Kysyit 90-luvulla lukemastasi kirjasta, jossa papan hattu joutuu hukkaan ja etsinnässä on monia vaiheita. Kirja kuulostaa ruotsalaisen Sven Nordqvistin Hattjakten-kirjalta, joka on ilmestynyt alkukielellä vuonna 1987 ja suomeksi 1989. Suomeksi kirja on ilmestynyt nimillä Hatun jäljillä ja Hattujahti.
Kirjassa vaarilla on hattu, jota hän ei ota koskaan päästään. Paitsi nukkuessaan. Eräänä aamuna herätessään vaari ei kuitenkaan löydä hattuaan mistään! Edes Salama-koira ei ole huomannut mitään. Vaarin ei auta muu kuin lähteä hattujahtiin ja siitä alkaakin melkoinen seikkailu. Hattujahti on humoristinen ja vauhdikas tarina.
Financial Timesin artikkelin "Knock on Wood - how a 1960s soul hit was radically reinvented" mukaan Eddie Floyd ja Steve Cropper halusivat kirjoittaa laulun taikauskosta. He valitsivat lopulta idiomin "knock on wood" eli koputtaa puuta, millä toivotaan, että nykyinen suotuinen asiantila jatkuu tai epäonni pysyy loitolla. Laulun kertoja sanoo, ettei ole taikauskoinen mutta koputtaa silti varmuudeksi puuta, ettei vain menettäisi rakastamaansa naista (Stewartin versiossa miestä). Muuten kertoja vain kuvailee rakkautensa kiihkoa vertaamalla sitä rajuilmaan.
Tee ensin haku sopivalla hakusanalla. Valitse sitten hakukentän oikealta puolelta Asetukset-valikon hammasrataskuvake. Valikosta valitse Tarkennettu haku. Siihen pääsee myös suoraan osoitteessa google.com/advanced_search
Tarkennetussa haussa valitse kohdasta kieli kieleksi saksa. Paina lopuksi Tarkennettu haku.
Lähde:
Tarkennettu haku Googlessa
Suomen historiasta on ukrainaksi kaksikin teosta.
Henrik Meinanderin Suomen historia julkaistiin vuonna 2009 ukrainaksi nimellä Ìstorìja Fìnljandìì̈ : lìnìì̈, strukturi, perelomnì momenti (Історія Фінляндії : лінії, структури, переломні моменти).
https://finna.fi/Record/helmet.2076757?sid=4048128959
Vuonna 2002 ilmestyi teos Vid Velikogo Knjazivstva do sutšasnoi derzavi : polititšna istorija Finljandii vid 1809 roku (Suomen poliittinen historia 1809-2003, Osmo Jussila, Seppo Hentilä, Jukka Nevakivi ; per. z fin. Mikko Hautala, Viktor Pilipenko).
https://finna.fi/Record/helmet.1752150?sid=4048188857
Teoksia ei ole kirjastoverkkosi kokoelmissa, mutta voit tilata ne kaukolainaan oman lähikirjastosi kautta.
Erillistä teosta...
Tulostaminen kirjaston tietokoneilta tapahtuu pin-koodilla, joka luodaan ennakkoon osoitteessa asiakastulostus.hel.fi. Sähköpostiosoitteeseen saat vahvistusviestin, josta aktivoit tilin.
Suuren määrän tulostaminen on sallittua, mutta kannattaa muistaa, että tulostin pystyy prosessoimaan vain rajallisen määrän sivuja kerralla. Iso tiedosto kannatta lähettää pienempinä kokonaisuuksina, esim. sivut 1-30, 30-60, 60-90 jne., ettei tulostin jumitu.
Tulosteet maksavat 0,40 € / arkki.
Suomen oikeusfilosofinen yhdistys SOFY ry voisi olla etsimäsi kaltainen yhdistys.
Sieltä löytyy esimerkiksi oikeusfilosofi, joka erikoistunut luonnonoikeusteorioihin.
https://www.sofy.fi/oikeusfilosofit-suomessa/oskari-juurikkala/
Hei,
urheilu-uran päätyttyä ei enää puhuta sponsoreista, vaan yhteistyökumppaneista. Esimerkiksi Kaisa Mäkäräisellä on suuri näkyvyys sosiaalisessa mediassa, josta hänen yhteistyökumppaninsa hyötyvät. Pelkästään Instagramissa (sosiaalisen median kuvapalvelu) Kaisa Mäkäräistä seuraa 192 000 ihmistä.
Linkki Kaisa Mäkäräisen julkiselle Instagram-tilille: Kaisa Mäkäräinen (@kaisamakarainen) • Instagram-kuvat ja -videot
Esimerkki Kaisa Mäkäräisen ja silmälasiliike Specsaversin kaupallisesta yhteistyöstä:
Kaupallinen yhteistyö Specsavers: Kaisa Mäkäräinen vaihtaa tyyliä silmälaseilla (iltalehti.fi)
Sponsoreiden ja yhteistyökumppanien eroista: Sponsorointiyhteistyön lyhyt oppimäärä – Proakatemian esseepankki
Hei,
ihan vastaavaa astiasta ei löytynyt osumaa Googlen käänteistä kuvahakua apuna käyttäen. Astian muoto ja koko viittaa siihen, että kyseessä voisi olla Arabian karotti-astia, eli tämä:
https://www.astiataivas.fi/tuotteet.html?id=49/922565
Myöskään leiman kuvasta ei Googlen kuvahaku löytänyt vastaavuuksia, mutta tässä Arabian luettelo kuvineen Arabian tehtaanmerkeistä. Leima muistutti niistä joitain.
https://arabia.fi/arabiasta/tehtaanmerkit
Helmet-verkkosivut siirtyvät toiselle alustalle ja Taskukirjasto-sovelluksen ylläpito on lopetettu, sillä se ei ole yhteensopiva uuden verkkokirjaston kanssa. Uusi verkkokirjasto käyttää Kansalliskirjaston ylläpitämää Finna-palvelua, jolle Kansalliskirjasto ei ole kehittänyt omaa mobiilisovellusta.
Uusi Helmet-verkkokirjasto on jo avattu koekäyttöön, ja sen mobiilisivusto on korvannut Taskukirjasto-sovelluksen.
Lisää tietoa aiheesta ja ohjeita uuden Helmet-mobiilisivuston käyttöön löytyy täältä: Taskukirjaston tilalle Helmet-mobiilisivusto vuoden 2024 alussa
Sitä en tiedä, miksi Helmet ei ole pystynyt lisäämään tätä tietoa tuon virheilmoituksen tilalle.
Sosiaalisen median historiasta on tietoa teoksessa
Jaakko Suominen, Sari Östman, Petri Saarikoski & Riikka Turtiainen, Sosiaalisen median lyhyt historia
sekä esimerkiksi Kai Niemisen artikkelissa , Sosiaalinen media, synnystä nykypäivään, https://markkinoinnintrendit.fi/s-kirjaimella-alkavat-sanat-85489/sosia….
Jälkimmäisessä kerrotaan alusta Sixdegreesin syntyneen vuonna 1997. Sen, MySpacen sekä Facebookin suosio kuitenkin räjähti 2000-luvun alkuvuosina 2002-2004.
Blogista Organisaatioita ja viestintää löytyy sosiaalisen median aikajana, https://blogs.helsinki.fi/organisaatioitajaviestintaa/tag/somen-histori…
Nuorten osaston kollega ehdottaa seuraavia:
Helena Wariksen Linnunsitoja, https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f…
J.S Meresmaan Kenties tapa(a)n sinut vielä, https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f…
tai Dess Terentjevan Ihana, https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f…
Aiemmassa vastauksessa, jossa suositeltiin helppolukuisia, toimintaa sisältäviä klassikkoja suositeltiin Mika Waltarin Fine van Brooklyn (149 s.), John Steinbeckin Hiiriä ja ihmisiä (133 s.) ja Jack Londonin Erämaan kutsu (120 s.), https://www.kirjastot.fi/kysy/etsisin-kirjaa-joka-olisi-1
Muita ehdotuksia:
Lyhyt nuorten klassikko on Hinton, S. E. Taistelukala...
Asiaa voisi tiedustella sekä Paasikivi-seurasta että Kirkkonummen kunnasta (Porkkala kuuluu nykyään Kirkkonummeen).
Yhteystiedot:
office@paasikivi-seura.fi
kirjaamo@kirkkonummi.fi
Helsingin kaupunkitietopalvelussa aiheesta osattiin antaa seuraavat pari linkkiä:
Kartanot kaupungissa: Helsingin kartanoympäristöjen kaupunkimaistuminen, säilyttäminen ja yhteensovittaminen kaupunkirakenteeseen https://aaltodoc.aalto.fi/items/9b800ce8-a9cd-4bac-ba2e-2de065e2b4a4 .
https://www.helsinginuutiset.fi/paikalliset/4377524
Etsittyyn ajanjaksoon sopisi Jouko Sorvan Lumiukko tuli pihaan, mutta varista ei siitä kyllä löytänyt, vaikka siinä linnut varsin keskeisessä osassa ovatkin: varpusia, kyyhkysiä, tilhiä, jopa papukaija – vaan varista ei.
Muita ehdotuksia, kylläkin tuoreempia Franziska Stich Kiitos, kiltti lumiukko! ja Raymond Briggs Lumiukko.
Netistä ei löydy erillistä listaa suomalaisten kirjailijoiden kirjasarjoista.
Kirjallisuusverkkopalvelu Kirjasammosta voit etsiä kirjailijan nimellä tietyn kirjailijan sarjoja.
https://www.kirjasampo.fi/
Kysyit netistä löytyvää luetteloa kirjasarjoista, mutta mainitsen kuitenkin, että varsin hyvä apuneuvo etsiä kirjasarjoja on Ulla Monosen kokoama ja toimittama teos Aikuisten jatko- ja sarjakirjat (2023). Teosta päivitetään parin vuoden välein ja aiemminkin ilmestyneet sarjakirjahakemistot ovat varsin kattavia. Jatko- ja sarjakirjahakemistossa on siis myös ulkomaisten kirjailijoiden kirjasarjoja.
Teoksesta on useita lainattavia kappaleita ja voit tilata sen omaan lähikirjastoosi.
Mononen: Aikuisten jatko- ja sarjakirjat...
Sipulikasveiksi voidaan kutsua kaikkia sipulin kasvattavia kasveja. Tällaisia ovat esimerkiksi monet kukkivat sipulikasvit kuten liljat, tulppaanit ja amaryllikset.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Sipuli_(kasvinosa)
https://puutarha.net/artikkelit/sipuli-ja-mukulakasvit/
https://en.wikipedia.org/wiki/Bulb
Syötäviä sipulikasveja ovat laukkojen (Allium) sukuun kuuluvat kasvit. Näitä eri sipulilajikkeita hyödynnetään ruoanlaitossa. Niitä esiintyy luonnonvaraisina pääosin pohjoisen pallonpuoliskon eri alueilla lauhkeilla seuduilla. Monien syötävien sipulilajien arvellaan olevan kotoisin Länsi- ja Itä-Aasiasta. Wikipedia mainitsee esimerkiksi Iranin, Pakistanin, Keski-Aasian maat ja Kiinan.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Ruokasipuli...
Valitettavasti tilanne on se, että käytyäni läpi kaikki Celanin teosten suomennokset sekä antologiat, joissa luetteloidemme mukaan on Celanin runoja, ei tätä runoa löytynyt. En löytänyt sitä myöskään ruotsin kielellä. Ruotsinnoksista on vielä tarkastamatta Det sena verket, joka oli lainassa ja jonka saan käsiini vasta, kun se palautetaan. Runo löytyy verkosta saksaksi, ranskaksi ja englanniksi, Lob der Ferne (Eloge du lointain), https://poetrysociety.org/assets/homepage/Paul-Celan.pdf ja lisäksi italiaksi ja portugaliksi, https://lyricstranslate.com/en/lob-der-ferne-praise-distance.html
Se on julkaistu alunperin teoksessa "Der Sand aus den Urnen”. Tuota kokoelmaa ei ole suomennettu.
Ehdotan, että kysytte vielä...
(Hius)pampulan/pompulan nimitys tulee "pientä pallomaista esinettä" tarkoittavista sanoista pampula ja pompula: pompulaksi kutsutaan varsinkin sellaista hiuslenkkiä, jossa on kaksi pallomaista osaa sen kiinnittämiseksi. Ponnari-nimitys taas liittyy lenkin käyttötarkoitukseen: sen avulla saadaan aikaiseksi poninhäntä eli ponnari.
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/pampula
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/pompula
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/ponnari
Hei,
Kappaleeseen Hopearuusu ei löydy nuottia Keski-kirjastoista ja näyttäisi siltä, että sellaista ei ole julkaistu, koska siitä ei ole tietoa myöskään Kansalliskirjaston tietokannassa. Chordifystä löytyy kuitenkin soinnut tuohon kappaleeseen, jospa niistä olisi hyötyä: Eero Aven - Hopearuusu.
Runosta on kysytty palvelussamme aiemminkin.
Kyseessä ei ole Eino Leinon runo, vaikka monessa yhteydessä virheellisesti näin mainitaan. Runon on kirjoittanut helsinkiläinen Vuokko Laatio omaisensa kuolinilmoitukseen kymmenisen vuotta sitten.
https://www.kirjastot.fi/kysy/olen-tuskista-vapaa-ja-mukana
HS 13.11.2005 ja HS 11.4.2016
