Lähdeluettelo on keskeinen osa tieteellisiä, tutkimuksellisia julkaisuja ja pakollinen esimerkiksi opinnäytteissä. Lähteisiin viitataan tekstissä sovitun käytännön mukaan.
Kaunokirjallisuus on kuitenkin fiktiota, kielitoimiston sanakirjan sanoin sepitettä eli mielikuvitukseen perustuvaa kirjallisuutta. Siinä lähdeluettelo ei ole pakollinen eikä yleensä tarpeellinenkaan.
Toisaalta jos historiallisen romaanin tekijä pyrkii teoksessaan uskottavuuteen, hyvä taustatyö ja lähdekirjallisuuteen perehtyminen ovat suureksi eduksi. Lähteistä voi kertoa esimerkiksi kirjan esipuheessa tai loppusanoissa, vaikka ei kokoaisikaan varsinaista lähdeluetteloa. Lähdekirjallisuuden käytöstä on on tarpeen kertoa joskus myös tekijänoikeuksellisista syistä, jos...
Kirjastokortti voidaan asettaa lainauskieltoon monesta eri syystä. Kysymyksestäsi ei selviä onko kortti lainauskiellossa esimerkiksi myöhästymismaksujen vuoksi vai onko sinulla palauttamatonta aineistoa, joten annan vastauksen molempiin tilanteisiin:
Yleisin syy lainauskiellolle on se, että kirjastomaksuja, kuten myöhästymismaksuja tai varausmaksuja on kertynyt 15 euroa tai yli (PIKI-kirjastojen maksimimaksuraja). Kirjastomaksut voit maksaa PIKI-verkkokirjastossa omissa tiedoissa Maksut-sivulla. Maksujen lyhentäminen ei ole tällä hetkellä mahdollista verkkokirjastossa vaan siellä tulee maksa koko summa kerralla. Maksut voit käydä myös maksamassa kirjastossa paikan päällä. Paikan päällä kirjastossa maksujen lyhentäminen on...
Kyseessä on Taisto Saaresahon Kiertolaiset, jonka on säveltänyt Rauno Lehtinen ja sanoittanut Hillevi. Se löytyy seitsemäntenä kappaleena levyltä Hummani hei vuodelta 1974.
Youtube Hummani hei https://www.youtube.com/playlist?app=desktop&list=OLAK5uy_k-ZBgvMd4x68V…
Levyn tiedot Finnasta https://finna.fi/Record/fikka.4617931?sid=3122593668#componentparts
Korkeakouludiplomi sopii erityisesti jonkin korkeakoulututkinnon jo suorittaneelle. Tutkinnon soveltuvuus kannattaa tarkistaa suoraan siitä oppilaitoksesta, jonne haluaa opiskelijaksi ja joka tarjoaa kirjasto- ja tietopalvelualan korkeakouludiplomiopintoja.
Nils-Aslak Valkeapään tuotannosta on suomennettu Aurinko, isäni sekä Kevään yöt niin valoisat. Lisäksi joitakin aiemmin suomentamattomia runoja löytyy En laske, en koskaan -runoantologiasta ja tarkistamattomia raakakäännöksiä teoksesta Aatsajoki, hopeasoitin. Täysin kuvaustasi vastaavaa runoa ei näistä teoksista löytynyt.
Voisit tutustua vielä mainittuihin teoksiin ja kokeilla, soittaako mikään niiden runoista kelloa. En sulkisi pois sitäkään mahdollisuutta, että kyseessä on sittenkin jonkun muun runoilijan runo.
OldTimeMusicin artikkelin mukaan laulu lähti liikkeelle laulaja Steven Tylerin ulkopuolisuuden kokemuksista lapsena. Hän oli aina se viimeinen lapsi, joka valittiin joukkueeseen. Tästä arvottomuuden tunteesta kertoo laulun kertosäkeistö: "I was just a punk in the street". Samalla teksti kuvastaa yhtyeen paheellista imagoa ja muusikoiden pyrkimystä menestyä altavastaajan asemasta huolimatta.
Song Facts -sivusto näkee kappaleen kuvaavan yleensä yhtyeen kiertue-elämää. Muusikot kaipaavat kotiin vaimojensa ja naisystäviensä luokse ja varovat sen takia saamasta sukupuolitauteja matkan varrelta. Kertojalla on jalat kaupungissa (kiertueella), mutta hän kaipaa takaisin maalle (aitoon perhe-elämään).
Sanat sisältävät myös paljon...
Tämä kysymys jätti vastaajamme melkein täysin mykiksi. Yksi ehdotus löytyi: Porilaisen Toivo H. Laineen romaani Vie minne tiesi 1 kertoo ajasta 1850-luvulta lähtien Porin palon jälkeen. Asunnottomiksi jääneet asuivat kirjaimellisesti kuopissa.
Asiasanalla erakot löytyy teoksia Helmet-kokoelmasta, niitä kannattaa selata, ehkä joku vastaa kiinnostustanne, https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Serakot__Orightresult__U?la…, esimerkiksi Erakot : omintakeisten suomalaisten elämäntarinoita / Milla Peltonen. Into | [2020].
Syrjäseudut asiasanalla Kirjasammosta löytyy myös teoksia, joista joku saattaisi sopia, https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/syrj%C3%A4seudut.
Ehkä Pentti Linkolan kirjoitukset tai...
Olli Rehn oli vastasi EU:n laajentumisesta komissaarina vuosina 2004–2010.
Hän johti EU-jäsenyysneuvotteluja Turkin kanssa vuodesta 2005 alkaen. Suomen poliittinen johto kannatti Turkin jäsenyyttä.
Turkkia ja Kyprosta ei kuitenkaan saatu samaan neuvottelupöytään. Lopulta Saksa alkoi Ranskan tavoin vihjata, että Turkin kanssa kannattaisikin tavoitella jonkinlaista erityiskumppanuutta jäsenyyden sijaan.
Ehdottaisin tutustumaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Matkustaminen ja koronaviruspandemia -sivustoon. Siellä todetaan muun muassa: ”Jos olet matkustamassa ulkomaille, tarkista mahdolliset matkustamiseen kohdistuvat ajantasaiset rajoitukset hyvissä ajoin ennen matkaasi kohdemaasi viranomaisilta, esimerkiksi kyseisen maan lähimmästä edustustosta.” Sivuilla on linkki ulkoministeriön maakohtaisiin matkustustiedotteisiin.
https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/ajankohtaista/ajankohtaista-koronaviruksesta-covid-19/matkustaminen-ja-koronaviruspandemia
Myös neljännestä koronarokoteannoksesta voi lukea Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sivuilta.
https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/rokotteet-a-o/koronarokotteet/...
Poliisihallituksella on tietoja liikennerikkomuksista automerkin mukaan. Mm. Yle ja Iltalehti ovat pyytäneet Poliisihallitukselta näitä tietoja uutisjuttuihinsa:
IL selvitti: Näillä autoilla ajetaan eniten ylinopeutta (Iltalehti 8.10.2022)
Näille automerkeille peltipoliisi välähtää useimmin: BMW, Audi ja Mercedes-Benz kärjessä (Yle 21.3.2018)
ParkkiPate taas juuri uutisoi omista tilastoistaan, joita se kerää eri automerkkien saamista pysäköintimaksuista: Sama automerkki valvontamaksujen 1. – sähköauton kuljettajilla pysäköintimaksu useimmiten maksamatta (ParkkiPate 18.9.2023).
Jersildin kirja, johon Westö viittaa, lienee Calvinols resa genom världen, jota ei ole suomennettu. Kirjan päähenkilö Calvinol aikamatkustaa historian tapahtumissa ja osallistuu Lützenin taisteluun Kustaa II Adolfina.
Helmet-kirjastossa kirjaa ei ole, mutta sen voi lainata Helsingin yliopiston kirjastosta.
Kyseessä on puolalaisen Maria Krügerin romaani Punaruusun aikaan. Siinä neljätoistavuotias Anda sattuu rikkomaan lasin vanhasta valokuvasta, jossa kaunis Eleonora-täti seisoo ruusu kädessään. Koko Andan suku siirtyy 80 vuotta taaksepäin ja alkaa elää vanhaa elämää. Anda ei ymmärrä mitä on tapahtunut ja ihmettelee kummallisesti pukeutuvia vanhempiaan ja oudosti käyttäytyviä ystäviään, joilla ei ole mitään tietoa puhelimesta tai sähköstä. Koulussakin voimistellaan korsetissa ja ulkona on aina oltava hattu, jotta olisi säädyllinen...
Teos kuuluu Nuorten toivekirjastoon numerolla 221.
Voisiko tuossa olla kyseessä marmoristikki, https://foorumi.laji.fi/t/samaa-lajia-ja-keta-mahtavat-olla-araneus-qua…
Laji.fi:n foorumissa kannattaa kysyä tunnistusapua.
