Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa on vastattu samankaltaiseen kysymykseen aikaisemminkin. Tästä vastauksesta on ehkä myös sinulle hyötyä.Tiivistetty vastaus sinun kysymykseesi: Lasten-, nuorten ja aikuistenosastojen lainausta ei ole rajoitettu millekään ikäryhmälle. Osastoja on sen vuoksi, että lapset, nuoret ja aikuiset löytäisivät mahdollisimman helposti itselleen sopivaa lainattavaa. Peleissä ja elokuvissa on ikärajat, mutta kirjoissa niitä ei ole.Voiko työntekijä estää kirjastossa alaikäistä lainaamasta selvästi hänen ikäiselleen epäsopivaa materiaalia? Elokuvissa on ikärajat, mutta entä kirjat? Jos esimerkiksi alaikäinen haluaa lainata kirjan, joka on hyvin seksuaalinen tai väkivaltainen.VastausVastattu24.6.2020Kirjaston...
Hei, Perentti ja Niisius nimet tulevat esiin monissa sukuluetteloissa. Perentti näyttää esiintyvän vähemmän kuin Niisiusta. Valitettavasti Perentti nimestä en löytänyt selvitystä niiden alkuperästä. Perentti nimi tulee esiin muutamissa 1600-luvun sukuluetteloissa.Niisius nimi tuli sukuluetteloiden lisäksi myös muissa yhteyksissä esiin esimerkiki Artturi Leinosen "Hakkapeliitat " kirjassa päähenkilö on ilmajokinen Niisius Yrjönpoika Kurikka. Samoin nimi tuli esiin Tampereen Pohtolan kylää käsittelevässä nettiartikkelissa. Kylässä eli aikanaan 1550-luvulla henkilö nimeltä Niisius Pohtola. Eräässä esiintulleessa sukutaulussa oli maininta henkilön nimestä Dionysius/Dionysios, joka on 'suomennettuna' Nisu, Niisius tai Nisius tms....
Robert Burnsin runo Elämän talvi on alkukieliseltä nimeltään The Winter of Life.https://www.gutenberg.org/files/1279/1279-h/1279-h.htm#link2H_4_0484https://fi.wikisource.org/wiki/El%C3%A4m%C3%A4n_talvi
Kálmánin "Dorfkinder" on valssi, joka koostuu operetin "Zigeunerprimas" ("Viulukuningas") teemoista. Siinä ei ole sanoja. Tarkoitatko ehkä jotakin yksittäistä osaa "Viulukuninkaasta"? Koko operetin suomenkielinen libretto on Taideyliopiston Sörnäisten kampuskirjastossa. Se on käsikirjoitus eikä sitä lainata. Kalevi Korpi on levyttänyt suomeksi valssisikermän ("Valssisikermä 1"), johon sisältyy pätkä "Viulukuninkaasta". Tuo pätkä on nimeltään "Käy kanssani ja tanssia suo" (tai "Käy kanssani ja tanssia mun suo" tai "Käy kanssain ja tanssia suo"). Fenno-äänitetietokannassa kappaleen alkuperäiseksi nimeksi on merkitty "Dorfkinderwalzer". Lähteitä:Fenno : suomalaiset äänitteet 1901-1999:https://fenno.musiikkiarkisto.fiFinna-...
Kyseessä on kaiketikin Oy Suomalainen mallihuone (1933 – 1983)Teoksesta Tujunen – Rosma – Moisio: Suomalainen mallihuone 1933-1983 (1983) löytyisi lisätietoa, mutta julkaisu on luettavissa vain Kansallikirjastossa.https://finna.fi/Record/fikka.3264599?sid=4906442988https://www.kansalliskirjasto.fi/fiMyös alla olevista linkeistä löytynee kiinnostavaa tietoa aiheesta.https://www.porssitieto.fi/osake/lisaa/suomalmallihuone.shtmlhttps://www.porssitieto.fi/osake/lisaa/tamppukutehdas.shtmlhttps://finna.fi/Record/hkm.A2725720-A2BE-4E1F-97EA-ABC4887CBD97?sid=4906440330https://finna.fi/Record/elka.143409868787500_148490341894300?sid=4906440330
Kiitos kysymyksestä ja pahoittelut siitä, kun vastauksessa kesti! On tärkeää huomata, että saamelaisten perinteiset puvut eli gáktit (suomeksi saamenpuku), eivät ole varsinaisia kansallispukuja, vaikka niistä joissain yhteyksissä niin puhutaankin. Kansallispukujen käsite liittyy usein valtiollisiin tai kansallisiin identiteetteihin, kun taas gákti määräytyi käyttäjänsä suvun eikä asuinalueen mukaan.Saamelainen museoamanuenssi ja Lapin yliopiston väitöskirjatutkija Áile Aikio perkaa hyvin aihetta tässä jutussa: https://faktalavvu.net/2018/02/27/gakti-sukujen-puku/Pukujen historia ulottuu vuosisatojen taakse, mahdollisesti esihistorialliselle ajalle, mutta niiden varhaisesta historiasta ja alkuperästä on hyvin vaikeaa saada tietoa. Sámi...
Monikieliset kirjat, joissa on rinnakkaiskäännös arabiaksi (toinen kielistä on arabia) ovat lähinnä lasten aineistoa.Alla olevasta listasta löydät Helmet-kirjastojen kokoelmien monikieliset kirjat, joissa on toisena tai yhtenä kielenä arabia. Monikielisiä kirjoja Helmetissä - arabiaTässä vielä lista Finnasta, ts. listassa on Suomen muiden kirjastojen monikielisiä kirjoja, joissa on rinnakkaiskäännös arabiaksi. Monikielisiä kirjoja Finnassa - arabia
Tikkurilan musiikkiosaston soittohuoneessa on Singa Pro karaokepalvelun kautta yli 20 000 kappaleen valikoima kotimaista ja ulkomaista musiikkia. Huoneesta löytyy kaikki tarvittavat laitteet kuten mikrofonit. Huone on melko hyvin äänieristetty mutta vaimeaa ääntä voi kuulua.Tilaa voi varata omaan käyttöön Timmi-palvelun kautta tai olemalla yhteydessä musiikkiosaston asiakaspalveluun.Tilan käyttöön tarvitset kirjastokortin.Musiikkiosaston yhteystiedot: p 043 825 0963Linkki Timmi-palveluun.
Niin paljon kuin Beatlesia onkin käännetty, tästä kappaleesta en onnistunut löytämään suomenkielistä versiota. Sitä ei esim. ole Kaikkien aikojen The Beatles -suomennokset kokoelmalla. Joku on kääntänyt lyriikat Lyrics translate -sivustolle, näitä tuskin on tehty laulettavaksi.
Kiitos-sana on johdos verbistä kiittää. Kiittää-verbillä on vastineita kaikissa lähisukukielissämme (esim. karjalan kiitteä, viron kiita). Verbin etäisempi alkuperä on epäselvä, mutta se vaikuttaa johdokselta, jonka kantasanaksi on arveltu samaa vanhaa vartaloa, josta on muodostettu myös verbi kiehua. Toisaalta merkityssuhteet eivät tule tätä selitystä. Kiittää-verbi saattaa olla myös vanha balttilainen laina, joka olisi samaa juurta kuin liettuan giedoti ’laulaa’.Kaisa Häkkinen: Nykysuomen etymologinen sanakirja (2004)
Valitettavasti en löytänyt tietoa Värmlannin Heinolan ja Suomen Heinolan mahdollisesta yhteydestä toisiinsa.Neuvoisin kääntymään esimerkiksi Heinolan museoiden amanuenssi Sirpa Juutin puoleen. Hänellä saattaa olla tietoa asiasta: Sirpa.Juuti@heinola.fiMyös Helmet Finnan haku antaa monta Heinola-aiheista tietokirjaa. Ehkäpä joku niistä auttaisi tiedon jäljille? Linkki Helmet Finnan hakuun: "heinola" | Hakutulokset | helmet.fi
Nuottiavaimille ei ole yhtä keksijää. Nuottiavaimella määritetään mistä sävelestä viivasto alkaa. Keskiajalla käytettiin neumeja merkitsemään sävelkulun nousuja ja laskuja ja tästä kehittyi nykyinen nuottikirjoitus. Aluksi rivien alkuun merkittiin vain kirjainta merkitsemään säveltä (esim. C tai G), nämä sitten muuntautuivat ajan saatossa nykyisiin muotoihinsa. Tästä Smithsonian Magazinen artikkelista näet mm. neumikirjoitusta ja G-avaimen kehitystä. Tämän Classic FM:n artikkelin lopussa on listattu esimerkkejä soittimista, joille käytetään eri nuottiavaimia (englanniksi).Tässä vielä Ylen Orkesterikoneen sivu, jossa on lyhyesti nuottiavaimista. Nuottikirjoituksen historiasta voit lukea esim. täältä (suomeksi).
Sinun kannatta katsoa video rauhassa ja vaikka pysäyttää video välillä ja kirjoittaa muistiinpanoja. Varmastikin koulukirjassasi tai opettajan tehtävänannossa on ohjeet analyysin tekoon. Journalismianalyysiin löytyy ohjeita ja materiaalia esim. Uutismedian Juttutyypit-sivustosta https://juttutyypit.fi/juttutyypit/analyysi/.
Muun muassa seuraavat teokset löytyvät haulla Helsinki(aihe) ja jengit(aihe):Koskelan pojat : tutkimus jengikulttuurista./ Louhivuori, Leena. Kansalaiskasvatuksen keskus [1988]Pihlajamäki 1962-1984/ Mätäs, Lauri ; Salmi, Jari, kuvittaja 2007.Huligaanit : katuelämää Sörkassa suurlakosta sisällissotaan/ Koskela, Kari, kirjoittaja ; Suomalaisen kirjallisuuden seura(SKS). 2002.Kannattaa käydä tutustumassa Pasilan kirjaston Helsinki-kokoelmaan. Sieltä löytyy paljon materiaalia kaupunginosista, niiden historiasta ja elämänmenosta.
Yhdistymisvapaus kuuluu ns. poliittisiin perusoikeuksiin. Perustuslain 13 § toteaa: 13 §Kokoontumis- ja yhdistymisvapaus Jokaisella on oikeus lupaa hankkimatta järjestää kokouksia ja mielenosoituksia sekä osallistua niihin. Jokaisella on yhdistymisvapaus. Yhdistymisvapauteen sisältyy oikeus ilman lupaa perustaa yhdistys, kuulua tai olla kuulumatta yhdistykseen ja osallistua yhdistyksen toimintaan. Samoin on turvattu ammatillinen yhdistymisvapaus ja vapaus järjestäytyä muiden etujen valvomiseksi. Tarkempia säännöksiä kokoontumisvapauden ja yhdistymisvapauden käyttämisestä annetaan lailla.**Voit halutessasi tutustua esim. julkaisuun Yhdistysoikeus:https://eduskunnankirjasto.finna.fi/Record/ekk.994333332806250?sid=...
Neonväreillä tarkoitetaan mainosvaloja muistuttavia valoa voimakkaasti heijastavia räikeitä värejä. LähdeKielitoimiston sanakirja: neonväri: https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/neonväri
