Valtamerialukset käyttivät Manhattanin länsirannan laitureita, joista suurin osa kuuluu nykyään Hudson River Park -puistoon. Laiturit on otettu virkityskäyttöön: niille on rakennettu urheilupaikkoja, leikkikenttiä, viheralueita ja paljon muuta. Osa palvelee myös pienempien maisemaristeilyalusten ja -lauttojen laitureina. Tarkempia tietoja Hudson River Parkin sivuilta: https://hudsonriverpark.org/the-park/piers-and-places/. Alueen muutoksesta kertoo esim. Elissaveta M. Brandonin artikkeli "How New York City Is Reclaiming Its Piers" (https://www.smithsonianmag.com/innovation/how-new-york-city-is-reclaimi…).
Laiturit 88 ja 90 ovat edelleen suurten risteilyalusten käytössä (https://www.nycruise.com/manhattan-terminal/). Niiden rajallisen...
Kirja on hyvin todennäköisesti Eduard Uspenskin Alas taikavirtaa (suom. 1980). Siinä Mitja-poika tapaa kiltin suden, matkaa maalle mummonsa luokse, ja mummo lähettää Mitjan tapaamaan sukulaistaan. Sukulainen onkin noita, joka asuu kananjalkaisessa mökissä ja näyttää Mitjalle tien Makar-kuninkaan ja lohikäärmeen hallitsemaan satumaahan.
Laulun nuotit löytyvät ainakin sävelmäkokoelmasta Eläköön leikki!: leikkikenttien vanhoja laululeikkejä / Perinneleikit 2015
Kirjassa on nuotteja, sanoituksia ja leikkien ohjeita. Kannattaa tiedustella lähikirjastosta.
Hakemalla löytyi lopulta Hyvän olon hoitola Anne Sandbergin blogiteksti, josta löytyi hyvin samantapainen runo: http://annenhyvanolonhoitola.blogspot.com/2021/01/vuoden-alussa.html
Tiedustelin asiaa blogin kirjoittajalta, ja hän puolestaan kysyi asiaa ystävältään, joka oli tekstin aiemmin hänelle antanut. Ystävä oli saanut tekstin ulkoa opeteltavaksi joskus n. 55 vuotta sitten ollessaan seurakuntakerhossa. Hänellä ei valitettavasti ollut tietoa kirjoittajasta.
Runsaasta salapoliisityöstä huolimatta en valitettavasti onnistunut löytämään runoa mistään muualta, enkä siten myöskään sen tekijätietoja.
Taidemusiikissa matalaäänisten naisten ääniala on altto, mutta äänityyppiin vaikuttavat myös äänen muut ominaisuudet, esimerkiksi sointiväri. Yleensä taidemusiikin laulajien ääniala mainitaan, populaarimusiikissa äänialoista ei puhuta. Taidemusiikin kuuluisia alttoja ovat esimerkiksi Kathleen Ferrier, Janet Baker, Marian Anderson ja nykylaulajista esimerkiksi Nathalie Stutzmann, joka toimii myös kapellimestarina. Suomalaisia alttoja olivat esimerkiksi Maiju Kuusoja ja Aili Purtonen.
Populaarimusiikin matala- ja tummaäänisistä naislaulajista minulle ja kollegoilleni tulivat mieleen suomalaisista naislaulajista Aino Venna ja Carola ja ulkomaisista seuraavat:
Adele
Braxton, Toni
Del Rey, Lana
Dietrich, Marlene
Eilish, Billie
Gardot,...
Kappale on Lapinlahden Lintujen "Ilha Dourada - kultainen saari".
Fono.fi: http://www.fono.fi/KappaleenTiedot.aspx?kappale=ilha+dourada&culture=fi…
Youtube: https://www.youtube.com/watch?v=cdI9p0hoAQc
Aaluette tunnetaan etenkin lastenlauluna/-hokemana, jota lauletaan tavallisesti vuoro- eli kaikulauluna (partiolaistermein myös: Vuorovaikutteinen huuto). Sitä hokevat etenkin partiolaiset, ja sen sanat löytyvät esimerkiksi PartioWikistä:
AALUETTE
(soolo+ muut)
Aaluette, Aaluette
Pikepikepusse, Pikepikepusse
Aalu aalu aalu ee, Aalu aalu aalu ee
Fillarin satula, Fillarin satula
Kaasupoljin, Kaasupoljin
Ylipitkä viineri, Ylipitkä viineri
Ei tuu mittään, Ei tuu mittään
Täytyy laulaa lujempaa (hiljempaa), Täytyy laulaa lujempaa (hiljempaa)
Jne. kunnes tuntuu että on aika lopettaa: (viim. säkeistö) ”Täytyy laulu lopettaa”
Aaluette on levytetty muutamaan otteeseen. Se löytyy esim. Fröbelin Palikoiden Jee-jee 30-vee -...
Lin Hallbergin kirjoittamaan Sinttu-sarjaan on ilmestynyt tähän mennessä 18 osaa. Sarjan yhdeksästoista osa "Tanssitaan, Sinttu!" ilmestyy ensi vuonna.
Rauno Myllylä on koonnut kirjaansa tietoa tiernapoikaperinteestä. Kirja sisältää myös koko tiernapoikanäytelmän, myös laulujen nuotinnokset. Kirjan mukaan Oulun tiernapojat lauloivat ensimmäisen kerran radiossa jo vuonna 1927. Suomen Yleisradio oli perustettu edellisenä vuonna. Yleisradion toimitusjohtaja, oululaissyntyinen Erkki Kivijärvi oli pyytänyt Aapo Similää järjestämään tiernapoikaesityksen radioon. Myös vuoden 1927 sanomalehtien radio-ohjelmatiedoissa tiernapoikaesitys mainitaan, esityksiä oli ainakin lauantaina 3.12. ja lauantaina 17.12. Esittäjien nimiä ohjelmatiedoissa ei mainita. Vuosittainen jouluaaton tiernapoikaperinne alkoi radiossa vuonna 1933, tosin joitakin välivuosia on ollut, mutta vuodesta 1950 alkaen...
Nykyinen ajantasainen poliisilaki löytyy tästä (menee 14§n kohdalle)
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2011/20110872#L2P14
ja liitteenä 14§ vuoden 1990 Suomen laki-kirjasta.
Pääskynen-lehden joulunumerossa vuonna 1912 on julkaistu Lauri Hannikaisen runo, joka alkaa juuri noilla sanoilla. Runon nimeksi on kerrottu Lappalaispoikain joulu.
Voit lukea runon Kansalliskirjaston digitoimasta lehden numerosta :
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/959118?term=Tunturi…
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/959118?term=Tunturi…
"Meidän Herramme on voittaja" on alun perin englanninkielinen laulu "Through Our God", joka on myös levytetty nimellä "Victory Song (Through Our God)". Sen sävelsi ja sanoitti uusiseelantilainen Dale Garratt. Suomenkielisen sanoituksen kirjoitti Tapani Suonto. Kappale on levytetty myös ainakin hollanniksi nimellä "Door mijn God".
Fono.fi: http://www.fono.fi/KappaleenTiedot.aspx?kappale=through+our+god&ID=9b63…
Dale Garratt: https://www.discogs.com/artist/1977583-Dale-Garratt?type=Credits&subtyp…
https://kerkliedwiki.nl/Door_mijn_God
Kyseessä on Tommy Tabermannin runo Kynttilänpätkä pullossa kokoelmasta Duende (1996). Runo alkaa lauseella "Tähtikirkas öinen laulu halkaisee maailman musertavan pimeyden".
https://finna.fi/Record/satakirjastot.83003#componentparts
https://outi.finna.fi/Record/outi.327376
Ymmärtänen, että tarkoitat tilannetta, jossa ruoka tarjoillaan noutopöydästä, josta vieraat voivat itse hakea tarjottavia nautittavakseen. Tai, että ruoka on katettu pöytään, jonka ääressä ruokaillaan - eli puhutaan tilanteesta, jossa ei ole tarjoilijoita tarjoilemassa ruokaa juhlavieraille.
Ruokatieto-sivusto sanoo, että tarjoilu aloitetaan aina pöydän arvokkaimmasta henkilöstä, joka voi olla juhlapäivän sankari, pöydän vanhin henkilö tai kotiin kutsuttu vieras.
Eija Kämäräisen Hyvä käytös, hyvät tavat -kirja (WSOY 2005; s. 264) sanoo samaa: Isäntä tai emäntä voi johdattaa juhlan kunniavieraan tai iäkkäämmät jäsenet pöydän ääreen, ja kehottaa muita sitten seuraamaan perässä.
Esittelemässäsi tapauksessa (lakkiaiset l. ylioppilasjuhlat)...
Voisit aloittaa Finna.fi haulla, joka etsii arkistojen, museoiden ja kirjastojen aineistoja. Hakusanoilla raamatun naiskuva löytyy runsaasti aineistoa esim. Junkkaala, Eero: Ihanat naiset - esseitä raamatun naiskuvista, Sukupuoli raamatun maailmassa tai Vuola, Elina: Eevan ja Marian tyttäret - kristinuskon naiskuvia.
Haku löytää myös erilaisia opinnäytteitä esim. Väyrynen, Leena: Toinen nainen : naiskuva Sananlaskujen kirjan luvuissa 5-7 tai Keränen, Raili: Vaimona, äitinä, tyttärenä : Diskurssianalyysi eräiden uskonnon oppikirjojen välittämästä naiskuvasta. Finna hakutulos
Nettiaineistoja löytää mm. Google scholar haku. Haussa kannattaa käyttää lainausmerkkejä. Hakutulos
Sukupuolentutkimuksen soveltamisesta raamattuu löysin...
Voisi olla jokin lensiäinen? koska on niin pienen kokoinen. "Varas- ja rosvolesiäinen voivat käyttää ravintonaan monenlaisia kuivia eläin- ja kasviperäisiä elintarvikkeita ja ne saattavat pilata näitä syönnöksillään ja ulosteillaan. Lesiäiset ovat yöaktiiviisia." Laji.fi
Kannattaa kysyä lähemmin asiantuntijoilta esim. Luontoportti.fi
Tarvitset nyt enemmän live-tyyppistä opastusta.
Kirjastokorttisi voi olla lukossa monesta syystä: Liikaa maksuja, palauttamattomia lainoja tai olet lähiaikoina täyttänyt 18 vuotta.
Korttisi saattaa myös olla poistettu Helmet järjestelmästä, jos et ole lainannut sillä kolmeen vuoteen.
Kortin jumi saattaa myös johtua palvelusta/sivustosta jonne yrität.
Voit kysyä mikä on vialla Helmet.fi sivuston chatissä tai soittamalla lähimpään Helmet kirjastoon sen aukioloaikana. https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut
Tähän mielenkiintoiseen kysymykseen ei ole yksiselitteistä vastausta. Jos vaarallisuutta mitataan kuolleiden määrällä, on huomioitava, ettei covid-19 ole ollut kuolemansyytilastossa läsnä vielä yhtäkään kokonaista tilastovuotta. Covid-19 tuli vasta vuoden 2020 aineistoon, ja Suomessa epidemia alkoi kesken vuotta (maaliskuussa 2020). Koronakuolemien tulevasta kehityksestä emme tiedä vielä mitään.
Tilastokeskuksen kuolemansyytilaston mukaan covid-19 oli vuonna 2020 peruskuolemansyynä 558 ja influenssa 58 henkilöllä. Luvut eivät varsinaisesti ole vertailukelpoiset, koska vuonna 2020 suomalaisia ei ollut rokotettu covid-19:ää vastaan, mutta monilla oli influenssarokotus. Osalla väestöstä oli myös aiempien sairastumisien kartuttamaa...
Jokaisessa postin kirjelaatikossa ilmoitetaan päivittäinen tyhjennysaika ja siihen mennessä jätetyt lähetykset ehtivät sen päivän kuljetukseen. Postin verkkosivulla: Postin palvelupisteet - Posti, voi hakea Postin palvelupisteet ja aukioloajat. Siitä näkee myös kellonajat mihin mennessä lähtevä posti on jätettävä palvelupisteeseen.
