Vuosaaren kirjastossa on tällä hetkellä useita koneita vapaana. Aikaa ei tarvitse varata, mutta varaamalla varmistat, että saat koneen käyttösi silloin, kun tarvitset. Voit varata koneen verkossa tai soittamalla kirjastoon. Jos korttiisi on liitetty pin-koodi, varaaminen käy helposti alla olevasta linkistä löytyvässä ajanvarausjärjestelmässä. Pistäytymiskoneille ei voi varata aikaa.
Voit tallentaa tiedoston muistitikulle tai lähettää sen sähköpostiisi ja tulostaa tiedoston siitä.
https://varaus.lib.hel.fi/fastsearch
Vuosaaren kirjasto https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Vuosaaren_kirjasto/Yhteystiedot
Metafyysisissä ja eettisissä kysymyksissä, joihin vapaan tahdon probleema lukeutuu, voidaan hyvin harvoin puhua konsensuksesta tai edes valtavirtakäsityksestä: keskenään kilpailevia teorioita vapaan tahdon määritelmästä, luonteesta ja todellisuudesta on lukuisia. Hiukan yleistäen voitaneen sanoa, että vapaan tahdon pitäminen pelkkänä illuusiona on yleistynyt ja eräät tunnetut filosofit (esim. Galen Strawson, Sam Harris) ovat äänekkäästi argumentoineet vapaan tahdon käsitettä vastaan, mutta heidän argumenttejaan on myös laajalti kritisoitu (esim. Alfred R. Mele).
Viime vuosien akateemista keskustelua vapaan tahdon ongelmasta on käsitelty perusteellisesti Aku Visalan teoksessa Vapaan tahdon filosofia (Gaudeamus, 2018)....
Viimeinen Reijo Valkosen Laila Kinnunen : valoa ikkunassa -elämäkerran mainitsema esiintyminen ajoittuu syksyyn 1985. Vuosina 1982-85 Laila keikkaili duona hanuristi Seija Lehtevän kanssa, jonka kanssa laulaja oli aloittanut yhteistyön vuonna 1978. Seitsemän vuoden aikana he ehtivät esiintyä yhdessä "ehkä viitisentoista kertaa". Marraskuun 1985 jälkeen Seijan keikkakalenterissa ei enää näkynyt Laila Kinnusen nimeä.
Yhteisen keikkailun päätyttyäkin Laila ja Seija pitivät yhteyttä. Vielä vuonna 1991 Laila yllytti Seijaa lähtemään kanssaan keikoille, mutta hanke ei koskaan edennyt suuria suunnitelmia pitemmälle. Pelkäksi ajatukseksi oli jäänyt myös Lailan 50-vuotiskonsertti, jota laulaja Ikävalkon mukaan itse kovasti...
Joulujuhlarunonne on alun perin Lasten lähetyslehdessä vuonna 1903 julkaistu Hilja Haahdin Minun ikäiseni. Sittemmin runo on julkaistu useassa koululaisille tarkoitetuissa lukemistoissa, joista se lienee joulujuhlaohjelmistoonne poimittu. Tässä niistä muutama: Lausuntarunoja nuorelle väelle : lausuntaohjeita ja 250 lausuttavaa runoa (Valistus, 1949), Aukusti Salo, Kerttu Mustonen, Esteri Paalanen, Lapsuuden kotiseutu : Otavan III lukemisto (Otava, 1951), Lukutoveri. I, Lisälukemisto kansakoulun III ja IV luokalle (WSOY, 1954).
K. V. Kaukovallan mukaan "purra" on vanha veneen nimitys. Purra on myös talonnimi Suur-Pirkkalassa nykyisen Nokian alueella. Talonnimestä tuli suvun nimi 1500-luvun lopulla. Vuonna 1602 Purra oli kahtena talona, joita isännöivät Esko ja Yrjö Purra.
"Niin järvirikkaalla seudulla kuin Suur-Pirkkalassa liikuttiin tietenkin kesäisin veneellä paikasta toiseen. Purra, vanha veneen nimitys, on säilynyt Kankaantaan kylän talon nimenä nykyaikoihin." (K. V. Kaukovalta, Pirkkalan heimo- ja keskiaika)
"Purra on [Kankaantaan] kylän vanhimpia taloja, ehkä vanhin. Nähtävästi pirkkalaisliikkeen ajoilla on Purran nimi kulkeutunut täältä pohjoiseen. Vilppulassakin on Purra. Purra-nimisiä tiloja ja sukuja on Oulun tienoilla. Lähellä Tornion kaupunkia on...
Sellon kirjaston Pajassa on VHS-DVD-digitointilaite. Lisätietoja löydät Pajan sivulta. Voit varata koneen osoitteessa https://varaamo.espoo.fi tai puhelimitse: 09 816 57607. Jos tarvitset opastuksen laitteen käyttöön, varaa aika Sellon pajan tiskiltä tai soittamalla, p. 09 816 57607.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Sellon_kirjasto/Sellon_omat/Sellon_Paja__meilla_saa_tehda(1977)
HelMet-kirjastojen palvelusivutolta kohdasta Kirjastot ja palvelut löydät listan kirjastoista, joissa on VHS-kasettien digitointimahdollisuus,
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut
Nimi Hermione tulee kreikkalaisesta tarustosta. Hermione oli Spartan kuninkaan Menelaoksen ja Helenen tytär, Akhilleuksen pojan Neoptolemoksen ja myöhemmin Oresteen puoliso. Englantia puhuvassa maailmassa nimeä teki tunnetuksi Shakespeare, jonka Talvisessa tarinassa Hermione oli yksi päähenkilöistä.
On esitetty, että Hermione on johdettu jumalten sanansaattajan Hermeksen nimestä. Sen etymologiasta ja merkityksestä ei ole täyttä varmuutta. Yksi suosituimmista tulkinnoista nimen taustaksi on "kivikasaa, rajamerkkiä" tarkoittava sana kreikan sana ἕρμα (herma).
Lähteet:
Mytologian sanakirja
Babies' names
British baby names | https://www.britishbabynames.com/blog/2015/05/hermione.html
Kyseessä saattaisi olla Toimintaterapeuttiliiton julkaisema Elämäni kirja, joka löytyy pdf-muodossa osoitteesta http://www.toimintaterapeuttiliitto.fi/site/assets/files/2411/elamani_kirja.pdf. Siihen voi täyttää tietoja esimerkiksi elämästään, mieltymyksistään, harrastuksistaan ja toiveistaan tiedoksi läheisille ja hoitoalan ammattilaisille.
Ruohio-nimen kantajien määrä ei ole aivan riittänyt Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan Sukunimet-kirjaan pääsyyn, joten näiden kokeneiden nimistöntutkijoiden kantaa sen historiaan ei valitettavasti ole saatavilla. Se ei kuulu myöskään Viljo Nissilän Suomen Karjalan nimistö -kirjassa mainittuihin karjalaisiin nimiin.
Nissilä mainitsee kuitenkin sukunimiksi kiteytyneitä kasvisanoja käsitellessään Ruohiota läheisesti muistuttavan nimen Ruohia. Hän kytkee siis Ruohian ruoho-sanaan; Mikkonen ja Paikkala sitä vastoin käsittelevät Ruohiaa sukunimen Rouhiainen yhteydessä. Ruohio-nimelle voisi Ruohian tarjoaman esimerkin pohjalta esittää kaksi vaihtoehtoista taustaa: se voi pohjautua joko kasvisanaan ruoho (Nissilä)...
Yleisten kirjastojen avoimiin paikkoihin on ainakin pääkaupunkiseudulla yleensä useita kymmeniä hakijoita. Näin on varmaan myös muualla maassa suurissa kaupungeissa. Monet pitkäaikaiset sijaiset odottavat vakituista paikkaa monesti useitakin vuosia. Pienemmillä paikkakunnilla tilanne saattaa olla aivan toinen. Tieteellisten kirjastojen avoimia työpaikkoja tulee harvemmin hakuun, joten siellä tilanne näyttäisi hakijan näkökulmasta olevan vieläkin haasteellisempi.
Hei!
Matkantekijä-sarjaan kuuluvat romaanit:
Suomentanut Anuirmeli Sallamo-Lavi.
Muukalainen (Gummerus 2002) (Outlander, 1991)
Sudenkorento (Gummerus 2003) (Dragonfly in Amber, 1992)
Matkantekijä (Gummerus 2004) (Voyager, 1994)
Syysrummut (Gummerus 2005) (Drums of Autumn, 1997)
Tuliristi (Gummerus 2006) (The Fiery Cross, 2001)
Lumen ja tuhkan maa (Gummerus 2007) (A Breath of Snow and Ashes, 2005)
Luiden kaiku (Gummerus 2010) (An Echo in the Bone, 2009)
Sydänverelläni kirjoitettu (Gummerus 2014) (Written in My Own Heart's Blood, 2014)
Mikado-oopperan librettoa ei ole julkaistu, mutta siitä on olemassa käsikirjoitus, joka löytyy Kansallisoopperan ja -baletin arkistosta. Kyseessä on mitä ilmeisimmin Esko Elstelän suomennos. Mikäli haluat lisätietoja libretosta ja sen käytöstä, voit ottaa yhteyttä arkiston ja tietopalvelun informaatikkoon Marjaana Launoseen, marjaana.launonen@opera.fi .
Erilaisia huumausaineita on käytetty eri puolilla maailmaa jo tuhansien vuosien ajan. Esimerkiksi jo 5000 vuotta ennen ajanlaskun alkua Mesopotamiassa asuneet sumerilaiset käyttivät todennäköisesti oopiumia. Myös Antiikin kreikkalaiset käyttivät juhliessaan mm. oopiumia ja hamppua. Myös kiinalaiset tunsivat hampun ja oopiumin jo pitkään ennen ajanlaskun alkua.
1500-luvulla Sveitsissä keksittiin laudanum ja esimerkiksi morfiini, kokaiini ja heroiini keksittiin jo 1800-luvulla. 1800-luvu puolivälissä jotkut lääkärit alkoivat pitää huumeita ongelmana, mutta vasta 1900-luvun mittaan niiden haittavaikutuksista saatiin enemmän tietoa ja viranomaiset yrittivät hillitä huumeidenkäyttöä erilaisin valistuskampanjoin.
Vuonna 1931...
Kansliatoimikunta tekee päätöksensä virkavastuulla toimivien asiantuntijoiden esittelystä.
Eduskunnan tilejä ja hallintoa tarkastavat eduskunnan tilintarkastajat, joista yksi on ammattitilintarkastaja (KHT- tai JHT-tilintarkastaja).
Menossa on 10. sukupolvi pikkuserkuksia.
Wikipedia ja Kielikello listaavat serkuksia:
serkut,
serkkujen lapset ovat keskenään pikkuserkkuja,
pikkuserkkujen lapset ovat toisilleen kolmannen polven serkkuja tai sokeriserkkuja,
seuraavat polvet sirpaleserkkuja,
viidennet serkut ovat kääpiöserkuksia ja seuraavat vain sukututkimuksessa kuudensia jne. serkuksia.
11. serkku tuntuu jo aika vieraalta ja harvoin käytössä olleelta sukulaisuussuhteelta. https://fi.wikipedia.org/wiki/Serkku
https://www.kielikello.fi/-/sokeriserkku
Mark Steynin teosta A Disgrace to the Profession (2015) ei ole suomennettu, joten toistaiseksi sitä ei ole tulossa kirjastoihin. Myöskään englanninkielistä alkuteosta ei ole Suomen kirjastoissa.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
https://www.finna.fi/
Yleisiin kirjastoihin ei tällaisia ohjekirjoja yleensä oteta, mutta ns. vapaakappalekirjastot (Turun yliopiston kirjasto, Kansalliskirjasto) ottavat ohjekirjojen kaltaisia pienpainatteita kokoelmiinsa. Suurinta osaa pienpainatteista ei ole Turun yliopiston kirjaston Volter-tietokannassa. Sinun kannattaakin ottaa yhteyttä kirjastoon, henkilökunta vastaa mielellään aineistokyselyihin. Sähköposti: kirjasto@utu.fi
Aineistoa saa tutkia Raision asiakastilassa. Lisää ohjeita pienpainatteiden käytöstä löytyy täältä:
https://utuguides.fi/c.php?g=668204&p=4740341
Internetistä löytyy oheinen verkkokauppa, josta voi myös kysyä maksullisia ohjekirjoja:
https://www.ohjekirja.org/traktorien-ohjekirjat
Eino Jokinen kertoo mirkki-sanan merkityksestä kirjansa alkusanoissa (s. 5). Jokisen mukaan vanhemmat saamelaiset eivät vielä 30-40 -luvulla osanneet kunnolla sanoa y-äännettä, vaan siitä tuli i-äänne. Koska sudet tappoivat silloin satojakin poroja joka vuosi, niin susia yritettiin tappaa mm. myrkyllä. Tällä tavalla susia ei kuitenkaan saatu tapettua kovin hyvin, vaan ampuminen oli parempi keino. Poromies Sammeli Laiti sanoi siksi näin: "Ei susille mirkki auta, pissi niille vain auttaa."
Väestörekisterikeskuksen Sukunimihaulla ei Suomesta löydy yhtään Mirkki-nimistä.
