Kun väestohistoriaa ja väestön liikkumista tutkitään kielitieteen menetelmin miten tutkimuksessa huomioidaan koululaitoksen vaikutus yleiskielen levittäjänä eri maissa?
Vastaus
Koululaitoksen vaikutus yleiskieleen on verrannollinen koulutuksen yleisyyteen väestössä. Yleinen oppivelvollisuus säädettiin Suomessa vasta 1921
Vaikka oppivelvollsuus säädettiin Ranskassa jo 1882, väittäisin, että kummassakin maassa medialla, myös kirjoitetulla, on yhtä lailla vaikutusta yleiskieleen kuin koululla.
Suomen ja Ranskan "yleiskielestä" ('yleiskieli'-sanaa alettiin Suomessa käyttää vasta 1800-luvun lopulla) kirjoittaminen samassa yhteydessä on perusteltavissa sillä, että molemmissa maissa ponnisteltiin kielen standardoimiseksi esimerkiksi normittamalla, Ranskassa 1500-luvulta alkaen ja Suomessa etenkin 1800-luvulla.
Koululaitoksen roolia yleiskielen levittäjänä voi tietysti erikseen tutkia, mutta tällöin on syytä tarkkaan määritellä, mitä yleiskielellä tarkoitetaan. Koulukieli ja äidinkieli ei välttämättä ole sama. Maan virallinen kieli voi olla eri kuin maan valtakieli.
https://www.kielikello.fi/-/kohti-yleishyvaa-puhekielta-yleiskielen-his…
Kommentit
Yleiskieli ei ole ihan yksiselitteisesti sama kuin standardikieli, sillä myöskin maissa, joissa ei ole yhtään yritetty standardoida kieltä, saattaa löytyä yleiskieli siinä mielessä että yksi murre mielletään yleiskieleksi eikä sitä edes tunnisteta murteeksi. Näin käy sille murteelle, jota puhutaan väestön keskipisteessä, eli sillä alueella. josta on lyhin matka kaikkiin kyseisen kielen puhujiin. Suomessa tämä yleiskieli-murrre on etelähämäläinen murre. Esimerkiksi Ylen juttu https://yle.fi/uutiset/3-10769043 kertoo tästä ns. Weberin pisteestä (väestön keskipiste; nimi viittaa kielitieteilijä Max Weberiin). Olen syntynyt Helsingissä, muta vanhempani ovat Hämeen eteläosista kotoisin, ja minulle on joskus sanottu, että koska puhun yleiskieltä, puheestani ei saa selvää mistä olen kotoisin. En minä kuitenkaan mitään standardikieltä puhu.
Kommentoi vastausta