Virsitutkija Suvi-Päivi Koski kertoo artikkelissaan 20.12.2018 :"Sitä lauletaankin jo yli 300:lla kielellä ainakin arabiaksi, englanniksi, hepreaksi, hindiksi, koreaksi, persiaksi, malajiksi, swahiliksi, turkiksi, zuluksi ja venäjäksi." https://helsinginseurakunnat.fi/oulunkylanvanhakirkko/uutiset/jouluyojuhlayo-juhlavaaherkkyyttajo200vuotta
Sanoituksia löytää netistä hakemalla englanniksi (Silent Night words in Arabic)
Shira net sivustolla sanat on translitteroitu englanniksi. http://www.shira.net/music/arabic-christmas.htm#Silent
Net hymnal org sivustolla sanat ovat arabiaksi kirjoitettuna. http://nethymnal.org/non/ar/silnitar.htm
Somaliankielistä käännöstä oli hieman hankalampi löytää, mutta Christmas...
Maria Letonmäki on varmaan halunnut ilmoittaa lempinimensä/kutsumanimensä Edustajamatrikkeliin. Sanomalehdissä kansanedustajasta on varmasti puhuttu kunnioittavasti virallisella nimellä. Kenties Haapamäen paikallishistoriikeista voisi löytää maininnan Maikista? Finna-hakutulos
Ensimmäisenä tulevat mieleen klassikot kaikenikäisille. Tove Jansson: Taikatalvi, C.S. Levis: Velho ja leijona (sekä muut Narnian tarinat), sekä Charles M. Schulz: Talvi tulee Jaska Jokunen
Pienellä penkomisella Helmet haussa (asiasanana talvi- rajaukset kirjat, aikuistenkokoelma, kaunokirjallisuus)
Linda Olsson: Laulaisin sinulle lempeitä lauluja, Louise Penny: Kylmän kosketus, Terry Pratchett: Talventakoja sekä Elisabet Aho: Talvi ilman aikaa Helmet hakutulos
Myös lumi liittyy talveen. Peter Høeg: Lumen taju, Eowyn Ivey: Lumilapsi tai Leen Van Hulst: Maitoa ja lunta : sarjakuvaromaani = Milk and snow :graphic novel löytyvät Helmetistä aihesanalla lumi ja samoilla rajauksilla...
Mm. Tilastokeskuksen ja Suomen Pankin rahamuseon laskurit ottavat huomioon elinkustannusindeksin (inflaation). Molemmissa laskureissa voi vapaasti valita aloitus- ja vertailuvuoden. Esim. aloitusvuodeksi 1993 ja summaksi 10 000 markkaa ja vertailuvuodeksi vuoden, johon haluaa summaa verrata.
Laskurit antavat tiedon, kuinka paljon vuoden N rahasumma on ostovoimaltaan vuonna M. Molemmissa laskureissa ennen vuotta 2002 annetaan summa markkoina, koska euroa ei silloin vielä ollut olemassa valuuttana.
Aluehallintovirasto on julkaissut 2.12.2021 tiedotteen, jossa todetaan: "Tartuntalain pykälään 58 d perustuva päätös tilojen käytöstä koskee laajasti erilaisia asiakas- ja yleisötiloja (esimerkiksi kaupat, urheilutilat, kirjastot, museot ja teatterit) Uudellamaalla. Päätöksen mukaan tilojen käytöstä vastaavien toimijoiden on järjestettävä toiminta siten, että asiakkaiden ja toimintaan osallistuvien sekä seurueiden lähikontaktin aiheuttamaa tartunnan riskiä voidaan ehkäistä. Toimija voi esimerkiksi rajoittaa asiakasmäärää, porrastaa kävijöiden osallistumista ja/tai tehdä tilaan ja asiakaspaikkojen sijoitteluun liittyviä järjestelyjä.
Päätös koskee asiakasmäärästä riippumatta urheilu-, liikunta-, huvi- ja virkistystoimintaan käytettyjä...
Kiitos mielenkiintoisesta kysymyksestä! Rajatoimistot ovat jääneet Suomen historiassa varsin vähälle huomiolle, vaikka niillä oli keskeinen rooli sodassa selviytymisessä. Lotta Svärdin järjestön ja rajatoimistojen tärkeimpänä tehtävänä oli tukea Suomen uurastusta rintamalla. Rajatoimiston henkilökunta oli myös tärkein linkki lottajärjestön ja puolustusvoimien välillä sotien aikana.
Maritta Pohlsin ja Annika Latva-Äijön kirjoittamassa kirjassa ”Lotta Svärd – käytännön isänmaallisuutta” käsitellään aihetta laajasti ja yksityiskohtaisesti. Rajatoimistoja oli alun perin vain yksi, eikä sekään aloittanut rajatoimiston nimellä, vaan Kannaksen toimistona. Toimisto perustettiin 1939 ensin Perkjärvelle, mutta siirrettiin sittemmin Viipuriin. Se...
Tähän kysymykseen ei ilmeisesti ole selkeää vastausta.
Suomalaisen paikannimikirjan https://kaino.kotus.fi/www/verkkojulkaisut/julk63b/SuomalainenPaikannimikirja_e-kirja_kuvaton.pdf mukaan Tammisaari-nimi voisi olla Suometar-lehden keksintö. Mutta miksi saari eikä niemi, ei selviä tästä.
Kysymykseen on vastattu Henlsingin kaupunginkirjaston Kysy-palvelussa 10.5.2004.
Linkki http://www.kysy.fi/kysymys/onko-tammisaari-ollut-joskus-saari-ja-mista-muodostuu-ruotsin-kielisessa. Vastauksessa esitetään muutamia ajatuksia nimestä.
Kotimaisten kielten keskuksen sivuilla on Peter Slotten pakina Paikannimet kahdella kielellä - pitkä kulttuuriperinne vuodelta 2006. Kijoituksessa pohditaan suomen kaksikielisyyttä paikannimissä,...
Voisiko kyseessä olla kuitenkin taksonomia? Esimerkiksi Helsingin Sanomat tai Yle eivät ole käyttäneet termiä taksinomia. Termi taksonomia tarkoittaa yleensä luokittelua tai systematiikkaa. Viime aikoina keskustelua on käyty esimerkiksi EU-taksonomiasta, eli EU:n kestävän rahoituksen luokittelujärjestelmästä.
Ensimmäinen virallisesti diagnosoitu covid-19-tartunta on raportoitu Kiinassa joulukuun 2019 alussa. Todennäköisesti virusta on ollut liikkeellä jo ainakin lokakuusta 2019 lähtien, mutta tutkijoiden mukaan 17.11.2019 on päivämäärä, jolloin virusta on ainakin varmasti ollut jo liikkeellä.
Tutkimuksesta ovat uutisoineet ainakin Tekniikan maailma: https://tekniikanmaailma.fi/ensimmainen-koronatartunta-tapahtui-kiinass… ja The Guardian -lehti: https://www.theguardian.com/world/2020/mar/13/first-covid-19-case-happe…;
Kyllä, arvo-osuustili tulee olla. Arvopaperikeskuksen sivuilta löytyy lisätietoa: https://www.finanssivalvonta.fi/paaomamarkkinat/arvopaperikeskus/. Myös Seppo Saarion kirjasta Näin sijoitan pörssiosakkeisiin löytyy lisätietoa aiheesta.
Kotimaisten kielten keskus ylläpitää ja päivittää verkosta löytyvää Suomen murteiden sanakirjaa. Termeillä klenksu tai lenksu ei valitettavasti löytynyt sanakirjasta yhtään mainintaa. Sanakirjasta löytyy kuitenkin maininta, että sanaa klenkki käytetään Marttilan ja Pöytyän seudulla, ja se tarkoittaa köydestä, langasta, vitsaksesta tai vastaavasta valmistettua (kiinnittämiseen tms. käytettävää) silmukkaa. Sanakirja tarjoaa esimerkkilauseeksi: "Housuissa on klenkki ja hakà." Tämän perusteella housuissa olevia lenkkejä, joihin vyö pujotetaan, voisi kutsua esimerkiksi housujen silmukoiksi. Kielitoimiston sanakirja määrittelee silmukan seuraavalla tavalla: "langasta, köydestä tms. taivutettu tav. rengasmainen umpinainen mutka t. kiemura, lenkki...
Kyseessä saattaisi olla Marja Härkösen toimittama ja Pekka Vuoren kuvittama teos Jättiläiset (SKS, 1. painos 1981). Teokseen on koottu kansantarinoita ja satuja jättiläisista, hiisistä ja muista kansanperinteessä esiintyvistä jättiolennoista. Kirjasta on julkaistu uusi painos v. 2011.
Jätelaissa 646/2011 säädetään keinoista, joilla jätelain noudattamista valvotaan, https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2011/20110646#L13. Pykälästä 129 löytyvät uhkasakkoa koskevat määräykset.
Jätehuoltomääräysten noudattamista valvovat kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset
ja alueen elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY-keskukset), https://www.ely-keskus.fi/ely-keskukset. Ely-keskuksesta osataan varmaankin kertoa, voisiko tuollaisessa tilanteessa uhkasakko tulla kyseeseen.
Tämä on kysymys, josta tutkimuskaan ei ole yhtä mieltä. Teorioita siitä, milloin itämerensuomalaiset kansat ovat saapuneet Itämeren rannoille ja suomalaiset Suomen puolelle on monia eikä asiaa yksiselitteisesti pystytä todistamaan. Arviot vaihtelevat tuhansia vuosia1200-1300 ennen ajanlaskun alkua, 5000 vuotta ennen ajanlaskun alkua tai juuri ennen ajanlaskun alkua Itämeren rannoille ja sieltä muutama sata vuotta myöhemmin ne, joista tuli suomalaisia Suomeen. On myös esitetty väite, että itämerensuomalaiset kansat olisivatkin alueen alkuperäisväestöä. (Lang Valter, Homo Fennicus : itämerensuomalaisten etnohistoria, ss. 13.-16).
Suosittelen tutustumaan teokseen: Homo Fennicus : itämerensuomalaisten etnohistoria /...
Joulukuun 18. päivänä 1939 käski päämaja perustaa jalkaväen koulutuskeskukset 1-7, joista Jalkaväen koulutuskeskus 5 (Jv.Koul.K 5) sijoitettiin Mikkeliin, myöhemmin Oulaisiin ja sieltä Ouluun.
Lähde ja lisätietoja:
Talvisodan historia: 4, Sodasta rauhaan, puolustushaarat ja eräät erityisalat. Porvoo: WSOY, 1979.
Astia-palvelusta löydät digitoituna lähes kaikki sodissa 1939-1945 kaatuneiden kantakortit.
Muut kantakortit ovat tilattavissa Astia-palvelun kautta.
Lisätietoja:
https://arkisto.fi/fi/palvelut/n%C3%A4in-tilaat-kantakortin
Pancetta on ilmakuivattua sialnkylkeä, joka on usein ahdettu rullalle keino- tai luonnonsuoleen. Herkku tunnettiin jo antiikin Roomassa.
Pancettaa on useita eri tyyppejä.
Pancettaa voi syödä sellaisenaan leikkeleenä makkaran tapaan, tai sitä voi käyttää ruoanlaitossa. Erityisen suosittu se on alkuruokana. Oheen suositellaan esimerkiksi kuivattuja hedemiä.
https://www.artimondo.it/magazine/pancetta-tesa/
Lauri Rapelin artikkeli Yleinen mielipide ajautui kriisiin Tiede-lehden numerossa 11/21 on sivuilla 7 - 12.
Tiede-lehden numerot vuoden taakse päin ovat luettavissa eMagz-palvelussa HelMet-kirjastokortilla ja siihen liitetyllä pin-koodilla.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Lehdet/Kirjaudu_elehtipalveluihin…
Vuoden 1943 lääkärintarkastusohjesäännön mukaan kyseessä on äkillinen nivelreumatismi (Polyarthritis s. febris rheumatica acuta). B II tarkoittaa tässä yhteydessä vaikeaa tapausta, jossa taipumus uusintaan ja lisätauteihin; määräajaksi, jos prognoosi hyvä.
