Lieneeköhän kyse Tandem-yhtyeen kappaleesta Le Jugement? Levy C'est toujours pour ceux qui savent on kylläkin ilmestynyt vasta 2005, mutta muuten se vastaa kuvausta, ks. https://www.youtube.com/watch?v=_o9PUU1Yx9w
Vuosi 1958 ei näy vapaasti käytettävissä digitoiduissa sanomalehdissä, mutta vuonna 1939 ilmoittautuminen tapahtui uusilla oppilailla 30.8. ja vanhoilla oppilailla 31.8., ks. Uusi Aura 20.8.1939. Vuoden 1958 lehdistä Turussa ilmestyneistä on digitoitu Åbo Underrättelser, jota pääset katsomaan yliopiston kirjastossa. Vuoden 1958 Turun Sanomat löytyy mikrofilmattuna Turun kaupunginkirjaston kokoelmasta, pääset katsomaan sitä varaamalla ajan mikrofilmilaitteelle varaamo-palvelussa.
”Pitkä kynttilä kädessä” on ainakin seuraavassa kansanrunossa, joka sisältyy Lauri Hakulisen toimittamaan kirjaan ”Hyvä Tuomas : kansankulttuuria” (Gummerus, 1938, s. 7): ”Tule meille Tuomas kulta,olkikimppu olkapäällä,sianliikkiö sivussa,nisukakko kainalossa,juuston pruntti povessa,pitkä kynttilä kädessä!Tuoppa joulu tullessasi!Kylläs meidän portin tunnet:puuportti, punainen portti,tervaristi ja rautarengas,kirjava koira portin alla.” Runosta löytyy erilaisia toisintoja ”Suomen kansan vanhoista runoista” (SKVR):https://aineistot.finlit.fi/exist/apps/skvr/haku.html?query=pitk%C3%A4+kynttil%C3%A4&autocomplete-custom-template=undefined&field=textKunkin runon tekstin saa näkyville klikkaamalla runon numeroa.SKVR-tietokanta:...
Lähtisin itse ensimmäisenä etsimään tietoa vanhoista sanomalehdistä. Kansalliskirjaston digitoiduista sanomalehdistä pystyy hakemaan esimerkiksi lehtijuttuja, joissa henkilön nimi esiintyy: https://digi.kansalliskirjasto.fi/search?formats=NEWSPAPERJos tietoa ei löydy sanomalehdistä, tieto voi löytyä mahdollisista paikkakunnan paikallishistoriateoksista.Mahdollisesti asiaa voisi tiedustella myös valtioneuvoston kansliasta, jos tietoa ei muuten löydy: https://valtioneuvosto.fi/huomionosoitukset/arvonimet
Anders Bergen kirjan Flyktningpolitik i stormakts skugga mukaan vuoden 1944 lopun ja heinäkuun 1945 välisenä aikana Ruotsista arvioidaan palautetun Neuvostoliittoon 2 250 pakolaista. Lisäksi loppuvuoden 1945 ja seuraavan vuoden alun välisenä aikana palautettiin Suomeen 500 Ruotsiin paennutta inkeriläistä vailla tietoa näiden mahdollisesta kohtalosta maassamme. Suomen ulkoasiainministeriö lähetti liittoutuneiden valvontakomissiolle luettelot niistä Neuvostoliiton kansalaisista, jotka eivät olleet vielä palanneet Neuvostoliittoon 21. lokakuuta 1946. Suojelupoliisin etsivien tiedotteiden perusteella Neuvostoliiton lähetystö jatkoi Suomeen asettuneiden inkeriläisten aktiivista lähestymistä ainakin vuoteen 1958 asti.Lähteet: Anders Berge,...
Suomen lasten aapisissa ja lukukirjoissa fraktuura sinnitteli yllättävän pitkään suhteessa siihen, milloin "fraktuuran ja antikvan välisen taistelun" voi katsoa päättyneen jälkimmäisen hyväksi. Asiaan lienee ollut vaikutuksensa sillä, että meillä fraktuura miellettiin vahvasti "suomalaisiksi puustaveiksi" ja näiden puolustajille kansalliselle yleisölle tarkoitetun tekstin painaminen "latinalaisin kirjaimin" oli suurin piirtein yhtä sopivaa kuin suomalaisen talonpojan pukeminen roomalaiseen vaateparteen. Aluksi antikvalla ladottiinkin ainoastaan suomalaiselle sivistyneistölle tarkoitetut kirjat; kaikki laajimpien kansankerrosten teokset ja sanomalehdet ladottiin fraktuuralla. Päivälehti yritti 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa yrityksen...
Kyseessä on vuonna 1966 alkaneessa TV-sarjassa Batman esiintynyt Batgirl. Sarjaa esitettiin myös Suomessa syyskuusta 1966 elokuuhun 1967.https://batman.fandom.com/wiki/Batgirl_(Dozierverse)https://tinyurl.com/Batman-TV-sarja
Torjumistahto löytyy ainakin teoksesta Hakkapeliitta : runo- ja kuvakirja suomalaisesta sotilaasta (Karisto, 1997). Leino kirjoitti runon Hakkapeliitta-lehteä varten 18.12.1925. Alla linkki Kansalliskirjaston digitoimaan Hakkapeliitan numeroon 1/1926, jossa runo alkuaan julkaistiin. Julkaisussa ollut virheellinen päivämäärä 18.6.1925 oikaistiin lehden seuraavassa numerossa. https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1120966?page=17
Suomessa raipparangaistukset kuuluivat rikoslakiin 1890-luvun alkupuolelle asti. Yksi pari raippoja tarkoitti kolmea lyöntiä. Pahimmillaan rangaistukseksi saattoi tulla 40 paria raippoja. eli 120 lyöntiä. Rangaistus saattoi tulla esimerkiksi varkaudesta tai taposta. Kovan raipparangaistuksen seurauksena moni myös kuoli. Raipparangaistus annettiin paljaaseen selkään, joten epäilemättä ainakin iho meni rikki ja vuosi verta. Varakkaat saattoivat päästä raipparangaistuksesta maksamalla sakkorahoja, mutta köyhillä sitä mahdollisuutta ei ollut. Siitä tulee sanonta: "Rikas maksaa rahallaan, köyhä selkänahallaan". Raippa saattoi olla rottinkikeppi, vedessä liotetut pitkät pajunvitsakimput tai lakisääteisesti määrätty kaksimetrinen,...
HeiValitettavasti en löytänyt mitään yksittäin resurssia, josta kaikki kuosit löytyisivät. Kannattaa liittyä sisustusharrastajien ryhmiin sosiaalisessa mediassa tai ottaa vaikeissa tapauksissa yhteyttä suoraan Vallilan asiakaspalveluun. Heillä on palvelu juuri tätä varten, ota ihan rohkeasti heihin tarvittaessa yhteyttä. https://www.vallilainterior.fi/pages/yhteystiedot
Varjokuvan kappaleen on säveltänyt ja sanoittanut Marko Haavisto ja sovittanut Varjokuva-yhtye.Eino Valtasen kappaleen on säveltänyt ja sanoittanut Reijo Lumisalmi ja sovittanut Heikki Annala.Varjokuva: Tanssit talolla Fonossa ja Discogsissa / Eino Valtanen: Tanssit talolla Fonossa ja Discogsissa
Pekka Oro -nimisestä henkilöstä en löytänyt tietoja. Vera Teleniuksen lp-levyllä ”Sydämen ääni” (Polarvox, 1985, Polarvox LJLP1956) on kaksi kappaletta, joiden tekemiseen hän on osallistunut. Hän on säveltänyt ja sanoittanut kappaleen "Miksi aina saavut uudestaan" ja säveltänyt kappaleen "Etäältä sen nään", jonka alkuperäisen sanoituksen ”På avstånd ser jag klart” on tehnyt Agnes Fallström ja suomenkielisen sanoituksen tekijöiksi on merkitty Vera Telenius ja Pekka Oro. Pekka Oro -nimisellä henkilöllä ei ole asiakassopimusta Teoston kanssa.
Misse-kissa -kirja voisi olla kuvakirja Joan Sandin: Jenni ja Misse. Tosin sen sisältöä en päässyt tarkistamaan sen heikon saatavuuden vuoksi, mutta ainakin siinä esiintyy Misse-niminen kissa.Toiseen kirjaan on kolme eri vaihtoehtoa. Kirja voisi olla Bill Beet: Hyvästi jokilaakso. Ainakin kansikuvan kuvaus täsmää siihen parhaiten. Toinen vaihtoehto olisi Richard Adams: Ruohometsän kansa, mutta sen kansikuvissa näyttäisi olevan vain jäniksiä. Ja kolmas ehdotus on Colin Dann: Kaukametsän pakolaiset, mutta sen kansikuvat ovat tummalla pohjalla.Marcus Phisterin Sateenkaarikala -kirjasta löytyy vuoden 1992 painosta vielä joistain kirjastoista. Omaksi sitä voi etsiä esimerkiksi antikvariaateista tai verkon myyntipalstoilta. LinkitFinna.fi:...
Intiaanit lisäsivät ruokaan suolaa, tosin riippuu tietysti ruokavaliosta ja muista olosuhteista, paljonko sitä käytettiin. Teoksessa Salt in Eastern North America and the Caribbean kerrotaan joidenkin Amerikan alkuperäiskansojen suolan valmistuksesta ja käytöstä: https://www.google.fi/books/edition/Salt_in_Eastern_North_America_and_the_Ca/3gcPEAAAQBAJ?hl=fi&gbpv=1&dq=did+native+americans+use+salt+in+food&printsec=frontcover
Voisikohan kyseessä olla Virpi ja Jaakko Hämeen-Anttilan Tarujen kirja : kansojen kertomuksia läheltä ja kaukaa (Otava, 2007)? Sen esittelyteksti kertoo näin: "Miksi tuhansia vuosia vanhat myytit koskettavat meitä? Siksi, että ne vastaavat suuriin kysymyksiin maailman ja ihmisen alkuperästä ja luonteesta. Mutta myös siksi, että ne puhuvat meille hyvien tarinoiden kautta, tunteiden ja mielikuvituksen kielellä.
Tarujen kirjaan on koottu maailman eri kulttuurien kiehtovimmat myytit ja tarinat vetoavasti kerrottuna, upean kuvituksen siivittäminä. Temaattisesti järjestettyjen tarujen sankareina on niin antiikin jumalia ja Kalevalan henkilöitä kuin harvinaisempia tuttavuuksia Oseaniasta ja Japanista.
Kunnon melodraaman nimissä hyvä Osiris...
Saatavilla olevista sukunimikirjoista, kuten Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan Sukunimet-teoksesta, ei löytynyt mainintaa Kasittula-sukunimestä. Sukunimi.info sivustolla kerrotaan hieman tästä harvinaisesta sukunimestä: https://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/kasittula.html
