Östersundomin kaappauksen jäljeltä Hensingissä on tienpätkä nimeltä Susiraja, keskellä maalaismaisemaa. Nimi tuskin on ajalta ennen sotia, mutta milloin tarkalleen ottaen Sipoo päätti että Susiraja täytyy painattaa karttoihin?
Vastaus
Helsingin kaupunki teetti Lounais-Sipoon liitosalueesta vuonna 2009 sosiokulttuurisen selvityksen. Sen sivuilta löytyy maininta tästä kiinnostavasti nimetystä tiestä. Nimen alkuperää oli kysytty pitkäaikaiselta asukkaalta, jonka hankkimien tietojen perusteella liitosalueen Susiraja ei ole kovin vanhaa perua: "Susiraja tien nimenä on aika uusi, eli 1980-luvun alusta. Sipoon kunta halusi pikkuteille nimet, jolloin silloisen metsätien tiekunnan puheenjohtaja Arimo Tuominen ehdotti Susirajaa ja muu porukka hyväksyi ehdotuksen."
Lounais-Sipoosta Helsinkiä – Maaseudusta kaupunkia: Sosiokulttuurinen selvitys liitosalueesta https://www.hel.fi/hel2/ksv/julkaisut/yos_2009-1.pdf
Kommentit
Tuleekohan tästä kyseisestä tiestä sanonta, että joku on "susirajan takaa" kun ei ole pääkaupunkiseutulainen?
Ei, nimitys ei todelakaan tule tiestä vaan ihan päinvastoin. Susiraja tuli kielenkäyttöön sen jälkeen kun maaltapako oli tuonut kaupunkeihin valtavan väestömäärän ja osa porukasta halusi määritellä eron maalaisten ja kaupunkilaisten völillä uudella tavalla. Keskustelun laineet taisivat olla korkeimmillaan 70-luvulla. Sipoo oli silloin ja osin vieläkin maatalousvaltainen, eiväktä ottaneet pahakseen ajatusta siitä että asuivat susirajan takana, kuten tien nimestä näkyy.
80-luvun alku taisi olla se aika, jolloin koko Suomessa nimettiin teitä ja numeroitiin taloja joilla ei vielä ollut kunnon postiosoitetta.
Niin oli. Vanhempani saivat silloin valita nimen tielle, joka johti isommalta, kylän läpi kulkevalta väylältä lapsuuskotini pihaan. Se oli tilan rekisterinimi, jota naapuritkaan tuskin tiesivät aikaisemmin.
... ja todellakin myös kaukana Sipoosta, satojen kilometrien päässä, nimettiin yksityisiä teitä, pystytettiin tienviitat ja ruvettiin käyttämään uusia nimiä postiosoitteissakin.
Posti oli silloin vaikeuksissa, kun ei saanut postia perille, eikä voinut itse määrätä osoitteiden määrittelystä. Muistaakseni Posti sai mankua valtiolta paimennusta kunnille useamman vuoden ennen kuin kunnat ryhdistäytyivät. Korjauskin kesti useamman vuoden.
Kun etsin susrajaa opas.matka.fi -reittioppaasta, löysin toisenkin tienpätkän jonka nimi on Susiraja. Tämä toinen löytyy Joensuusta.
HS-aikakone löytää lehdestä useita susiraja-esiintymiä jo 1970-luvulta (ennen valtakunnallista pikkuteiden nimeämisaaltoa), sellaisia joissa "susirajan" toiselle puolelle (Stadista katsottuna tälle puolelle) jää laajempi alue kuin pääkaupunkiseutu tai Uusimaa.
Esim. 10.7.1972, 10.11.1975, 21.11.1976
1950-luvulla ilmestyneeseen Nykysuomen sanakirjaan susiraja ei vielä ehtinyt; piti odottaa seuraavaa laajaa laitosta, joka valmistui vasta 1990-luvulla.
Niin, tietenkin ennen pikkuteiden nimeämistä -- ei sitä olisi valittu tien nimeksi ellei sanonta olisi ollut niin tunnettu ja niin herkästi tunteita nostattava.
Kommentoi vastausta