Tällä kertaa hakutuloksista ei saatu luotettavaa vastausta. Asiaa on myös tiedusteltu kollegoilta kautta Suomen mutta kukaan ei valitettavasti muistanut tällaista kirjaa.
Niin kuin moni muukin dekkarisarja, ovat Murhia Pohjanmaalla -kirjat niissä käsiteltävien rikostapausten osalta paljolti itsenäisiä kokonaisuuksia, mutta ne sisältävät myös keskeisiin henkilöihin – ja varsinkin heidän perhe- ja muihin ihmissuhteisiinsa liittyvää – jatkuvajuonista ainesta. Riippuu paljolti lukijasta ja kunkin yksilöllisistä painotuksista, kuinka tärkeää sarjaan kuuluvien teosten julkaisujärjestyksen noudattaminen luettaessa on. Jos pitää tärkeimpänä ratkaistavia rikoksia ja niiden selvittelyä on järjestyksellä vähemmän merkitystä kuin siinä tapauksessa, että haluaa uppoutua kokonaisvaltaisesti sarjan ja sen henkilöhahmojen maailmaan poliisityön tarjoaman jännityksen ohella.
Keskiyö on alun perin kokoelmasta Pilvenvarjo (Molnskuggan). Suomennos sisältyy myös von Schoultzin valittujen runojen kokoelmaan Puitten takaa kuulee meren.
Maila Pylkkäsen kipulinturuno on kokoelmaan Jeesuksen kylä sisältyvän Vierastunnit-sikermän toinen runo Ampiainen (nimi sisällysluettelosta):" --kellonjousi piirtää ampiaisen, / kipulintu, ampiainen, / alituinen särky." (s. 70)
Pahta tarkoittaa jo sinänsä 'jyrkännettä, jyrkkää kallioseinämää; kallion-, vuorenseinämää', mutta on tavallista, että sitä tehostetaan – tai selvennetään – lisäämällä 'kallio-' sanan alkuun."Suuren rannikkolaivan kylki kohosi viistosti Fortunan keulan edessä kuin rannikon kalliopahta." (Pekka Jaatinen, Vain tänne asti yltää maailma) "Itse Pirunkirkko on näyttävä kalliopahta." (Jouni Laaksonen, Pohjois-Suomen vaellusreitit) "Ronkoteus lähetti renkinsä viemään sanaa Pieliselle, että sieltä tulisi joukko miehiä auttamaan peura-aidan rakentamisessa. Sellainen pystytettiin Kuhmon Jonkerin ja Riihivaaran väliseen maastoon, jossa kohoaa jyrkkä kalliopahta." (Arto Paasilinna, Lentävä kirvesmies) "Mutta Näkkäläjärven...
Tieteen termipankin mukaan SKS:n julkaisemiin Suomen kirjailijat-matrikkeleihin pääsee, jos on julkaissut yhden vähintään 48-sivuisen kaunokirjallisen tai kirjallisuudentutkimukseen liittyvän teoksen. Suomen kirjailijaliiton kriteerit ovat tiukemmat, sillä sen jäseneksi voi päästä kun on julkaissut kaksi riittävän korkeatasoista kaunokirjallista teosta. https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kirjallisuudentutkimus:kirjailija
Frederikin esittämän Titanic-kappaleen taustalaulajat 1980-luvulla olivat Meiju Suvas, Kaija Koo, Helena Lindgren ja Tuire Pentikäinen.https://yle.fi/a/20-89022
1.3.2025 esitetyn Hengaillaan-ohjelman finaalilähetyksen All Stars -yhtyeen solistit olivat Jouni Aslak ja Annica Milán.Tämä tieto selvisi kysymällä Yle Arkiston tietopalvelusta Tietoa Yle arkistosta - Yle Arkisto.
Kirjastonhoitaja ei sinänsä ole kieltä huoltava viranomainen, eikä Suomessa muutenkaan anneta kuin suosituksia kielenkäyttöön, mutta yritän silti vastata. Ilman kontekstia virkkeen verbien muodot voivat olla oikeinkin. Luultavammin kuitenkin huhtikuu 1954 on jo virkkeen ilmaisuhetkellä mennyttä aikaa, eikä yleisökään enää ole samanmuotoisena paikallaan, jolloin "käsittäneelle" lienee tarkempi ilmaus. Kieliopillisestihan kumpi tahansa on oikein, mutta merkitys muuttuu. Ilman kontekstia myös pää- ja sivulauseen suhde toisiinsa on epäselvähkö - viittaako "kuten" samanlaisten kokemusten kertomiseen, samanlaiseen kerrontaan, vai saman kokoiseen yleisöön. Tämä lienee kuitenkin turhaa pohdintaa, jos kysymyksesi keskiössä olivat partisiipin "...
Haulla reseptit grammamuunnin löytyvät esim. Kinuskikissa blogin ja K-kaupan sivustot, joilla on vinkkejä grammojen muuttamisesta deseiksi. https://www.kinuskikissa.fi/mittayksikot-ja-muunnoksethttps://www.k-ruoka.fi/artikkelit/arki/mitat-ja-muunnokset-haltuunMartoilla on ehkäpä selkein kansainvälisten mittojen talukko. https://www.martat.fi/ruoka/ruoanvalmistus/ruoka-aineiden-mitat-ja-painot/Netistä löytyy myös erilaisia laskureita. Monessa vanhemmassa keittokirjassa on mittamuunnin taulukoita. Esim. Otavan suuri keittokirja : yksityiskohtaiset neuvot ja ohjeet kaikkiin suurten ja pienten talouksien ruokakysymyksiin:
Rikantilan Ruuskan talosta ei juuri mitään aineistoa löytynyt. Kysyimme asiaa vielä Eurajoen kirjastostakin.Valtakunnallisen Finnan kautta löytyi seuraava linkki, josta löytyy Maanmittaushallituksen digitoimaa aineistoa:https://finna.fi/Record/narc.VAKKA-312108.KA_VAKKA-2558352.KA?sid=4950465641Muutamasta Kotiseutumme Eurajoki –sarjan kirjasta löytyi lyhyt maininta kyseisestä talosta:osa XIX (asukkaiden lukumäärä ym vuonna 1901)osa XXXI (tulirokkoon menehtyneet asukkaat 1900-luvun vaihteessa)Lyhyet maininnat talosta 1900-lukua aikaisemmalta ajalta löytyvät seuraavista kirjoista:Kotiseutumme Eurajoki IIIHeino, Ulla : Eurajoen historia 2
Anni Korpelan runo Satakymmenen sormea löytyy teoksesta Rakkaus on kotini : kootut runot (2001), sivuilta 176-177. Runoteos on Kokkolan kaupunginkirjastossa.Runo löytyy myös verkosta Pyhäjoen lukion tuottamasta joukkojulkaisusta Pyhäjoen kuulumiset, sivulta 3. https://kuulumiset.pyhajoki.fi/arkisto/pdf/2012/pyhajoenkuulumiset-38.pdf
Esimerkiksi lukuvuonna 1956–57 "työaika" Tampereen kaupungin kansakouluissa oli seuraavanlainen:Syyslukukausi alkoi elokuun 30. päivänä ja kesti joulukuun 20. päivään. Kevätlukukausi alkoi tammikuun 8. päivänä ja päättyi toukokuun 31. päivänä. Pääsiäisloma pidettiin 18.–22.4.1957. Koulujen työaika oli 36 viikkoa. Työpäiviä kertyi 200. Erillistä hiihtolomaa tai muita vapaapäiviä ei vuosikertomuksessa mainita. Tutkimissani 50-luvun tamperelaiskansakoulujen vuosikertomuksissa tuorein maininta urheilulomasta on lukuvuodelta 1952–53.Lähteet: Tampereen kaupungin kansakoulut lukuvuonna ...
Oivallinen lähde oppikouluaiheisen tietämyksen äärelle on Kyösti Kiuasmaan kirja Oppikoulu 1880–1980 (Pohjoinen, 1982). Siitä löytyvät seikkaperäiset tiedot kahdeksanvuotisen oppikoulun lukusuunnitelmista eri aikoina, niin reaali-, klassillisissa kuin tyttölyseoissa. Ajanjakson 1890–1910 ensimmäisellä puoliskolla noudatettiin 1880-luvulla muotoiltuja suunnitelmia. Sortovuosina venäjän kielen osuutta lisättiin tuntuvasti muiden aineiden kustannuksella, ja 1900-luvun ensimmäisen vuosikymmenen jälkipuoliskolla palattiin taas "normaaliin".Ajan uudet kasvatustavoitteet, jotka olivat reaalilyseoiden synnyn taustalla, vaikuttivat myös näiden oppilaitosten lukusuunnitelmaan. Tavoitteeksi oli asetettu perinteisen klassisen sivityksen...
Kovin helposti asia ei ole selvitettävissä, jos ollenkaan. Aikakauden rivisotilaista jäänyt asiakirjajälki voi olla vähäinen, ja vasta 1600-luvun lopulla luotu ruotuarmeija alkoi tuottaa suurempia määriä asiakirja-aineistoa. Laukaan historia -teos ei ole käsillä, mutta kannattaa katsoa olisiko maininnalle lähdeviitettä, jonka avulla voisi päästä mahdollisten asiakirjalähteiden jäljille. Olisiko tieto peräisin esimerkiksi pitäjän manttaaliluettelosta tai katselmusrullasta? Samoin jos suvusta on laadittu sukukirja tai vastaava, sieltä voisi löytyä myös tietoa säilyneistä lähteistä. Selvittely saattaa vaatia arkistotutkimusta. Aikakauden sijaissotilas- ja väenottojärjestelmää sekä käytettävissä olevia asiakirjalähteitä avataan esimerkiksi...
Kaikissa Turun kaupunginkirjaston toimipisteissä on käytössä kirjastokorttitulostus. Tulostamiseen tarvitset oman voimassa olevan Vaski-kirjastojen kirjastokortin ja siihen liitetyn PIN-koodin. Kortti rekisteröidään ennen ensimmäistä tulostuskertaa monitoimilaitteella, ja vasta sen jälkeen tulostettu tiedosto ohjautuu oman kirjastokortin tulostusjonoon. Kirjastokortille ladataan asiakaspalvelupisteellä tulostussaldoa joko kortti- tai käteismaksulla. Tarvittaessa henkilökunta neuvoo tulostamisessa.Tulosteiden hinnat/sivu: A4, mustavalkoinen 0,20 € (sis. alv 24 %) A3, mustavalkoinen 0,40 € (sis. alv 24 %) A4, värillinen 0,80 € (sis. alv 24 %) A3, värillinen 1,00 € (sis. alv 24 %).Jos sinulla ei ole kirjastokorttia, voit hankkia sen...
Kollega ehdotti Marjatta Kurenniemen kirjaa Puuhiset. Sadussa esiintyy hallitsija nimeltä Yyliö. Kirjan kuvaus Kirjasammossa:Puuhiset | KirjasampoKirjaa on saatavilla Helmet-kirjastoissa: puuhiset | Hakutulokset | helmet.fi
Finna-tiedonhakupalvelun mukaan Library journal vuosilta 1945-1985 löytyy useamman kirjaston kokoelmissa.https://finna.fi/Search/Results?filter%5B%5D=%7Eformat_ext_str_mv%3A%220%2FJournal%2F%22&lookfor=0363-0277&type=AllFields&limit=20&sort=relevance%2Cid+asc&filter[]=search_daterange_mv:%22[1945%20TO%201985]%22Tarkat saatavuustiedot kannattaa tarkistaa suoraan näistä kirjastoista.
Pohjoismaiden suurin vapaana virtaava koski on Ruotsin Älvsbynissä sijaitseva Storforsen. Lisätietoa löytyy Älvsbynin kunnan verkkosivuilta ruotsin kielellä: Storforsen | Älvsbyns kommun.
