Hjalmar Appelgrenin Suomen muinaislinnat löytyy eri painoksina sekä Tuusulan että Keravan kirjastoista. Molemmat ovat lainattavissa ja varattavissa. Voit tehdä varauksen kirjautumalla verkkokirjastoon https://kirkes.finna.fi/. Jos haluat noutaa Keravan kirjan Tuusulan pääkirjastosta, valitse varaustyypiksi seutuvaraus. Seutuvarauksen hinta on 1,50 euroa. Tuusulasta löytyvään Suomen muinaislinnat -väitöskirjaan voit tehdä maksuttoman normaalivarauksen. Saat noutoilmoituksen, kun varaamasi teos on noudettavissa.
Neljäs laulu Franz Schubertin laulusarjassa Talvinen matka (Winterreise, op. 89, D. 911) Wilhelm Müllerin sanoihin on nimeltään Erstarrung. Lauluun löytyy kuusi suomennosta Sibelius Akatemian ylläpitämästä laulutekstien suomennostietokannasta Laurasta.
https://laura.uniarts.fi/xwiki/bin/view/Laura/WebHome
Suomennokset löydät täältä:
https://laura.uniarts.fi/xwiki/bin/view/Laura/View?id=e2bc0188241591f76…
Suomennosaikoja ei valitettavasti ole mainittu.
Lauri Pohjanpään runo Muurahaisen neuvo julkaistiin ensimmäisen kerran kokoelmassa Metsän runoja (1924). Runo on luettavissa myös esimerkiksi antologiassa Tämän runon haluaisin kuulla 3 (2000) ja teoksessa Pohjanpää Lauri: Kaipuu ylitse ajan : valitut runot 1910-1954 (2002).
Teosten saatavuuden Helmet-kirjastojen kokoelmissa voitte tarkistaa täältä
https://www.helmet.fi/fi-FI
https://finna.fi/
Hyvän johdatuksen suomalaiseen sääty-yhteiskuntaan antaa esimerkiksi Suomalaisen arjen historia -kirjasarjan toinen osa Säätyjen Suomi. Siihen sisältyvä Panu Pulman kirjoittama artikkeli Maalaiselämän hidas muutos tarjoaa monipuolisesti näkökulmia maaseudun väestöön ja sen asemaan sääty-yhteiskunnassa. Hyvä maatalousyhteiskuntaan keskittyvä lähdeteos on myös Suomen maatalouden historia. 1, Perinteisen maatalouden aika esihistoriasta 1870-luvulle.
Vuonna 1769 Suomen väestöstä (553 703) yhteiskuntasäätyihin kuului 213 171 suomalaista: aatelissäätyä 1 876, papistoa ja akatemian ja koulun virkakuntaa 3 611, porvarissäätyä 13 011 ja itsenäistä talonpoikaisväestöä 194 673.
Vuoden 1865 lopussa Suomen väestö (1 803 000) jakautui...
Pikaisen kirjallisuuskartoituksen perusteella vaikuttaisi siltä, että kirjallisuutemme kieltolakiaikaan sijoittuvissa kuvauksissa suosituimpia aiheita ovat viinan salapoltto ja myynti, trokarit ja trokaus sekä salakuljetus. Viinaa hankitaan tavallisimmin laitakaupungin salakauppiailta tai sitä itse salaa polttaneilta yksityisyrittäjiltä. Tyypillinen kuvaus viinan ostosta salakauppiaalta löytyy esimerkiksi Mika Waltarin kirjasta Suuri illusioni.
Hakusanalla "kieltolait" saa Kirjasammosta aika hyvän yleisnäkymän kieltolakiaiheiseen kaunokirjallisuuteemme ja sen painopistealueisiin.
Tuntomerkkien perusteella kyseessä voisi olla Gabriele Muccinon vuonna 2006 ohjaama elokuva "The Pursuit of Happyness" (suom. "Onnen potkuja").
Elonet-tietokannan mukaan elokuva on saanut Suomen ensi-iltansa helmikuussa 2007 ja se on esitetty televisiossa eri kanavilla tähän mennessä yhteensä kymmenen kertaa.
Ruotsin Ekonomiska museet -museolla on sivuillaan rahanarvonlaskuri, jolla voi muuntaa hyvinkin vanhoja eri valuuttoja Ruotsin nykykruunuiksi: Räkna ut penningvärdet.
Hei!
Valitettavasti en löytänyt vastausta kysymykseen. Tein hakuja Desingmuseon ylläpitämässä Arabian tehtaan käyttökeramiikkaa - tietokannassa http://arabia.kokoelma.fi/etusivu_esittely.aspx, jossa voi tehdä esinehaun leiman, koristeen tai suunnittelijan perusteella, mutta en löytänyt kuvien mukaista esinettä hauillani. Samaisella sivustolla http://arabia.kokoelma.fi/etusivu_leimat.aspx kerrotaan myös leimoista ja siellä mainitaan, että leiman yhteydessä olevat nimikirjaimet ovat yleensä koristeen suunnittelijan ja/tai koristeen toteuttaneen maalaajan nimikirjaimet.
Desingmuseo on kirjoittanut verkkoartikkelin Arabian verkkonäyttely: Useimmin toistuvat kysymykset 10 vuoden ajalta (julkaistu 14.5.2020)....
Robert Louis Stevenson on keksinyt mustat pilkut "Aarresaarta" varten. Mutta hän sai idean siihen entisaikojen merirosvoilta. Karibianmeren merirosvoilla oli tapana näyttää pataässää epäilyttävältä vaikuttavalle kollegalle. Pataässää onkin pidetty ns. kuoleman korttina.
https://en.wikipedia.org/wiki/Black_Spot_(Treasure_Island)
http://www.psywarrior.com/DeathCardsAce.html
Robert Louis Stevenson Kirjasammossa:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175930209969
En löytänyt asiasta suomenkielistä tutkittua tietoa, mutta Eupedia-sivusto sisältää Euroopan kartan, jossa punahiuksisten osuutta on esitetty. Länsi-Suomessa esiintyvyys on korkeampaa eli n. 3-5 prosentilla väestöstä ja muualla Suomessa 1-3 prosentilla:
https://www.eupedia.com/genetics/origins_of_red_hair.shtml
Kiharien hiusten osuudesta en löytänyt tietoa.
V. A. Koskenniemen runo Kesäyö kirkkomaalla julkaistiin ensimmäisen kerran kokoelmassa Hiljaisuuden ääniä (1919). Runon voi lukea myös esimerkiksi teoksista V. A. Koskenniemi: Kootut runot 1906-1955 (useita painoksia) ja Jääkukkia : V. A. Koskenimen valitut runot (1995).
Teosten saatavuuden Helmet-kirjastoissa voit tarkistaa täältä.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/?lang=fin
https://finna.fi/
"Venäläiset tulevat, venäläiset tulevat"-elokuva (alkup. "The Russians are Coming! The Russians are Coming!") on julkaistu vuonna 1966 ja se on esitetty Suomen televisiossa kertaalleen 10.7.1990 (TV3).
Elokuvasta ei ole nähtävästi olemassa DVD-versiota suomalaisissa kirjastoissa.
Elokuvaa on kuitenkin mahdollista tulla katsomaan ennakkovarauksella KAVIn tiloihin.
Ilta pimenee on kansansävelmä, jonka sanoittajaksi on merkitty Anne tai Pus Brodal. Suomenkielinen sanoitus on Marjatta Haapasen. Kappale löytyy esim. cd-levyltä Tilkkutäkki : 30 suosikkia:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2040632__Silta%20pimenee_…
Anne Margarethe "Pus" Brodal oli norjalainen, ja suomennos on tehty hänen norjankielisestä sanoituksestaan (I den mørke kveld)
Pus Brodal – Speiderhistorisk leksikon (speidermuseet.no)
Englanninkielisestä versiosta emme löytäneet tietoa.
Vaikka nokkoskuidulle on annettu erilaisia silkkiin viittaavia nimityksiä, esim: "Pohjolan silkki" tai "nokkossilkki", taitaa se kuitukasvina ja tekstiilimateriaalina olla lähinnä verrattavissa puuvillaan ja pellavaan. Nokkoskuidun työstämisessä on omat haasteensa, mutta ekologisena ja hengittävänä luonnonkuituna se on herättänyt kiinnostusta.
Nokkonen tekee paluuta kuitukasviksi https://yle.fi/uutiset/3-5126221
Nokkoskuidun hyödyt ja mahdollisuudet tekstiiliteollisuudelle https://www.knokkon.fi/nokkoskuidun-hyodyt-ja-mahdollisuudet-tekstiilit…
Nokkoskuidun tunnistusmenetelmät https://core.ac.uk/download/pdf/33736075.pdf
Suomessa tehdyissä kokeiluissa nokkoskuidun teollinen kehruu ei onnistunut ilman sidoskuituja. Nokkosesta on...
Rumilta on julkaistu suomeksi runokokoelma Rakkaus on musta leijona (Basam Books, 2002), jonka kääntäjä on Jaakko Hämeen-Anttila. Siinä runo esiintyy nimellä "Kun olen kuollut" ja alkaa näin: "Kun olen kuollut / ja arkkuani kannetaan / älä luule että tunnen / tämän maailman tuskaa."
Mikäli internetistä löytämäsi käännös poikkeaa tästä, se voi olla jonkun nimettömänä pysyttelevän kääntäjän työtä. Ellei kyseisen nettisivun kautta löydy tietoa kääntäjästä tai siitä, keneltä asiaa voisi kysyä, asiaa on vaikea selvittää.
1200-luvulla elänyt persialainen runoilija, islamilainen teologi, lainoppinut ja suufimystikko Rumi tunnetaan useilla eri nimillä, joiden kirjoitusasu vaihtelee sen mukaan, millä kielialueella ollaan. Suomenkielisessä...
Oman levykokoelman luettelointiin ja hallintaan on monia ratkaisuja, riippuen siitä kuinka kattavasti levyt täytyy dokumentoida ja mitä tietoja levykokoelmasta pidetään tärkeinä. Seuraavassa muutamia esimerkkejä ilmaisista tai maksuttomista vaihtoehdoista.
Kokoelman hallinnan ja keräilyn näkökulmasta yleisin on varmaan Discogs-verkkopalvelu ja mobiilisovellus. Oman kokoelman ylläpito Discogsin diskografiatiedoilla on helppoa, mutta jos levyn tietoja ei löydy valmiiksi niin uuden julkaisun lisääminen on aika tarkka ja moniosainen prosessi.
https://www.discogs.com/
https://www.discogs.com/app
Taulukko- ja tietokantaohjelmia (Microsoft Excel, Access, Open Office Calc...) voi myös käyttää levykokoelman luetteloimiseen, ja valmiita Excel-...
Nyyrikki-lehtiä voi lukea Oulun pääkirjastossa mikrofilmeiltä.
https://outi.finna.fi/Record/outi.850400
https://outi.finna.fi/Record/outi.1478380
Lehtiä pääsee lukemaan myös Oulun yliopiston Tiedekirjasto Pegasuksessa. Siellä lehdet kuuluvat vapaakappalekokoelmaan eli niitä ei saa kotilainaan.
https://oula.finna.fi/Record/oy.991515143906252
Äänitetietokanta Fonon mukaan Anna-Liisa Pyykkö on esittänyt kappaleen Viime valssi (Den sista valsen / Viimeinen valssi) ja häntä on säestänyt Olavi Virta yhtyeineen. Kappaleen levytystä vuodelta 1954 ei löydy Suomen kirjastojen kokoelmista, mutta kaupallisten musiikin suoratoistopalveluiden kokoelmasta sitä löytyy. Esimerkiksi Apple Musicin sivuilta pystyy kuuntelemaan lyhyen pätkän kappaletta ilman palveluun kirjautumistakin: https://music.apple.com/fi/album/olavi-virta-ja-anna-liisa-pyykk%C3%B6-…;
Jos kysymys koskee luonnonvesiä, kuten järvivesiä on vesi kylmimmillään talven kylmimpien kuukausien aikana. Kesäaikaan lämmin vesi on järven pintakerroksissa ja kylmempi pohjalla. Tämä johtuu veden fysikaalisista ominaisuuksista. Talvella tilanne on käänteinen, eli kylmempi vesi on pinnalla ja lämpimämpi pohjalla.
Vesi on raskainta, kun sen lämpötila on +4°C. Syksyllä, kun ilma kylmenee, jäähtyy pintavesi ensin ja alkaa vajota syvemmälle, kunnes koko vesipatja pinnasta pohjaan on noin +4 -asteista. Sen jälkeen pintavesi yhä jäähtyessään lopulta jäätyy. Aivan jääkerroksen alla veden lämpötila voi olla vain +0,2 °C.
https://fi.wikipedia.org/wiki/L%C3%A4mp%C3%...
