Kulttuuria kaikille sivustolta löytyy ruotsinkielisiä kulttuuripaikkoja ja tapahtumia. Linkki sivulleSvenska centralarkivet listaa myös ruotsinkielisiä yhdistyksiä. Linkki sivulleFinlands svenska litteraturföreningar sivusto esittelee ruotsinkielisiä kirjallisuusyhdistyksiä. Linkki sivulleSvenska litteratursällskapet i Finland on myös Suomessa toimiva kirjallisuusyhdistys. Linkki sivustolle
Kansalliskirjastossa Etusivu | Kansalliskirjasto löytyy käytetyimpien kotimaisten sanomalehtien numeroita mikrofilmeinä. Ainakin Savon Sanomien 80- ja 90-lukujen numeroita on saatavissa luettavaksi lukusaliin mikrofilmeinä, ks. Savon sanomat | Kansalliskirjasto | Kansalliskirjaston hakupalvelu (finna.fi). Tässä lisätietoa Kansalliskirjaston kokoelmien käytöstä Aineiston saatavuus ja käyttö | Kansalliskirjasto. Kansalliskirjasto aukioloajat ks. Aukioloajat | Kansalliskirjasto ja asiakaspalvelun yhteystiedot ks. Neuvonta | Kansalliskirjasto.
Ruotsin kielioppikirjoista löydät ruotsin verbitaivutuksen perusteet.Ruotsinkielen fraasikirjoista löydät varmaan kaipaamaasi partikkeliverbien taivutusta.Tarkennettu haku sanoilla ruotsin kieli ja Fraasit toi esiin kolme uudehkoa kirjaa. Luthman, Hans:Svenska idiom : 5 000 vardagsuttryck (2017)Hakkarainen, Marja: Frasfickis : frasbok i svenska för affärskommunikation : ruotsin kielen sanoja ja sanontoja työ- ja liike-elämää varten (2000) sekä Linnapuomi, Kalervo:Ord och uttryck : ruotsin perussanasto (2000) Linkki Helmet hakutulokseen
Kirja on mahdollista lainata vain sille kortille, jolle kirja on varattu. Mutta jos esim. perheenjäsen tulee tiskiin ja haluaa lainata kirjan eri perheenjäsenen kortille, hänen pitäisi näyttää ko. varausta koskeva saapumisilmoitus-viesti, jolloin varauksen lainaaminen onnistuu vain asiakaspalvelutiskillä. Ei siis pitäisi olla mahdollista, että varaus joutuu vääriin käsiin.
Tällaista nuottia en onnistunut löytämään, mutta löysin Corvus Laurencij -kuoron cd-levyn ”Lauluja nyt laskecam” (Corvus Laurencij, 2006), johon sisältyy laulu ”Riemuitkaa, riemuitkaa” (”Gaudete, gaudete”) ”Piae cantiones” -kokoelmasta. Tämän laulun sanoitus vastaa kuvaustasi muuten paitsi kohdassa ”soikoon juhlassamme” lauletaan ”kaikuu juhlassamme”. Kertosäkeessä lauletaan: ”Riemuitkaa, riemuitkaa, Herramme Kristus…”. Laulu alkaa kertosäkeellä. Levyn tekstilipukkeen mukaan laulun suomenkielisen tekstin on tehnyt Pekka Kivekäs. Veli-Markus Tapio on muotoillut soolosäkeistöjen sävelmän vanhojen lähteiden pohjalta, joten hän on sovittaja. Kuuntelemalla äänitteen voit tarkistaa, onko tämä versio se, jota etsit. Äänitteen saatavuus...
Monikielisessä kirjastossa Pasilassa on aineistoa myös pastun kielellä.https://helmet.finna.fi/Content/monikieliset-palvelutTässä ohjeet, joiden avulla voit hakea Helmetistä pastunkielistä aineistoa ja sitten tilata siihen kirjastoon, josta aineisto halutaan noutaa lainattavaksi. Voit rajoittaa hakutulosta esimerkiksi lasten- ja nuortenkirjallisuuteen.https://helmet-tukisivusto.hel.fi/monikieliset-palvelut/nain-loydat-aineistoa-omalla-kielellasi/
Emme valitettavasti tunnistaneet etsimääsi kirjaa. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista sen? Tietoja kirjasta voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Kyseessä on varmaankin ranskalaisten Claude Guillonin ja Yves Le Bonniecin kirja Suicide, mode d'emploi: histoire, technique, actualité (1982). Kirjaa myytiin yli 100 000 nidettä ennen kuin se kiellettiin.https://www.goodreads.com/book/show/4799029-suicide-mode-d-emploi
Risto Ahti on suomentanut W H Audenin runon Funeral Blues. Suomennos sisältyy teokseen Maailman runosydän (toim. Hannu ja Janne Tarmio, 1988). Runon nimi on suomennoksessa Laulu ja se alkaa rivillä Pysäyttäkää kaikki kellot, puhelinlinjat katkaiskaa. https://allpoetry.com/funeral-blues
Hei!Kyseessä taitaa olla kotiin-sanan murremuoto. Kotia-muotoa käytetään ainakin pohjalaisissa murteissa. Konsonantin kahdentuminen tullee-verbissä viittaa vahvasti pohjoispohjalaisen murrealueen suuntaan.
Kuntien yhteinen E-kirjasto on korvannut kirjastojen Ellibs-, Overdrive- ja ePress-palvelut. Lisätietoa E-kirjastosta voit lukea alla olevista linkeistä.https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/e-kirjasto/e-kirjasto-tuo-digitaaliset-aineistot-kaikkien-saatavillehttps://www.kansalliskirjasto.fi/fi/e-kirjastoVaski-kortti on Varsinais-Suomen kirjastojen kirjastojen eli Vaski-kirjastojen yhteinen kortti.
Kyseessä on todennäköisesti koisaperhosiin kuuluva jauhokoisa.Alla olevien linkkien takaa löydät tietoa kyseisestä hyönteisestä. wikipedia.org: https://fi.wikipedia.org/wiki/JauhokoisaHyonteismaailma.fi: https://hyonteismaailma.fi/hyonteiset/keittiotuholaiset/koisaperhonen/antitec.fi: https://www.antitec.fi/fi/tuholaiset/lentavat-hyonteiset/koisat/vieraslajit.fi: https://vieraslajit.fi/lajit/MX.61149 Vaihtoehtoisesti kyseessä saattaa olla tallikoisa.laji.fi: https://laji.fi/taxon/MX.61151inaturalist.laji.fi: https://inaturalist.laji.fi/taxa/219284-Ephestia-elutella/browse_photos
Yleiset kirjastot Suomessa hankkivat suurimman osan kirja-aineistoistaan hankintapalveluyritysten kautta. Tällaisia ovat esimerkiksi Suomen Kirjastopalvelu oy ja Storia oy (ent. Kirjavälitys). Ohjeet aineiston tarjoamiseksi löytyvät välittäjien verkkosivustoilta.Oman paikkakunnan tai lähialueen kirjastoihin kannattaa olla suoraan yhteydessä henkilökohtaisesti ja antaa näytekappale hankinnasta vastaavalle henkilölle. Omakustanteita hankitaan kirjaston kokoelmalinjausten mukaisesti aivan kuten kustantajien tarjoamaa aineistoakin. Esimerkiksi Vaski-kirjastojen kokoelmalinjauksessa keskeistä on kirjallisuuden monipuolinen tarjonta eri aihealueista, laatu ja menekin arviointi. Kaikkea tarjottua kirjallisuutta ei hankita kirjastoihin. Usean...
Jos kyseessä on Tusen och en natt : urval av Axel Moberg (Bonniers förlag, Stockholm, 1928) on sen pyyntihinta ollut netissä esim. sidottuna (kovakantinen) 100-140 Ruotsin kruunua. Suomessa nidotusta (pehmeäkantisesta) on pyydetty esim. 5,00 €. Teos on Världslitteraturen. De stora mästerverken -sarjan toinen osa.Zacharias Topeliuksen teos Läsning för barn on julkaistu ainakin sekä kaksiosaisena (förra delen vuonna 1902 ja senare delen vuonna 1903) että kahdeksanosaisena, osat 5–8 vuonna 1903. Yksittäisestä kirjasta on pyydetty noin 5–20 euroa. Jos myynnissä on ollut koko sarja, on siitä pyydetty enemmänkin. Hintaan vaikuttaa sekä kirjan kunto että onko kyseessä sarjan osa tai koko sarja.
Kannattaa tutustua Ritva Haavikon teokseen Mika Waltari, valloittaja (WSOY, 2008). Sen Turms, kuolematon -teosta käsittelevässä luvussa sekä analysoidaan romaania että kerrotaan Waltarin tekemästä taustatutkimuksesta ja hänen elämästään kyseisenä aikana.Lisätietoa etruskeista löytyy seuraavista teoksista:Antiikin myytit ja uskonnot (Otava, 2007)Kulttuuri antiikin maailmassa (Teos, 2009)Nielsen, Marjatta: Etruskit (WSOY, 2003)
Tein haun Helmet-kirjastojen tietokantaan Helmet-verkkokirjasto | helmet.fi (finna.fi) hakutermeillä (Kaikki osumat:rodos OR Kaikki osumat:rodoks*) AND (Aihe:historia*). Tulokseksi sain vain yhden nimekkeen: Giertz, Bo: Rodoksen ritarit. SLEY-kirjat 1994.ks. Rodoksen ritarit | Helmet-kirjastot | helmet.fi (finna.fi), tässä myös kirjan esittely ks. Rodoksen ritarit | KirjasampoMikäli vastaavanlainen englanninkielinen kirjallisuus kiinnostaa, löytyi seuraavanlainen teos:Goodman, Anthony A.: The shadow of God : a novel of war and faith. Sourcebooks 2002.ks. The shadow of God : a novel of war and faith | Varastokirjasto | Finna.fi, tässä kirjan esittely ks. The Shadow of God: A Novel of War and Faith: Anthony A. Goodman: 9781402201509:...
Porkkanan herkullinen oranssi osa on juurimukula eli turvonnut pääjuuri eli juurikas (https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kasvitiede:juurimukula)."Mukula" on yläkäsite, jolla voidaan tarkoittaa monenlaisia maan alla olevia, ravintoa varastoivia kasvin osia (https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kasvitiede:mukula).Teknisesti ottaen porkkana siis on mukula, vaikka useimmat ihmiset eivät varmaan arkikielessä kutsuisi sitä mukulaksi vaan juurekseksi.Paalujuuri taas on puun vahva, alaspäin kasvava juuri (https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kasvitiede:paalujuuri).
Emme kollegoiden kanssa löytäneet tällaista luetteloa. Siihen, ettei luetteloa löytänyt, kenties vaikuttaa kaupunkien suuri määrä, niiden vaihtuvuus (uusia tulee ja joitain lakkaa), ja myös se, ettei kaikkien Euroopan kaupunkien perustamisvuosi ole tiedossa. Luetteloita esimerkiksi väkiluvun määrän mukaan sen sijaan kyllä löytyy. Wikipediasta löytyy luettelot Euroopan maiden kaupungeista, mutta niissäkään ei ole kaikissa merkitty suoraan perustamisvuosia.https://en.wikipedia.org/wiki/Lists_of_cities_in_Europe
Hei,Suomen säähän liittyviä vastauksia saat parhaiten Ilmatieteentaitoksen sivuilta. Heidän sivustollaan on todella monipuolista tietoa Suomen säästä pitkältäkin ajalta. Sieltä voi hakea tietoja myös mittausasemittain. Ilmatieteenlaitoksen sivustolla kohdassa 'Ilmasto' on erilaisia kuukausi- ja vuositilastoja sekä sääennätyksiä. Lokakuulta 2024 ei ole vielä tilastotietoja.Maailman ja Europan laajuista tieto on esimerksi Copernicus-sivustolla. Tässä muutamama suora linkki Ilmatieteenlaitoksen sivustolle:Suomen nykyilmasto ja ilmastotilastot https://www.ilmatieteenlaitos.fi/ilmastoMennyt sää ja ilmastotilastot https://www.ilmatieteenlaitos.fi/mennyt-saa-ja-ilmastotilastotLämpötilaennätyksiä https://www.ilmatieteenlaitos.fi/...
Israel nimenä on ollut käytössä jo tuhansia vuosia, eikä sen juurista ja merkityksestä ole täyttä varmuutta. Se on ollut alunperin miehen nimi, ja sen vanhimman kirjoitetun muodon uskotaan löytyvän egyptiläisestä Merenptahin steelasta (n. 1200 eaa).Isra-alkuosan arvellaan voivan tulla esimerkiksi sanasta, joka hepreassa on muotoa: śārar tai: śārâ (hallita, olla vallassa).Vanhassa testamentissa nimi selitetään näin: "Silloin hän sanoi: "Sinun nimesi älköön enää olko Jaakob, vaan Israel, sillä sinä olet taistellut Jumalan ja ihmisten kanssa ja olet voittanut". (1. Moos. 32:28). Tai kuten Baker's Evangeligal Dictionary of Biblical Theology selittää: "Tämä nimi on yhdistelmä hepreankielisistä sanoista, jotka tarkoittavat "painia"...
