Hei,
Bukowskilla myydyn tuotteen tiedoissa (linkki: https://www.bukowskis.com/fi/lots/940006-vaateteline-fratelli-reguitti-…) on ainakin puulajiksi merkitty pyökki.
Muuallakin törmää tuohon pyökkiin (eng. beechwood), joten näyttäisi, että he käyttivät pääasiassa sitä.
Hieman huonosti löytyy koottuja kuvastoja ikkunoista.
Finna (museoiden ja kirjastojen aineistohaku) löysi 73 osumaa hakusanoilla ikkunat ja perinnerakentaminen. Finnan hakutulos
Helmet löysi samalla haulla vain yhdeksän osumaan. Pari kuitenkin samaa kuin Finnassa.
Suomalainen ikkuna / Teppo Korhonen, Jouko Eskelinen sekä Korjauskortisto. 8 : Ikkunoiden korjaus / [teksti Ulla Rahola ; kuvat Ulla Rahola, Tommi Lindh, Mikko Anttila ; julkaisija Museovirasto, rakennushistorian osasto] Helmet hakutulos
Museo- ja arkistoihmiset voisivat kuitenkin tietää vielä parempia lähteitä. Kannattaa kysyä esim. Arkkitehtuurimuseosta tai Tampereen yliopiston Kansanperinnearkistosta
Vapriikin...
Lapsuutta 1980-luvulla on tutkittu useista eri näkökulmista. Suomi nuorten kasvuympäristönä tarkastelee vuonna 1987 syntyneiden suomalaisten elämää. Niin ikään on tutkittu 80-luvun harrastuksia ja vapaa-aikaa sekä yhteiskunnallista ilmapiiriä. Henna-Kaisa Sivosen Kasarikirja (2008) tarjoaa yleistajuisen katsauksen 1980-luvun lapsuuteen. Valokuvataiteilija Sari Poijärven ja kirjailija Kjell Westön teos Kasari: kun pyörähdin pyörässä näin (2011) kertoo kuvin ja tarinoin 80-luvusta.
Myös kaunokirjallisuudesta löytyy monenlaisia 1980-luvun lapsuuden kuvauksia (esim. Suvi Ratinen: Matkaystävä, Tommi Liimatta: Jeppis, Noora Vallinkoski: Perno Mega City).
Yleisradion Elävässä arkistossa käsitellään 1980-lukua:
http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=...
Lämpimän pintaveden tiheys on silloin hieman pienempi kuin pohjalla olevan kylmän veden. Siksi puolimatkassa kelluva uppotukki saattaa nousta pintaan. https://fi.wikibooks.org/wiki/Lukion_taulukot/Veden_tiheys_eri_l%C3%A4mp%C3%B6tiloissa
https://koppa.jyu.fi/avoimet/kemia/ako/folder.2006-09-07.6395239497 ja https://peda.net/siilinjarvi/ahmo/opiskelu/fysiikka/anna/8k/efysiikka-8/1all
Asiaa kannattaa kuitenkin kysellä tarkemmin asiantuntijoilta esim. Järvisuomen uittoyhdistys tai ELY-keskusten vesistöasiantuntijoilta
Roihuvuoren valikoimissa ei näyttäisi olevan pesäpallovälineitä. (Paljon muita pelejä kyllä)
Voit tarkistaa lainattavien esineiden tilanteen Helmet haulla. (Hakusana esine, aineistorajaus esine ja sitten sijaintirajaus toivottuun kirjastoon)
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Sesine__Ff%3Afacetmediatype%3Aq%3Aq%3AEsine%3A%3A__Ff%3Afacetlocations%3Ah82%3Ah82%3ARoihuvuori%3A%3A__Ff%3Afacetlocations%3Ah82l%3Ah82l%3ARoihuvuori%20lapset%3A%3A__Orightresult__U__X0?lang=fin&suite=cobalt
Tieto löytyy helmet.fi -sivustolta. Vasemmasta yläkulmasta painetaan "Kirjastot ja palvelut", jonka jälkeen painetaan "Valitse palvelu" keskeltä sivua. Näin avautuu valikko, josta voi valita kirjastot, joissa on palautusluukku.
Kieliä, niiden kielioppeja ja näiden vaikeutta on loppujen lopuksi aika vaikeaa vertailla. Se, mikä yhdelle on helppoa, voi toiselle olla vaikeaa ja päinvastoin. Kansainvälisesti saksaa tunnutaan kuitenkin pitävän englantia helpompana kielenä oppia. Vertailtaessa englantia ja saksaa onkin löydettävissä yksi hyvin selkeä kriteeri, jonka perusteella tämä voisi olla selitettävissä: saksan kielioppisäännöt ovat hyvin täsmällisiä ja yksiselitteisiä: poikkeuksia on hyvin vähän; englannin kieliopissa taas poikkeukset ovat niin sanotusti enemmän sääntö kuin poikkeus. Vaikka saksa sukuineen ja sijamuotoineen saattaakin lähtökohtaisesti vaikuttaa englantia monimutkaisemmalta, tekee sen säännönmukaisuus siitä perusasioiden oppimisen jälkeen...
Thot oli alkujaan kuujumaluus, mutta myöhemmin häntä pidettiin esimerkiksi kirjoitustaidon, viisauden, tiedon, magian ja kuolleiden jumalana. Thot voitiin kuvata kokonaan iibishahmoisena, iibispäisenä miehenä tai paviaanina.
Electrovox eli niin kutsuttu "Akkustudio" sijaitsi Kaivopuiston läheisyydessä, Akkuteollisuuden tiloissa Neitsytpolku 1B:ssä.
Lähde:
Pete Hoppula, Sinkkuelämää, osa 3. - Blues News 3/2020
Ainakin Tommi Lindellin (sävellys) sekä Aappo I. Piipon ja Ilkka Vainion (sanoitus) kynäilemä kappale Suomen paras mainitsee Pistohiekan:
"Mikä on parasta Suomessa / lumi vai kukkaset tuomessa / Äkäslompolo vai Kustaanmiekka // Elämä erämaan sylissä / kapakat betonikylissä / rakovalkea vai Pistohiekka"
Kappaleen ovat levyttäneet sekä Pate Mustajärvi että Lasse Hoikka & Souvarit.
Suomen paras - YouTube
Kuvassa on vyöihrakuoriaisen toukka. Laji on meillä luonnonvarainen. Se elää ulkona toukkana lintujen ja nisäkkäiden pesissä syöden irtonaisia karvoja tai höyheniä. Se ei elä eläimen iholla tai turkissa. Lajista ei ole vaaraa ihmisille eikä eläimille. Vyöihrakuoriainen on niin yleinen, että se löytyy useimmista taloista, jonne se pääsee muun muassa ikkunasta lentämällä tai ryömimällä.
Sisällä se voisi teoriassa syödä myös jotain villa- tai turkispohjaista, mutta yleensä se piilottelee varjoissa, eikä tämä laji usein aiheuta mitään näkyviä vahinkoja. Löytyneet yksilöt voi poistaa ja muuten pitää huolta perussiivouksesta. Joissain tapauksissa (esimerkiksi vanhat rakennukset) niitä voi olla seinien raoissa, jossa voivat syödä vaikka kuolleen...
Kysymyksessä kuvaillusta planeetasta tulee mieleen Isaac Asimovin Alaston aurinko -kirjan Solaria, jonka asukkaat elävät eristyksissä toisistaan ja kommunikoivat keskenään ensisijaisesti teknologian välityksellä. Fyysistä kontaktia vältetään ja sitä pidetään suorastaan vastenmielisenä; sukupuolista kanssakäymistä tapahtuu vain lisääntymistarkoituksissa.
Alaston aurinko on toinen osa Asimovin Robotit-kirjasarjaa, jonka muut osat ovat Teräsluolat, Aamunkoiton robotit ja Robotit ja imperiumi.
Ilmatieteen laitoksella on kaikille avoimesti käytettävissä säähavaintojen tarkastelu- ja latauspalvelu, jossa voi tutkia menneisyyden säähavaintoja: https://www.ilmatieteenlaitos.fi/havaintojen-lataus
Mainitussa palvelussa voi valita haluamansa ajankohdan, havaintotyypin sekä mittauspisteen.
Tähän kyselyyn vastatessa valittiin Helsingin säätietoja varten Kaisaniemen mittauspiste ja Oulun säätietoja varten Oulun lentoaseman mittauspiste.
20.9.1963, Helsinki Kaisaniemi:
Sademäärä: 0 mm
Lumensyvyys: 0 cm
Ilman lämpötila: 8,6°C
Päivän ylin lämpötila: 13,5°C
Päivän alin lämpötila: 4,8°C
10.12.1971, Oulu lentoasema:
Sademäärä: 1,2 mm
Lumensyvyys: 5 cm
Ilman...
Termin määrittely hieman vaihtelee tieteenalasta riippuen.
Wikipedia kertoo:"käsitteellinen viitekehys on analyyttinen työkalu, jolla on useita muunnelmia ja asiayhteyksiä. Sitä voidaan soveltaa eri työryhmiin, joissa tarvitaan kokonaiskuvaa. Sitä käytetään käsitteellisten erojen tekemiseen ja ideoiden järjestämiseen. Vahvat käsitteelliset kehykset vangitsevat jotain todellista ja tekevät tämän tavalla, joka on helppo muistaa ja soveltaa." https://fi.regionkosice.com/wiki/Conceptual_framework
Tieteen termipankki liittää termin filosofiaan. https://tieteentermipankki.fi/w/index.php?search=k%C3%A4sitteellinen%20viitekehys&profile=default&title=Toiminnot%3AHaku&fulltext=1
Kielitoimiston sanakirja määrittelee...
Hei
Kirjaa ei tosiaan löydy Vaasan kaupunginkirjastosta mutta se on saatavissa useassa muussa Suomen kirjastossa. Kirjan voi kaukolainata esim. Helsingistä, Tampereelta tai Oulusta. Jos sinulla on Vaasan kaupunginkirjaston kirjastokortti, voit täyttää kaukolainatilauksen netissä
https://vaasankirjasto.finna.fi/Content/kauko-ja-seutulainat
Jos sinulla ei ole meille kirjastokorttia, voit tulla tekemään kortin ja täyttämään samalla kaukolainatilauksen lähimpään kirjastoosi.
Suoraan lääketieteen opiskelijoiden opiskelijaelämästä ei Ratamo-kirjastoista löytynyt kuin
Vanhatalo, Pauliina : Lääkärileikki
Muuten sairaalaan tai terveydenhoitohenkilökunnan elämään liittyviä kirjoja löytyi enemmänkin, mutta suuri osa sijoittui englantiin ja muutaman vuosikymmenen taakse (esim. Lucilla Andrewsin kirjat). Tuoreempia teoksia löytyi
Wijkmark, Carl-Henning : Saapuva yö
Lampela, Anja : Lankarullatyttö
McKeon, Darragh : Kaikki pysyväinen haihtuu pois
Puustinen, Raimo : Aquitania
Bincy, Maeve : Sydämenasia
Aho, Toni : Partus
Kirjoja joissa autismi tai aspergerin syndrooma ovat mukana löytyi harvakseltaan, mutta toivottavasti seuraava lista auttaa alkuun ja ehkäpä kommenteissa tulee lisää vinkkejä:
Hulme, Keri : Mauriora
Kärkkäinen, Kata : Minä ja Morrison
Hedges, Peter : Gilbert Grape
Thompson, Jim : Jumalan nimeen
Berman, Sabina : Nainen joka sukelsi maailman sydämeen
Bauer, Belinda : Ruumis nro 19
Lampela, Anja : Lankarullatyttö
Terttu Koivisto
Riihimäen kaupunginkirjasto
Tässä joitakin oikeuteen ja lakiin liittyviä sitaatteja:
Aequitas enim lucet ipsa per se. ("Oikeus valaisee itse itsensä.")
Cicero: Legibus omnes idcirco servimus, ut liberi esse possumus. ("Kaikki me noudatamme lakia voidaksemme olla vapaita.)"
Cicero: Aequo iure. ("Yhtäläisellä oikeudella.")
Vergilius: Iam redit et Virgo, redeunt Saturnia regna. ("Heti kun oikeus palaa, palaa kultainen aika.")
Lisäksi vielä joitakin yleisesti elämään ja oppimiseen liittyviä:
Caesar: Est rerum omnium magister usus. (“Kokemus on oppimestari...
Riihimäen kirjastosta löytyy lapsille ja nuorille monenlaista urheilukirjasarjaa. Näitä täällä on vuosia luettu ja vinkattu.
Nuorille:
Marja Aho: Cheertytöt (Jessiina harrastaa cheerleedingiä)
Henna Helmi: Miisa-sarja (kertoo taitoluistelevasta tytöstä)
Anneli Kanto: Futistyttö (maahanmuuttajataustainen Oona pelaa jalkapalloa Tulikärpäset joukkueessa)
Gunnar Nordström: Kiekkotähti-sarja (kertoo NHL-kiekosta. kirjoittajana ruotsalainen urheilutoimittaja, teksti asiantuntevaa. Mukana mainintoja myös suomalaispelaajista. Tosin jo vanhempi sarja)
Kalle Veirto: Tähtiketju-sarja (Innokas ja taitava jääkiekkoilija Jonne muuttaa Pohjois-Suomesta Lahteen. Joukkueeseen pääseminen uudella paikkakunnalla ei ole silti helppoa)
Mika...
Tapio Rautavaaralla oli kolme tytärtä Irma (Rautavaara-Lehmuskoski 1943-), Marja (1946-) ja Leena (1948-). Kangasniemen lehdessä vuodelta 2017 on kuvat kaikista. https://www.kangasniemenlehti.fi/paikalliset/4039833. Viimeisin haastattelu sisaruksista näyttäisi olevan iltalehdessä 20.6.2020. https://www.iltalehti.fi/musiikki/a/c2d42b17-8a2e-4719-83b3-94959714d831 Siinä haastatellaan Leenaa ja Irmaa, mutta Marjaa ei mainita. Jutussa ei kuitenkaan puhuta mitään hänen menehtymisestään. Kenenkään sisaruksen kuolemasta ei löydy netin kautta tietoa, joten voisi olettaa kaikkien olevan elossa. Sisarusten kuolemasta olisi varmasti uutisoitu heidän kuuluisan isänsä vuoksi.
