Vesa Volotisen kirjan Tietoliikenne : televerkot ja päätelaitteet (WSOY, 2000) osiosta Hakuverkot löytyy tiivis esitys henkilö- eli kaukohakupalveluiden vaiheista. Kysymyksessä mainitun kaltaisia palveluja tarjosivat 1980-luvun puolivälissä käyttöön otettu valtakunnallinen kaukohakujärjestelmä Kauha ja 90-luvulla toiminut koko Euroopan kattanut digitaalinen hakujärjestelmä ERMES.Ensimmäiset henkilöhakujärjestelmät olivat yritys- ja kiinteistökohtaisia langallisia järjestelmiä. Seuraavassa vaiheessa kehitettiin hakuperiaatteeltaan langattomia kiinteistöittäisiä henkilöhakujärjestelmiä. Kiinteistöittäisten hakujärjestelmien jälkeen otettiin käyttöön alueelliset ja valtakunnalliset kaukohakuverkot. HPY käynnisti 450 MHz:n taajuusalueella...
Kyllä linnuilla on polvet, mutta useinkaan ne eivät näy. Lasse j. Laineen Lintuharrastajan oppaan (951-1-18829-1) sivuilta 73-74 löytyy kuva linnun luustosta sekä tietoa jalan rakenteesta ja toiminnasta. Suomenluonto.fi :stä löytyy artikkeli linnun jalan rakenteesta: https://suomenluonto.fi/uutiset/polvi-onkin-nilkka/ .
Mistään ei löydy tietoa, että elokuvassa soisi Sibeliuksen musiikki. Elokuvan alkuminuuteilla kuuluu rummutusta ja lyhyesti alku Beethovenin 5. sinfoniasta.
E-kirjojen jakelija Project Gutenberg toimii Yhdysvaltain tekijänoikeuslain puitteissa. Tämä poikkeaa monin tavoin Suomen tekijänoikeuslainsäädännöstä. Suomen tekijänoikeuslain luvun 4, pykälän 43 perusteella esimerkiksi kaunokirjallisen teoksen suoja-aika päättyy, kun kirjailijan ja mahdollisen kääntäjän kuolemasta on kulunut 70 vuotta. Project Gutenberg -sivustolla on myös aineistoa, joka ei siten täytä näitä ehtoja. Käyttäjän on itse tarkistettava esimerkiksi kirjailijan ja muiden tekijöiden kuolinajat, mikäli haluaa käyttää näitä aineistoja. Gutenberg-sivustolla kehotetaankin tarkistamaan tekijänoikeusäädökset maakohtaisesti.Tässä tapauksessa Zachris (Zacharias) Topeliuksen (1818-1898) ja suomentaja Theodolinda Hahnssonin (1838-1919)...
Mahtaisiko kyseessä olla Laila Hietamiehen (nyk. Hirvisaaren) Edessä elämän virrat? Joissain tietokantakuvauksissa mainitaan yhtenä tapahtumapaikkana Turun Piispankatu, ja Kirjasammossa teosta kuvaillaan näin:"Suontaan kylän ihmisistä kertova romaanisarja on nyt edennyt väkevään päätösosaansa. Päähenkilöiksi tässä romaanissa nousevat juuri koulunsa aloittanut Laura, Martta ja Aarne, Helmi-Elisa ja Karjalainen. Eletään kevättä ja kesää vuonna 1945. Vaikka sota on ohi, on elämä yhä monin tavoin vaikeaa. Lauralla on koti Turussa Martan ja tämän pienen poikavauvan luona, mutta koulussa hän joutuu maksamaan katkerasti evakonosastaan, kielestään… ja mielestään. Vain omassa Ajatuspuussaan, korkealla mäellä, hän tuntee olevansa turvassa. Siellä...
Kyllä, Tapani Kansa on sanoittanut useita lauluja, sekä alkuperäisiä että käännöskappaleita. Tein sinulle haun Tapani Kansasta sanoittajana Yle Arkiston Fono-tietokantaan. Tarkat tiedot laulusta näet napsauttamalla sen nimeä. Fono listaa kappaleista muidenkin esittäjien versiot, joten voit halutessasi napsauttaa Esittäjä-saraketta, jotta tulokset järjestyvät esittäjien mukaan. Tai voit hakea kappaleiden nimillä Helmetistä tai suoratoistopalveluista ja isoon osaan on jo Spotify-linkki Fonossa. Kysy omasta kirjastostasi lisäapua tarvittaessa.Voit myös tehdä sanoittajahaun Fennossa, jossa on tiedot Suomen Äänitearkiston levyistä vuosilta 1901-1999. Eli uudempia kappaleita sieltä ei löydy. Valitse sivulla Rajaus-kohdasta sanoittaja ja kirjoita...
En valitettavasti onnistunut selvittämään runon kirjoitusvuotta. Se on julkaistu vuonna 1985 ilmestyneessä kirjassa Soita, soita, kissankello : Ester Ahokaisen valittuja runoja ja lauluja lapsille. Kirjassa ei mainita, että runo olisi julkaistu aikaisemmin muualla. Runo on julkaistu myös ainakin Tuula Simolan toimittamassa joulurunokokoelmassa Joulu ihanin vuodelta 1997. Siinäkin viitataan, että runo on tuosta Soita, soita, kissankello -kirjasta.Ester Ahokainen oli opettaja ja lastenkirjailija, joka eli vuosina 1907-1989. Ahokaisesta ja hänen tuotannostaan voi lukea lisää esimerkiksi Someron kirjaston sivulla.
Hei,Tosi haastava löytää. Voisiko olla Charlie Chalk, jota esitettiin Suomessa nimellä Pelle Kalle. Aika täsmää ja ehkä osin kuvaamasi hahmot. Jaksoa en osaa yhdistää kuvaamaasi, mutta ehkä tunnistanet, jos kyseessä on oikea sarja.
Liikenne- ja viestintävirasto Traficom kertoo seuraavaa:"Ajokorttilain voimaantulo 19.1.2013 muutti myös ennen lakimuutosta myönnettyjen ajokorttien voimassaoloaikaa.Ajokortit ovat voimassa enintään 18.1.2033 asti, vaikka niihin olisi merkitty myöhäisempi voimassaolopäivämäärä."Sinulle lähetetään kirje, kun ajokorttisi voimassaoloaika on loppumassa.Ks. https://ajokortti-info.fi/fi/perustietoa-ajokortista/ajokortin-voimassaolo
Kysymys on sen laatuinen, että siihen ei oikein voi ottaa kantaa kirjastonhoitajan kompetenssilla, ja kansainväliseen merioikeuteen liittyvä kirjallisuus on paitsi laaja, myös maallikolle vaikeaselkoinen. Jotakin aiheesta kuitenkin voi lausua.Yhdistyneiden kansakuntien merioikeussopimus UNCLOS (SopS 50/1999) määrittää mitä alukset voivat tehdä, missä kulkea ja miten niihin on valtiollisen toimijan sallittua reagoida. UNCLOS ei nähdäkseni ota kantaa kuvattuun skenaarioon, mutta esim. 110 artikla asettaa reunaehdot sille, missä tapauksissa sota-alus saa normaalioloissa pysäyttää ulkomaisen aluksen kansainvälisillä vesialuilla. Kts. myös the Commander’s Handbook, kohta 3.4, Right of Approach and Visit.UNCLOSin sopimustekstin lisäksi aiheeseen...
Ibuprofeeni on synteettisesti valmistettu yhdiste, sitä ei siis saa luonnosta. Sen kemiallinen valmistusprosessi sisältää useita vaiheita, joissa lähtöaineita muunnetaan kemiallisten reaktioiden avulla ibuprofeeniksi.Lähteet:Ibuprofeeni: Keskeiset kysymykset ja vastaukset – Apteekki 360Ibuprofeeni – Wikipedia
Kappale on tunnussävelmä 1980-luvun tv-sarjasta "Ritari Ässä" eli "Knight Rider". Sen säveltäjä on Stu Phillips, oikealta nimeltään Stuart Phillips. Joissakin lähteissä säveltäjäksi on merkitty myös Glen A. Larson. Kappaleessa on havaittu samankaltaisuutta Léo Delibesin "Sylvia"-balettimusiikin osan "Cortège de Bacchus" kanssa.Lähteitä:Discogs-äänitetietokanta:https://www.discogs.comFräntilä, Jarkko: Ritari Ässä saapui televisioon tasan 40 vuotta sitten - tätä et tiennyt sarjan ikonisesta tunnussävelmästä (Rumba, 26.09.2022):https://www.rumba.fi/uutiset/ritari-assa-saapui-televisioon-tasan-40-vuotta-sitten-tata-et-tiennyt-sarjan-ikonisesta-tunnussavelmasta
Vanhoja astioita myyvän Astiataivaan sivuilla kerrotaan, että tehtaan sisäistä käytäntöä varten jokaiselle esineelle on annettu mallitunnus, joka astioissa on kirjain tai kirjainpari. Tämä näkyy esineen pohjassa massaan painettuna milloin selvemmin, milloin heikommin leiman syvyydestä tai lasitteen paksuudesta riippuen. Kirjainparit ovat siis tehtaan sisäiseen käyttöön tarkoitettuja tunnisteita.Lähde ja lisätietoa: Astiataivas: Arabian pohjamerkinnät https://www.astiataivas.fi/arabian-pohjamerkinnat
Runon ovat suomentaneet Kaija Anttonen ja Vuokko Hirvonen. He ovat toimittaneet ja kääntäneet Pedar Jalven tuotantoa teokseen Lumihiutaleita ja pieniä pakinoita (Kieletär Inari, 2017). Teos sisältää paitsi runoja kokoelmasta Muottačalmit myös Jalven kirjoittamia pakinoita sekä esseen Pedar Jalvi - saamelaiskirjallisuuden uranuurtaja.
Huudahdus on Gabriele D'Annunzion lanseerama. Hän oli italialainen runoilija, näytelmäkirjailija ja journalisti, joka palveli myös Italian armeijassa ensimmäisessä maailmansodassa. Se liittyy erityisesti Fiumen (Rijeka) kaupungin luovutukseen, jota D'Annunzio vastusti. Hän julisti Fiumen itsenäiseksi vuonna 1919 ja käytti Eia, eia, eia Alala huudahdusta hip hip hurraan sijasta. "Eia" on siis "hip"-tyylinen apusana ja Alala kreikkalainen sotahuudon personifikaatio. Se on sotahuuto, jolle ei ole varsinaista käännöstä.D'Annunzion ajatuksien on sanottu vaikuttaneen Benito Mussoliniin ja hänen politiikkaansa.Lisää Gabriele D'Annunziosta ja Fiumesta löytyy esimerkiksi tästä Library of Congressin artikkelista sekä tästä artikkelista. Molemmat...
Thomson-televisioiden käyttöohjeita löytyy tältä sivulta: kayttooh.je/televisio/thomson24-numerolla alkavia malleja on useita, etsi sivulta oman laitteesi malli. Jos sinulla on jo asetuksia laitettuna ja se sekoittaa kanavien hakua, palauta televisio tehdasasetuksille ja seuraa sitten ohjeita kohta kohdalta.
kysyin asiaa ja ehdotuksia kysymykseenne kirjastonhoitajien valtakunnallisesta palvelusta, ja tällaisia ehdotuksia tuli esille:Suosittelen André Acimanin Kutsu minua nimelläsi jatko-osaa nimeltä Etsi minut, sekä toistaiseksi suomentamatonta The Gentleman From Peru. Kirjoitustyyli ja pitkät soljuvat kuvailut jatkuvat niissä.Mikäli vanhempi jännitys kiinnostaa, niin Daphne Du Maurierin Rebekka on täynnä pitkiä lauseita, jotka pitävät lukijan hyvin otteessaan.Pitkiä, soljuvia virkkeitä on mm. José Saramagon koko tuotannossa sekä Bernardine Evariston romaanissa Tyttö, nainen, toinen.
Tietoa kirjastojen rahoituksesta löydät opetus- ja kulttuuriministeriön sivuilta: https://okm.fi/kirjastojen-rahoitusKunnat vastaavat yleisten kirjastopalvelujen järjestämisestä ja rahoittavat kirjastopalvelut omasta budjetistaan, mutta tämän lisäksi kirjastopalvelua rahoitetaan myös valtion toimesta erinäisillä tuilla, joista kerrotaan linkkaamallani OKM:n sivustolla.Nykyisen hallituksen varmastikin eniten pinnalla ollut leikkaus julkisten kirjastojen rahoitukseen on koskenut "vähälevikkisen laatukirjallisuuden ostotukea", jota myönnettiin vuosivälillä 1985-2023, mutta joka lopetettiin nykyisen hallituksen toimesta. Tästä leikkauksesta voi lukea esimerkiksi Oskari Onnisen kirjoittamasta Suomen Kuvalehden artikkelista: https://...
Valitettavasti vastaajamme eivät muistaneet tällaista runoa, eikä tietokannoistakaan ollut apua. Tunnistaisiko joku kysymyksen lukijoista tällaisen runon? Tietoja siitä voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
