Näyttää siltä, ettei "Kuohujen kuninkaasta" ole julkaistu virallista nuotinnosta eikä epävirallisia soittoapuja löydy netistä. Ehkä kappaleen tekijät voivat auttaa.
Soivan Siilin kotisivu: http://www.soivasiili.fi
Helmet-kirjaston kokoelmista löytyy Lee Morganin nuottikokoelma "Lee Morgan - Sidewinder", joka sisältää Lee Morganin tunnetuimmat kappaleet sovitettuna C-, B- ja Es-vireisille soittimille sekä bassosoittimelle. Kokoelmalla ei ikävä kyllä ole mainitsemaasi "Boy What a Night"-kappaletta. Nuotin saatavuustiedot ovat tässä:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1671659?lang=fin
Helmetistä löytyy myös muita nuotteja, joihin on nuotinnettu Lee Morganin musiikkia. Nämä ovat nuottikokoelmia, joissa on yleensä vain yksi tai kaksi Morganin kappaletta:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__S%28lee%20morgan%29%20%28tr…
Tarkastin myös Pop & Jazz Konservation kirjaston kokoelmasta. Heillä on kokoelmissaan sama edellä mainittu "...
Mikäli Helmet-korttia ei ole käytetty kolmeen vuoteen, asiakastiedot poistetaan rekisteristä.
Saat uuden kortin mistä tahansa Helmet-kirjastojen toimipisteestä. Ota mukaasi voimassa oleva henkilötodistus.
Voit tehdä ennakkorekisteröitymisen alla olevasta linkistä avautuvalla lomakkeella.
https://luettelo.helmet.fi/selfreg*fin~S9
https://www.helmet.fi/fi-FI
Kirkes-kirjastojen verkkokirjastossa voi varausta tehdessä valita alasvetovalikosta joko maksuttoman varauksen, jolloin varauspyyntö kohdistuu omaan varauskokoelmaan tai seutuvarauksen, jolloin varauspyyntö kohdistuu kaikkiin Kirkes-kirjastojen aineistoihin. Seutuvaraus maksaa 1,50 €.
Jos oma noutopaikka ei varausta tehdessä näy valikossa, tulee varaus vaihtaa seutuvaraukseksi. Tässä tapauksessa varaamasi teoksen ainoa kappale löytyi Keravan kirjastosta ja siihen pitää tehdä seutuvaraus, jotta noutopaikaksi saa Järvenpään.
Koska kirja on jo poimitty hyllystä ja odottaa noutoa Keravan kirjastossa, voit ottaa yhteyttä kirjastoon ja pyytää heitä lähettämään se Järvenpäähän. Keravan yhteystiedot:...
"Mikä huuto ja hurraa kadulla kajaa?
Siellä Tyhmyys aasinvaljaissa ajaa."
Lausahdus on peräisin V. A. Koskenniemen aforismikokoelmasta Matkasauva : katkelmia ja säkeitä päiväkirjasta.
Soijakastike kuuluu perinteisesti japanilaiseen, kiinalaiseen ja kaakkoisaasialaiseen keittiöön. Valmistajat löytyvät usein sieltä, missä markkinat ovat suurimmat. Sama pätee kalakastikeeseen, joka on on tärkeä keittiön perusmauste monessa Kaakkois-Aasian maassa.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Soijakastike
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kalakastike
Olisikohan kyseessä Laila Kohosen kirja "Kellokiven arvoitus", joka on ilmestynyt helppolukuisessa Vihreä varis -sarjassa vuonna 1984. Siinä lapset kuulevat tarinan isonvihan aikana järveen upotetusta kirkonkellosta ja päättävät etsiä sen.
Kirja löytyy Pasilan kirjavarastosta:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1345570?lang=fin
Kirjasammon infopaketti Laila Kohosesta:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au3e5d3436-979c-4e70-8c9f-d…
Hakujen tekeminen perustuu kirjan suojaukseen ja tuotantoteknologiaan. Kaikissa e-lukulaitteissa on haku-toiminto, mutta itse kirjatiedosto voi olla tehty niin, että haku ei toimi.
Tärkkelys on polysakkaridi, joka muodostuu tuhansista glukoosiyksiköistä. Suurin osa ruoasta saatavista hiilihydraateista on tärkkelystä. Tärkeimmät tärkkelyksen lähteet ovat viljavalmisteet, riisi ja peruna. Sienet sisältävät vain vähän tärkkelystä. Oheisesta Finelin taulukosta löytyy useiden ruokasienten ravintosisältö, myös hiilihydraatti- ja tärkkelysmäärä. Tämän taulukon suurin tärkkelysmäärä oli yksittäisistä sienistä herkkutatilla 0,8 g/100g. Muutamissa taulukon sienistä oli useita sieniä samassa, jolloin tärkkelysmäärä oli suurempi kuin herkkutatilla.
https://fineli.fi/fineli/fi/elintarvikkeet?q=sienet&foodType=ANY
Fineli on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylläpitämä elintarvikkeiden kansallinen koostumustietopankki.
Vanhoissa teksteissä esiintyvä lyhenne s.t.s. merktsee suunnillen samaa kuin "toisin sanoen" tai "se on" tai "se tarkoittaa sitä, että...". Sananmukaisesti se on lyhenne ilmaisusta "se tahtoo sanoa".
S.t.s. ja muita vanhoja lyhenteitä on selitetty vuonna 1850 julkaistussa aapisessa "Lukemisen alku-oppi tahi Aapis-Kirja". Se on saatavissa digitoituna Kansalliskirjaston Doria-arkistosta. Selityksiä on PDF-dokumentin sivulla 9, kappaleessa Sanain lyhennykset (§ 26). Aapisen vanhassa kirjaintyylissä pikku-s näyttää hieman f-kirjaimelta.
Linkki pdf-dokumenttiin Doria-arkistossa
Mölylää ei ehkä kannata etsiä Helsingin kartoista, virallinen paikannimi ei ole kyseessä. Mölylä on iso niemi Herttoniemessä, Vanhankaupunginlahden rannalla. 1900-luvun alkupuolella alueelle syntyi Sörnäisten työväenyhdistyksen toimesta kesänviettopaikka, jossa oli kymmenittäin pahvista ja vanerista rakennettuja pikkumökkejä. Mökkikylän historia päättyi 1950-luvun alussa alueen siirryttyä Helsingin kaupungin omistukseen.
Sivunumeroiden perusteella keloon kopioitu teksti on peräisin Heikki Paunosen kokoamasta Stadin mestat -kirjasarjasta. Kolme osaa käsittävä kirjasarja esittelee Helsingin paikkoja, vanhempia ja uudempia, keskittyen erityisesti kansan suussa muodostuneeseen nimistöön.
Kyseinen...
Esko Salminen lausuu ohjelmassa Prosperon repliikin William Shakespearen näytelmästä Myrsky. Katkelma on näytelmän neljännen näytöksen ensimmäisestä kohtauksesta.
Katkelma on Arto af Hällströmin suomennoksesta (1994), jota on tekstinä lainattavissa vain joissakin Suomen kirjastoissa. Myrskyn ovat suomentaneet myös Paavo Cajander, Matti Rossi ja Eeva-Liisa Manner.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
https://finna.fi/
https://uniarts.finna.fi/
https://www.gutenberg.org/files/44845/44845-h/44845-h.htm
Valitettavasti Mary Elisabeth Coleridgen runosta We never said farewell ei ole suomennosta.
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/
https://finna.fi/
Kuten aikaisemmassa vastauksessamme parin vuoden takaa, voisimme jälleen suositella helppolukuisia ruotsinkielisiä kirjoja (lättlästa böcker). Niitä on sekä lapsille, nuorille että aikuisille. Silloinen vastaaja mainitsi myös ruotsinkieliset novellikokoelmat. Ne tosin eivät sanastoltaan ole erityisen helpohkoja, mutta lyhyitä tarinoita jaksaa ehkä paremmin lukea.
https://www.kirjastot.fi/kysy/mita-helppoja-ja-lyhyita-ruotsin?language…
Juhannus on alkujaan pakanallinen juhla jota vietettiin kesäpäivän tasauksen aikaan 20.6. Kristinuskon otettua juhlan omakseen, sen nimi muuttui Juhannukseksi koska siitä tuli Johannes Kastajan päivä. Tietoa löytyy mm. Kustaa Vilkunan Vuotuinen Ajantieto kirjasta, SKS:n Juhlakalenterista, https://juhlakalenteri.finlit.fi/juhannus, tai Yle oppimisen Juhannus-sivulta, https://yle.fi/aihe/artikkeli/2010/05/17/juhannus-keskikesan-ja-valon-j…. Myös Wikipedian artikkeli asiasta on kattava Juhannus – Wikipedia
Koululaitoksen vaikutus yleiskieleen on verrannollinen koulutuksen yleisyyteen väestössä. Yleinen oppivelvollisuus säädettiin Suomessa vasta 1921
Vaikka oppivelvollsuus säädettiin Ranskassa jo 1882, väittäisin, että kummassakin maassa medialla, myös kirjoitetulla, on yhtä lailla vaikutusta yleiskieleen kuin koululla.
Suomen ja Ranskan "yleiskielestä" ('yleiskieli'-sanaa alettiin Suomessa käyttää vasta 1800-luvun lopulla) kirjoittaminen samassa yhteydessä on perusteltavissa sillä, että molemmissa maissa ponnisteltiin kielen standardoimiseksi esimerkiksi normittamalla, Ranskassa 1500-luvulta alkaen ja Suomessa etenkin 1800-luvulla.
Koululaitoksen roolia yleiskielen levittäjänä voi tietysti erikseen tutkia, mutta tällöin on syytä...
Tällaista suomen kielen sanontaa emme löytäneet. Ilmaus "jokin on kiven takana" tarkoittaa, että sitä on hyvin vaikea saada tai hankkia. Slangi-ilmaus "olla kiven sisällä" taas tarkoittaa vankilassa olemista (lähde: Erkki Kari, Naulan kantaan: nykysuomen idiomisanakirja).
