 1700-luvulla? |
256 |
|
|
|
Preussi valloitti Puolalta Glogowin ja ison osan Sleesiaa vuonna 1741. Tämän jäljiltä Glogow oli vuonna 1764 osa Preussia.
Vuonna 1795 tehtiin Puolan kolmas jako. Kuurinmaa ja Liepaja sen osana siirtyivät tällöin Venäjälle.
Lähde: A Concise History of Poland, Lukowski & Zawadzki, 2001. |
1700-luvun lopun - 1830-luvun päiväkirjat, miten ennen elettiin? |
1304 |
|
|
|
Johan Petter Winterin päiväkirjoja ei ole julkaistu kirjana, mutta Suomen sana : kansalliskirjallisuutemme valiolukemisto -teossarjan osaan numero 23 (WSOY, 1966) sisältyy hänen tekstinsä Turkulaista seuraelämää. Teosta on hyvin saatavissa yleisistä kirjastoista, joten mikäli se ei kuulu oman kirjastosi kokoelmaan, voit tehdä siitä kirjastossa kaukolainapyynnön. Johan Petter Winterin yksityisarkistoa säilytetään Kansalliskirjaston käsikirjoituskokoelmassa (https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/helka.921443).
Tässä muita päiväkirjoja, muistelmia ja kuvauksia 1700-luvun lopulta ja 1800-luvun alkupuolelta:
Aiwan kowa tapaus : kirkonvartija Tuomas Tallgrén ja hänen aikakirjansa vuosilta 1795-1837 (Wesilahti-seura, 1996)
Boswell, James:... |
Missähän Oulussa on 1780-luvulla ollut puutarhureita ja mistä heistä voisi saada tietoa? Esi-isäni, Ruotsin Strängnäsissä noin 1762 syntynyt Carl-Erik Altin… |
603 |
|
|
|
Oulun puutarhureista ja puutarhoista voi mahdollisesti löytyä tietoa Oulun historiaa käsittelevistä teoksista:
- Näsänen, Maija-Liisa: Owla - Oula - Oulu : kaupungin perustamisesta maailmansotiin / Maija-Liisa Näsänen. [Oulu] : Pohjoinen, 1998
ISBN 951-749-270-7
- Valkean kaupungin vaiheet : Oulun historiaa / toim. Kyösti Julku ; kirj.: Anja Allas...[ja muita] ; [julk.] Pohjois-Suomen historiallinen yhdistys = Societas historica Finlandiae septentrionalis. [Oulu] ; Pohjois-Suomen historiallinen yhdistys, 1987 - (Studia historica septentrionalia, ISSN 0356-8199 ; 13.) - (Pohjois-Suomen Historiallinen Yhdistys. Studia Historica Septentrionalia, ISSN 0356-8199 ; 13.)
ISBN 951-95473-4-7
- Halila, Aimo.
Oulun kaupungin historia 2 : 1721-1809 /... |
Olen menossa naimisiin ja haluaisin ehdottomasti kirkkoon poistulomarssiksi DANSE DES SAUVAGES - RAMEAU - urkusoolon. Kanttorimme ja minä olemme yrittäneet… |
1002 |
|
|
|
Danse des sauvages on osa Jean-Philippe Rameaun oooperabaletista Les Indes galantes. Urkusovitusta tästä orkesterikappaleesta ei näytä olevan saatavissa, mutta Rameaun itsensä muokkaama kosketinsoitinsovitus lienee sovellettavissa myös uruille.
Sovitus julkaistiin nimellä "Les sauvages" nuottikokoelmassa Nouvelles suites des pieces de clavecin. Erillisenä Les savages on mm. nuottikokoelmassa The Library of Baroque Music, Amsco 2015, ISBN 9781783052530.
Koska Rameaun (1683-1764) laatima sovitus on tekijänoikeudellisesti vapaa, sen saa kätevimmin verkosta:
http://www.mutopiaproject.org/ftp/RameauJP/sauvages/sauvages-a4.pdf
|
Teen sukututkimusta ja sitä varten haluaisin lukea millaista on ollut elämä 1700-1800 lukujen vaihteessa Hartolassa. Mitä historiasta kertovia teoksia on… |
427 |
|
|
|
Tutustumisen voisi aloittaa Helmetistä löytyvällä Hartolan kirjalla, jonka on toimittanut Erkki Markkanen (Hartolan kunta, 1963)
Suomen kansallisbibliografiasta (Fennica.fi) löytyy haulla "Hartola historia"useita teoksia.
https://fennica.linneanet.fi/vwebv/search?searchArg=hartola+historia&se…
Netistäkin löytyy haulla "Hartola 1700-luku" YLEn historia-artikkeli. Siinä tosin puhutaan Heinolasta, mutta elo lienee ollut melko samanlaista...
https://yle.fi/uutiset/3-5592799
|
Minulla on kirpputorilta ostettu taulu, joka on jäljennös ilmeisesti 1600-luvun taulusta. Tämä jäljennös on tehty 1960-luvulla, ilmeisesti Pariisissa… |
792 |
|
|
|
Hei Asta!
Kuvauksesi taulusta oli niin yksityiskohtainen, että hoksasin heti mistä oli kyse.
Alkuperäisen taulun maalasi venetsialainen muotokuvamaalarina parhaiten tunnettu Alessandro Longhi (1733 - 1813) noin vuonna 1760. Longhin isä oli myös tunnettu maalari Pietro Longhi.
Alessandro Longhi syntyi, työskelnetli ja myös kuoli Venetsiassa, missä hän maalasi vuosikymmeniä silmäätekevien muotokuvia.
Maalaus nuoresta tummaihoisesta pojasta on kooltaan 75x65 cm ja se on yksityiskokoelmassa.
Tässä vielä linkki kuvaan maalauksesta: http://www.the-athenaeum.org/art/full.php?ID=234999
|
Mihin säätyyn nimismiehet kuuluivat 1600-1800-luvulla? Löysin tiedon että he olivat 1600-luvun jälkeen pääasiassa säätyläisiä, mutta mitä säätyä? Ei… |
1458 |
|
|
|
Kysymykseen ei löydy selkeää vastausta. Alkuaan 1400-luvulla nimismiehet olivat talonpoikien keskuudesta valittuja eräänlaisia paikallisia luottamusmiehiä. 1600-luvulla heidän roolinsa muuttui, ja maaherrat alkoivat nimittää uusiksi nimismiehiksi aatelisia nimismiehiä hallintokäytännön muutoksen takia.
"Ensimmäiset nimismiehet nimitettiin 1400-luvulla, jolloin pitäjien asukkaat valitsivat nimismiehet keskuudestaan. Nimismiehet olivat eräänlaisia pitäjien luottamusmiehiä, jotka vastasivat yleisen järjestyksen pitämisestä ja verojen kokoamisesta sekä järjestivät käräjät ja toimivat niissä syyttäjinä. Ruotsin keskushallinto alkoi tiukentaa otettaan valtakunnasta 1600-luvulla, mikä näkyi myös nimismiesten roolissa. Nimismiesten nimittäminen... |
Mistä voisin saada tietoa siitä, osasivatko kaikki lukea ja kirjoittaa 1700-luvulla Suomessa? Lisäksi kysyisin, joko silloin tanssittiin polkkaa, vai mikä oli… |
1152 |
|
|
|
Läheskään kaikki suomalaiset eivät osanneet lukea ja kirjoittaa 1700-luvulla. Lukutaitoisuutta on tilastoitu vasta vuodesta 1880 (Tilastollinen vuosikirja 1903), jolloin jo suurimmalla osalla oli lukutaito.
Tässä palvelussa aiemmin annetun vastauksen mukaan 1700-luvulla lukutaitoisten määrä vaihteli kovasti paikkakunnittain, esimerkiksi Varsinais-Suomessa eri paikkakunnilla lukutaitoisten määrä vaihteli 1720 - 1730-luvuilla 16 ja 44 prosentin välillä. Määrä kuitenkin kasvoi nopeasti vuosisadan loppua kohden. Kirjoitustaitoisia oli vielä selvästi lukutaitoisiakin vähemmän. Lisää tietoa ja lähteitä löytyy aiemmasta vastauksesta:
http://www2.kirjastot.fi/kysy/arkistohaku/kysymys/?ID=c9dbc24e-f1f5-4d6…
Polkka on syntynyt vasta 1800-luvulla.... |
Mitkä ovat tärkeimmät etapit Suomen kirjastolaitoksen kehityksessä? Ensimmäinen kirjakokoelma, jota voidaan pitää kirjastona? Ensimmäinen lainakirjasto?… |
2351 |
|
|
|
Suomen varhaisimmat kirjakokoelmat olivat luostarikirjastoja ja kirkkojen kirjakokoelmia. Turun Akatemian kirjasto perustettiin vuonna 1640.
Jonkinlaisia sivistyneistön lukuseuroja toimi Suomessa jo 1600-luvulla. Lukuseurat yleistyivät 1700-luvun lopulla. Suomen ensimmäinen lainakirjasto syntyi Vaasaan vuonna 1794, kun Vaasan Luku-seuran kirjasto ryhtyi lainaamaan kirjoja kaikille kaupunkilaisille, ei pelkästään lukuseuran jäsenille.
Tähän asti kaikki Suomen kirjastot olivat ruotsinkielisiä eikä suuri suomekielinen rahvas näistä kirjastoista hyötynyt.
Kansallisen heräämisen aikaan hieman ennen 1800-luvun puoliväliä ylioppilat ja sivistyneistö ryhtyivät perustamaan kirjastoja tavalliselle suomenkieliselle kansalle. 1900-luvun alussa... |
Tarvitsisin näytelmää varten tietoa 1790-1810-luvun pukeutumisesta ja kampauksista Englannissa. Mistä voisin löytää tietoa? Erityisesti Espoo-Helsinki-alueen… |
1448 |
|
|
|
Kirjoittamalla Helmet hakukenttään 1700 muoti saat tuloksena 16 viitettä mm.
Takeda, Sharon Sadako
Fashioning fashion : European dress in detail 1700-1915
Lechevallier-Chevignard, Edmond
European costume of the sixteenth through eighteenth centuries : in full color : 150 illustrations
SICHEL, MARION
COSTUME REFERENCE 4 : THE EIGHTEENTH CENTURY
Waugh, Norah
The cut of women's clothes : 1600-1930
Hiusmuodista (hakusanoilla 1700 hiukset)löytyy teos
KEYES, JEAN
A HISTORY OF WOMEN'S HAIRSTYLES 1500-1965
Kirjoja löytyy Helsingin ja Vantaan kirjastoista, tilaamalla saat ne omaan kotikirjastoosi.
|
Löytyisiköhän poikia kiinnostavia Suomen 1500-1700-luvun historiasta kertovia kirjoja? Aikamatkojen vinkkaukset on enemmän suunnattu tytöille... |
1817 |
|
|
|
Pojille suunnattua kotimaista historiallista kaunokirjallisuutta
ilmestyy todella harvakseltaan, ja useimmat teokset sijoittuvat
keskiaikaan. Tässä muutama 1500-1700-luvuille sijoittuva nuortenkirja,
osa faktiota l. faktaa fiktion muodossa:
Hollmén, Roope: Hakkapeliitat: Suomen historiaa lapsille.
Kohonen, Laila: Hakkapeliitan poika. (1600-luku)
Kuisma, Juha: Suomen lasten historia.
Moilanen, Paula: Herttuan hovissa: elämää 1500-luvun Turussa.
Wilkuna, Kyösti: Tapani Löfvingin seikkailut isonvihan aikaan. (klassikko)
|
Onko romaania, joka kertoo 1700-luvun herrasväen elämästä? |
1732 |
|
|
|
Kotimaisesta 1700-luvun elämästä kertovia romaaneja ovat mm. Pirjo Tuomisen Kuningasväylä (Tammi 1997) sekä Leila Tuuren Kauppamiesten sukua (Karisto 2001) ja Kauppamiehen tytär (Karisto 2003). Maailmalta vastaavia teoksia voisivat olla esim. Jane Austenin Ylpeys ja ennakkoluulo (WSOY, 17. painos 2007) ja Per Olov Enquistin Henkilääkäri (Gummerus, 3. painos 2003).
Tietokirjallisuuden puolelta löytyy myös sopivia teoksia aikakauden tapakulttuuriin ja herrasväen elämään tutustumiseen. Näitä ovat esim. Kirsi Vainio-Kohosen Sophie Creutzin aika: aateliselämää 1700-luvun Suomessa (SKS 2008) ja Riitta Koskisen Säätyläiskoti Suomessa: sisustuksia, historiaa ja tapakulttuuria 1700-luvulta.
|