Turkulaiseen Rettig-yhtymään kuuluva Strengberg osti oululaisen Merijalin vuonna 1970. Merijalin toiminta jatkui Oulussa itsenäisenä toimintayksikkönä. Rettig puolestaan myi makeistuotantonsa Huhtamäelle vuonna 1992 ja Merijal Oy fuusioitiin Huhtamäen omistamaan Leafiin (vuoteen 1989 Hellas). Merijalin tehdas Oulussa suljettiin vuonna 1996, kun Leaf keskitti makeistuotantonsa Turun ja Auran tehtaisiinsa.
Vuonna 1999 Leaf-makeisryhmä myytiin hollantilaiselle CSM-konsernille. Pääomasijoitusyhtiöt CVC Capital Partners ja Nordic Capital ostivat CSM:n makeisdivisioonan vuonna 2005 ja sen nimeksi tuli Leaf International. Leaf ja ruotsalainen Cloetta fuusioituivat 2012, ja seuraavana vuonna Leaf Suomi Oy vaihtoi nimensä Cloetta Suomi Oy:ksi....
Sorsanmetsästys-pelissä on 99 tasoa + mahdoton taso 0.
Sorsia on 10 ammuttavana 10 per taso ja tasosta pitää selvitä tietyssä ajassa ja saada ammutuksi tietty määrä sorsia. Joka tasolla sorsat lentävät nopeammin. Jos saat kaikki 10 ammuttua, ansaitset täydellisen bonuksen.
Strategiaopas ei kerro, kuinka monta sorsaa voi päästä karkuun, jotta taso olisi suoritettu. (Ilmeisesti ainakin yksi voi jäädä eloon) https://strategywiki.org/wiki/Duck_Hunt
Samat ohjeet pätevät myös savikiekkoammunnassa.
Kirjassa Pusu, purkka & puucee viitataan enemmän kiroamiseen kuin kiroiluun. Kiroilua on aina pidetty huonona, negatiivisena tapana ja siksi siihen suhtaudutaan tuomitsevasti. Suomessa kiroilun ei ole, yleisellä tasolla, ajateltu aiheuttavan onnettomuuksia, ellei oteta huomioon saunassa kiroilua. Saunassa meluisa ja häiritsevä käytös oli sopimatonta ja epäkunnioittavaa, ja etenkin kiroilu oli kiellettyä, sillä kirosanojen uskottiin suututtuvan saunatontun, ja siitähän saattoi seurata jotakin ikävää, onnettomuuksia, esimerkiksi saunan palaminen.
Kiroilu on eri asia kuin varsinainen kiroaminen, joka on magian harjoittamista. Magian harjoittamisessa on monesti päämääränä juurikin onnettomuuden tuottaminen...
Valitettavasti en onnistunut selvittämään, mistä kirjasta voisi olla kyse. Laitoin kyselyn myös valtakunnalliselle tietopalvelulistalle, mutta sieltäkään ei kukaan tunnistanut teosta.
Ehkäpä joku palstan lukijoista tunnistaa kirjan?
Kysymäsi vuosikerrat ovat vain Helsingissä Kansalliskirjastossa mikrofilmeinä. Ota yhteyttä sinne, niin saat tarkempia neuvoja:
Etusivu | Kansalliskirjasto
Neuvonta | Kansalliskirjasto
Alla tietoa kirjaston palveluista koronavirustilanteen aikana:
Aukiolot ja palvelut ajalla 7.6.–31.8.2021 | Kansalliskirjasto
Tuula Viitaniemi ja Pasi Heikura ovat kirjoittaneet aiheesta artikkelin YLEn sivuille 2015. Teitittely vai sinuttelu?
Siinä he viittaavat Johanna Isosävin ja Hanna lappalaisen kirjaan Saako sinutella vai täytyykö teititellä? : tutkimuksia eurooppalaisten kielten puhuttelukäytännöistä Helmet.
Teitittely lienee voimissaan vielä suurimmassa osassa maailmaan. Ramona Lepikin pro gardu tutkielma 2016 ainakin osoittaa, että jopa Suomen ja Eestin satamien asiakaspalvelussa suomalaiset sinuttelevat yleisemmin kuin eestilaiset. https://core.ac.uk/download/pdf/43337554.pdf
Felicia Bratun artikkeli Don’t call me by my first name! Naming conventions in different countries kertoo myös erilaisista nimenkäyttökäytännöistä...
Tiedot tutkintojen rakenteesta ja laajuudesta sekä niihin kuuluvasta kirjallisuudesta löytyvät yliopistojen sivuilta. Kurssivaatimukset, sisällöt ja kirjallisuus vaihtelevat yliopistoittain ja vuosittain. Esim. Helsingin yliopiston psykologian opinnot opinnot koostuvat monista kursseista, joilla on eri kirjallisuusvaatimukset.
Esim. Neurotieteiden ja neuropsykologian pakollisiin kursseihin kuuluvat Helsingissä:
"Pennington et al. Diagnosing Learning Disorders, from science to practice (2018, 3rd ed.)
Anderson et al., Developmental Neuropsychology, a clinical approach (2019, 2nd ed., s:lle 259 saakka)
Simon Baron-Cohen: Autism and Asperger Syndrome - the facts (2008)" Koulutusohjelman opintotarjonta
Kirjat ovat siis melko...
Kuvan jyrsijä voisi olla ulkonäöltään kovasti rottaa muistuttava vesimyyrä (Arvicola amphibius). Vesimyyrä on samankokoinen kuin rotta, mutta vesimyyrän turkki on tummempi, ruumiin muoto pyöreämpi ja häntä karvainen.
vesimyyrä - Arvicola amphibius | Yleiskuvaus | Suomen Lajitietokeskus
https://yle.fi/uutiset/3-6591879
https://haaganpuro.fi/ajankohtaista/vesimyyra-on-haaganpuron-vakioasukas/
https://vieraslajit.fi/lajit/MX.49649
Eduskunnan kirjastojen kokoelmista voi hakea aineistoa Selma-verkkopalvelumme avulla, esimerkiksi asunto-osakeyhtiöt -asiasanan avulla: https://eduskunnankirjasto.finna.fi/Search/Results?lookfor=%22asunto-osakeyhti%C3%B6t%22&type=Subject&hiddenFilters%5B%5D=building%3A0%2FEKK%2F. Kirjaston palvelut eivät tällä hetkellä ole eduskunnan ulkopuolisten asiakkaiden käytettävissä, mutta aineistoa voi olla mahdollista saada oman lähikirjaston kaukopalvelun avulla.
Vuoden 1926 asunto-osakeyhtiölaki oli melko pitkäikäinen, sillä sen kokonaisuudistus toteutettiin vasta 1990-luvulla. Vuonna 1979 lakia täydennettiin muutamilta osin. Kaikki ennen 1990-lukua julkaistu kirjallisuus voi siis olla vielä relevanttia. Kiinteistöliiton...
Vuorenpeikko Penttahittinen on Maija-Leena Nopparin luoma hahmo. Penttahittisesta Noppari kirjoitti Otavan kustantamana kolme kirjaa: Penttahittisen pidot vuoressa (1938), Teemu-Tahvanan seikkailut (1939) ja Penttahittisen kasvatti (1946). Näistä tehtiin yhteisnide Vuorenkuningas Penttahittinen: Vuorenväen kertomuksia (1965), kustantajana Valistus. (Lähde: Lasten ja nuorten jatko- ja sarjakirjat , toim. Tuija Mäki, Avain 2021.) Kyseistä yhteisnidettä on saatavilla joistakin Suomen kirjastoista sekä kirjastojen kaukopalvelun käyttämästä Varastokirjastosta.
Listaus Nopparin koko tuotannosta löytyy Kirjasampo-sivustolta osoitteesta https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Aub5c07fe6-004e-4680-841e-f….
Voisikohan kyseessä olla Laila Kohosen kirja Linnavuoren Joho? Lisätietoa esim. Kirjasammosta: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Audba11602-a9bf-4d5b-8fe5-3….
Kyseistä elokuvaa ei ole tiettävästi koskaan julkaistu tallenteena eikä sitä ole näin ollen saatavana myöskään esimerkiksi kirjastoista lainattavaksi.
Elokuvasta on Kansallisessa audiovisuaalisessa instituutissa filmikopio, jota on mahdollista tulla katsomaan ennalta sopien koronarajoitukset huomioiden. Katselu on maksullista.
Elokuva on näytetty YLE TV2:ssa kolmesti, vuosina 1987, 1994 ja 1996.
Romaanin pohjalta tehty radiokuunnelma on kuunneltavissa YLE Areenan kautta.
Hirtettyjen kettujen metsä (1986) Elonetissä.
1990-luvulla sosiaali- ja terveysalojen peruskoulutus uudistettiin ja lähihoitajakoulutus aloitettiin, ja sen myötä moni koulutus. mm. lääkintävahtimestari-sairaankuljettajan ja apuhoitajan, poistui. Lähihoitajan tutkinto on toisen asteen ammatillinen perustutkinto. Ensihoitajan tutkinto on ammattikorkeakoulututkinto.
Valviran eli sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston sivuilta löytyy tietoa terveydenhuollon ammattihenkilöiden koulutuksesta ja ammattinimekkeistä Suomessa:
Laillistamiseen ja nimikesuojaukseen johtava koulutus Suomessa - Valvira
Hoitajakoulutuksen historiasta tietoa esim. lähihoitaja Jenni Tenhusen blogista, jossa lähteenä on käytetty kirjaa Elämän kulku: lähihoitaja kasvua tukemassa (...
Kristina Lugnin teoksia ei nähtävästi ole suomennettu.
Kristina Lugn Kirjasammossa: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Aubdf711a1-b75f-4fdc-bf35-5…;
Kilpailu- ja kuluttajaviraston vuonna 2015 julkaistun kyselytutkimuksen mukaan myymälän sijainti oli selvästi tärkein tekijä sekä pääasiallisen että täydentävän ostospaikan valinnassa. Sijainnin jälkeen myymälän valintaan vaikuttivat eniten omia tarpeita vastaava tuotevalikoima, myymälän tuttuus, varmuus tuotteiden saatavuudesta, korkealaatuiset tuotteet sekä myymälän siisteys ja viihtyisyys. Myös aukioloajat vaikuttivat valintaan.
Perusteet asioinnin keskittämiselle tiettyyn kaupparyhmään vaihtelivat jonkin verran. Kyselytulosten mukaan K-ryhmään keskittäville tärkeimpiä olivat tuotetarjoukset ja myymälän sopiva sijainti, ja he arvostivat kanta-asiakkaille kohdennettuja tuotetarjouksia ja mainontaa, mutta eivät niinkään rahallista...
Vuoden 2008 Helsingin Sanomia voi lukea Pasilan kirjastossa, jossa ne ovat mikrofilmattuina. Mikrofilmin lukulaitteen voi varata omaan käyttöön osoitteesta https://varaamo.hel.fi. Joiltain lukulaitteilta voi myös tulostaa.
Valitettavasti en löytänyt kysymykseesi vastausta.
Löysin suomenkieliselle sanalle ”hulli” vain yhden merkityksen. Kotimaisten kielten keskuksen Suomen murteiden sanakirjan mukaan ”hulli” tarkoittaa isokokoista koiraa ja se on Pielisjärven murretta. (Lähde: Suomen murteiden sanakirja - hulli (kotus.fi) )
Tässä yhteydessä siitä tuskin on kyse. Luulen, että elokuvassa ”Hulli” pohjautuu juurikin tuohon englanninkieliseen ilmaukseen ”hull loss”, ja viittaisi elokuvan kohtauksessa koneen hallinnan menetyksen ja onnettomuuden uhkaan, mutta tämä on puhdas arvaus.
Elonetistä löytyy tarkempia tietoja Uuno Epsanjassa -elokuvasta, mutta valitettavasti sielläkään ei ollut tietoa kyseisestä kohtauksesta.
( Uuno Epsanjassa | Kansallinen...
