Vanhan kirjallisuuden hintaoppaasta (Suomen antikvaariset kirjakauppiaat, 2010) löytyy hinta-arvio 70 euroa ainoastaan 1950-luvulla ilmestyneelle painokselle teossarjasta Shakespearen Kootut draamat 1-9. Antikvaarisissa verkkokirjakaupoissa sen myyntihinta näyttää olevan nykyisin 50 euroa. Lisäksi turkulainen kulttuuriantikvariaatti näyttää tarjoavan sadalla eurolla aikaisemmin julkaistua Shakespeare'n dramoja 1-9. Jossain nettikeskustelussa mainittiin, että parhaan hinta-arvion saa yleensä kyseistä kirjallisuudenlajia harrastavalta keräilijältä. Bibliofiilien seuran https://www.bibliofiilienseura.fi/31 asiantuntijan mukaan 1950-luvun nahkaselkäisestä painoksesta maksetaan ehkä hieman enemmän kuin tavallisesta. Hänen nähdäkseen...
Välitimme kysymyksesi eteenpäin, valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle, mutta sielläkään ei kukaan tunnistanut etsimääsi runoa. Tunnistaisikohan joku palvelumme seuraajista?
Mummulan mieleenpainuva ja koskettava kirja on ollut toinen Arthur S. Maxwellin neljästä suomenkielisestä Onnen päiviä -kertomuskokoelmasta, jotka ilmestyivät Suomen adventtikirkon omistaman Kirjatoimen kustantamina vuosina 1960-71.
Kysymyksessä mainitut Onnen päiviä 2 -kirjan nimettömiksi jääneet tarinat ovat Leena ja liimapullo sekä Kerro aina äidille.
Ensimmäisen Onnen päiviä -kokoelman esipuheessa kirjoittaja kuvailee kirjaansa näin: "Valmistellessani tätä kirjaa olen pitänyt kahta periaatetta tärkeänä: ensiksi -- että kertomusten tulee olla tosia, ja toiseksi, että jokaiseen kertomukseen tulee sisältyä jokin opetus, joka voisi auttaa lapsen luonnetta kehittymään puhtaaksi ja voimakkaaksi."
Lainahöyhenissä DVD:tä ei Kyydistä löydy. Sen niminen Tom ja Jerry DVD löytyy ainakin Tampereelta, mutta olettaisin, että tarkoitat Lainahöyhenissä (The Birdcage) nimistä elokuvaa ja sen DVD-versiota ei kirjastoista tunnu löytyvän.
Teksti nykyisen virsikirjan virteen 563 Ilta on tullut, Luojani oli alun perin yksisäkeistöinen. Tämä englanninkielinen lasten iltarukous ilmestyi tuntemattoman suomentajan kääntämänä vuonna 1860 Rietrikki Polénin toimittamassa lastenlehdessä Varpunen, jossa se kuului näin:
Levolle laskeun, Luojani, / ole armias suojani, / sijaltani jos en nousisi, / ota taivaaseen tykösi.
Sofie Lithenius sävelsi rukouksen 1890-luvulla. Edelleen yksisäkeistöisenä se liitettiin Pyhäkoululauluja-valikoimaan vuonna 1912 ja Hengellisiä lauluja ja virsiä -kokoelmaan 1920 tällaisena:
Levolle lasken, Luojani, / Armias ole suojani, / Jos sijaltan' en nousisi, / Taivaaseen ota tykösi!
Kolmisäkeistöiseksi laulun laajensi todennäköisesti Aune Krohn, joka samalla myös...
Lajin tunnistaminen kuvauksen perusteella on hankalaa - pieniä ötököitä on niin runsaasti. Hyppyhäntäiset esiintyvät käsittääkseni luonnossa ei sisätiloissa.
http://ötökkätieto.fi/species?id=494
Yksi ehdotus olisi polttiainen
http://www.siivous.info/tuholaistorjunta/polttiainen-torjunta-purema-tu…
http://www.hyonteismaailma.fi/hyonteiset/ulkohyonteiset/pistavat_hyonte…
Polttiaisen purema muistuttaa kuvaustasi, mutta yleensä puremajälki myös kutisee. Polttiaisiakin useita eri lajeja. Pienen kokonsa vuoksi se onnistuu tulemaan sisätiloihin esimerkiksi hyttysverkoista huolimatta. Joissakin lähteissä tosin sanotaan, etä polttiainen pistää vain ulkona.
Toisaalta, jos epäilet ötököiden tulevan esimerkiksi sängystä kannattaa se vaihtaa. Koska...
Etsimäsi laulu on Anneli Saariston laulama Löysin kesän. Laulun sanat ja sävel ovat Ossi Paasosen ja Jukka Alihangan. Laulu löytyy levyltä Nimeni on ilotuska (1979. Äänite on LP-levynä myös Helmet-kirjastossa. http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1133606__Sl%C3%B6ysin%20ke…
Kaunis laulu, joka on jäänyt myös vastaajan mieleen.
Kyllä, Lahdesta lainatut kirjat voi palauttaa Hollolaan, samoin Hollolasta lainatut kirjat voi palautta Lahteen.
Hollolan pääkirjastossa on supistetut palvelut heinäkuussa, mutta ilmeisesti palauttaminen onnistuu myös ilman omatoimikirjastosopimusta kirjastokahvilan aukioloaikoina.
Ohessa kopio Hollolan kirjaston sivuilta:
"Hollolan ja Kärkölän kirjastopisteiden aukioloajat heinäkuussa:
Hollolan ja Kärkölän kirjaston pisteet ovat vaihtelevasti avoinna heinäkuussa.
Hollolan pääkirjaston henkilökunta on lomalla 3.7. - 30.7. Kirjastokahvila on heinäkuussa avoinna maanantaista perjantaihin kello 10.00 - 17.00, joten sisäänpääsy kirjastoon ja omatoiminen asiointi onnistuu kahvilan ollessa avoinna ilman omatoimikirjastosopimustakin.
Lahden...
Sirkka Turkka aloittaa Mies joka rakasti vaimoaan liikaa -kokoelmansa (Tammi, 1979) ensimmäisen runon näin: "En koskaan vastaa kirjeisiin, saati, että aloittaisin / itsenäisen kirjeenvaihdon." Voisikohan hän ehkä olla etsitty runoilija?
VHS-nauhojen digitoiminen dvd-levyille on mahdollista useissa kirjastoissa, myös Lahden pääkirjaston musiikin alueella. Asiakas digitoi itsepalveluna henkilökunnan opastuksella, joten toiminta ei ole maksullista. Lahden kirjastossa myydään dvd-rw-levyjä, joiden hinta on 3 euroa, mutta asiakas voi tuoda myös mukanaan dvd-levyn, jolle tallennetaan.
Digitoiminen tapahtuu katselun tahdissa. Kolmen tunnin vhs:n siirtämiseen menee siten noin kolme tuntia aikaa. Lahdessa myytäviin levyihin mahtuu n. kahden tunnin verran liikkuvaa kuvaa.
Kaikissa Espoon kirjastoissa palvellaan asiakkaita Suomen kielellä ja usein onneksi myös muilla kielillä. Espoon kaupunginkirjastossa osataan palvella yli kymmenellä kielellä.
Hei!
Suomen Numismaattisen yhdistyksen julkaisema "Keräilijän opas: Suomen rahat arviohintoineen 2008" antaa suuntaa-antavan arvion vanhojen rahojen arvosta. Opasta löytyy Keski-kirjastojen kokoelmista, tässä linkki teostietoihin: https://urly.fi/NrY
Rahan arvo määräytyy sen kunnon ja virheettömyyden mukaan. Keräilijän oppaassa on esitetty rahoille viisi kuntoisuusluokkaa. Yleisin hinta-arvio oppaan mukaan tälle vuoden 1955 50 markan kolikolle on 12 euroa. Muut arviot vaihtelevat 75-3 euron välillä.
Tarkan arvion saamiseksi kannattaa kuitenkin olla yhteydessä asiantuntijaan.
Numismaattinen yhdistykseltä voi myös kysyä arviointipalvelua (http://www.snynumis.fi/) .
Paikallinen Matinmarkka Oy palvelee myös vanhojen rahojen arvioinneissa (...
Topelius-sitaattihan tämä on ("Hejsan, ur vägen, ruskor och tallkottar!"). Suomenkielisessä muodossaan "Hei, pois tieltä, risut ja männynkävyt" se esiintyy jo Aatto Suppasen vuonna 1893 julkaistussa Lukemisia lapsille -suomennoksessa. Viljo Tarkiaisen ja Valter Juvan myöhempi tulkinta (1906) ei näiltä osin poikkea Suppasen näkemyksestä.
Lastenkirjojen ja lastenlaulujen mukaan kissa sanoo miau ja koira hau ja sammakko sanoo kvaak, mutta todellisuudessa sammakon ääntely on hieman moniulotteisempaa, aivan kuten kissan ja koirankin: http://www.sammakkolampi.net/sammakkoelaimet/aantely.html
http://www.kevatseuranta.fi/sammakko-rana-temporaria/
http://www.is.fi/kotimaa/art-2000000107725.html
Kaivattu kirja saattaisi olla Erica Bauermeisterin Elämän lempeät maut (Bazar, 2009).
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fwww.btj.fi%252Fat_…
"Ihmisparsa" on Iso kiltti jätti -kirjan suomentaneen Tuomas Nevanlinnan urhoollinen yritys saada käännettyä englanninkielisen alkutekstin "human bean" (leikillinen väännös ihmistä tarkoittavasta ilmauksesta "human being", kirjaimellisesti "ihmispapu") siten, että suomenkielisessä ilmauksessa säilyy alkuperäisen ruoka-aiheinen viittaus. Parsa lienee valikoitunut mukaan siksi, että "ihmisparsa" muistuttaa läheisesti sanaa "ihmisparka".
IKJ tunnustaa olevansa jättiläiseksi pieni. Kaiketi pitää ajatella niin, että jättiläismittakaavassa "iso" on vähättelevä määre - jättiläisten tulisi olla jättiläismäisiä.
Finna.fi haulla löysin 1870 julkaistun Ivanhoen Jyväskylän yliopiston, Kuopion kaupunginkirjaston ja Vihdin kaupunginkirjaston kokoelmista.
https://finna.fi/Search/Results?filter%5B%5D=%7Eformat%3A%220%2FBook%2F…
Teoksessa on 748 s ja sen on suomentanut J. Krohn. Ihan tuhatsivuista en siis löytänyt.
Näyttäisi olevan toinen korjattu painos...
Kolmas korjattu painos on ilmestynyt 1930 ja sen on suomentanut Suonio, sivuja enää 654.
Siitä lähtien kirja kutistuu, kunnes on nykyisellään 2013 e-kirjamuodossa 493 sivua.
Myöhemmät painokset saattavat olla monisivuisempia esim. 1930-luvun kirjassa taisi olla
Epäilen, ettei teoksia kotilainata, vaikka ne saisikin kaukolainoksi.
Erityyppiset lasit läpäisevät auringonsäteitä eri tavoin. Kvartsilasi läpäisee kaikki säteet. Tavallinen ikkunalasi suodattaa UVC- ja UVB-säteilyn pois (tämä pätee myös auton ja lentokoneen ikkunoihin). Hartsilaminoitu lasi suodattaa pois UVC- ja UVB-säteilyn sekä UVA-säteilyn aina 360-380 nm:iin asti. Parvekelaseihin käytetään usein kirkasta karkaistua lasia, joka yhden valmistajan antamien tietojen mukaan päästää UV-säteilystä läpi n. 53%. UV-säteilyn haittoja vastaan saattaa siis olla tarpeen suojautua myös paistateltaessa päivää lasitetulla parvekkeella.
Lähteet:
Matti Hannuksela, Hyvä, paha aurinko. Duodecim, 2006
https://lumon.com/fi/ukk
