Löytämissäni ilmaista sähköpostia koskevissa suosituksissa tarjotaan usein ensimmäisenä juuri joko Gmailia tai Microsoftin Outlookia. Vaihtoehtoja näille kuitenkin on myös olemassa: Taloustaito.fi -sivulla hyviksi havaituiksi sähköpostipalveluiksi mainitaan Tutanota sekä Meiliboxi.fi. Jälkimmäinen on lisäksi täysin kotimainen palveluntarjoaja. Tähän linkittämäni Tutanotan versio on kuitenkin myös suomenkielinen. Jos englanti sujuu, vpnMentor -sivuilla on linkattu muutamia lisävaihtoehtoja. Sivusto itsessään on suomenkielinen, mutta linkit avautuvat englanninkielisille sivuille. Sekä Taloustaito.fi -sivulle että vpnMentoriin on lisäksi kirjoitettu lyhyet arviot kustakin suositellusta sähköpostipalvelusta.
Ylen Digitreeneissä on...
Kysymyksessä voisi olla Satusetä kertoo lapsuudestaan -tarina joka on Zacharias Topeliuksen käsialaa. Kertomus löytyy Inkeri Laurisen ja Antero Valtasaaren toimittamasta Kolmas lukukirjani -teoksesta (WSOY). Lukukirjan kuvitus on Pirkko Varjon käsialaa.
Tarinassa tarinan kertojalla on Moppe-niminen kelkka, ja naapurin pojalla on Virkku-niminen kelkka. Pojilla tulee riitaa siitä, kumman kelkka on nopeampi, joten he päättävät panna toimeen ratkaisevan kelkkakisan. Kelkat törmäävät, ja Joosua ajautuu kuiluun. Tuupertuneelta Joosualta "oli taittunut oikea käsivarsi ja oikea jalka niukahtanut".
Kolmas lukukirjani -kirjasta on otettu ainakin 7 painosta vuosina 1953-1965.
Lähde: Laurinen, I., Valtasaari, A. & Varjo, P. (1962). Kolmas...
Bar none drinks määrittelee brittiläisen ginger alen alkoholittomaksi, hiilihapotetuksi virvoitusjuomaksi, joka on makeutettu inkiväärillä tai inkivääriessensillä ja värjätty karamellivärillä. Kielitoimiston sanakirja määrittelee suomen sanan limonadi: "(hedelmä)esanssipohjainen, keinotekoista aromia ja tav. hiilihappoa sisältävä virvoitusjuoma". Nähdäkseni ginger ale voidaan laskea limonadiksi.
http://www.barnonedrinks.com/tips/dictionary/g/ginger-ale-488.html
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/limonadi
Latinan kielen ääntämysohjeita löytyy kieliopeista, esim.Tuomo Pekkanen, Ars Grammatica, ss. 9-13 sekä Nils Sjöstrand, Ny latinsk grammatik. Tuon ae:n ääntämyksen vaihtelu johtuu siitä, että ae on kehittynyt varhaisesta muodosta ai (esim. Sjöstrandin kieliopin mukaan muutos olisi tapahtunut n. 150 ennen ajanlaskun alkua tienoilla). Se on siis alunperin ääntynyt (ja myös kirjoitettu) muodossa ai. Sittemmin ääntämys on kehittynyt vähitellen diftongista joka on koostunut a:sta ja i:n ja e:n välimuodosta monoftongiin, pitkään avoimeen e:hen. Sjöstrandin mukaan ae on äänetty monoftongina n. keisariajan alusta lähtien.
Periaatteessa klassiseksi latinaksi kutsuttu latina pohjautuu pääosin Ciceron ja Caesarin...
"Laulu kuulle" ("An den Mond" tai "Guter Mond, du gehst so stille") on alun perin saksalainen kansanlaulu, johon löysin kolme suomenkielistä sanoitusta. Etsimäsi sanoituksen on tehnyt Sauvo Puhtila. Muistamasi kohta on laulun toisen säkeistön alusta. Ensimmäinen säkeistö alkaa: "Sinä kuu, kun saat niin hiljaa mennä pilveen piilohon". Tässä suomenkielisessä versiossa on kaksi säkeistöä. Se sisältyy esimerkiksi "Suuren toivelaulukirjan" 1. osaan.
Erkki Ainamon tekemä suomenkielinen versio on myös nimeltään "Laulu kuulle". Se alkaa: "Kunnon kuu, sa hiivit hiljaa iltapilven verkkohon". Säkeistöjä on kolme. Tämä versio sisältyy esimerkiksi nuottiin "102 kitaralaulua" (Fazerin musiikkikauppa, 1950, useita painoksia).
Reino Järvisen...
Carlos Sauran elokuvasta Korppi sylissä (Cría cuervos, 1975) tehtyä DVD-tallennetta ei valitettavasti ole Suomessa lainkaan kirjastolainauksessa.
https://finna.fi/
Elokuva on esitetty Yle Teemalla viimeksi vuonna 2016. Sinun kannattaa esittää Ylelle uusintapyyntö.
https://finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_111587
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2014/11/24/korppi-sylissa
Voit esittää Ylelle ohjelmatoiveen alla olevasta linkistä löytyvällä lomakkeella.
https://asiakaspalvelu.yle.fi/s/?language=fi
Ohjelmatietojen löytäminen osoittautui yllättävän vaikeaksi. Ritva-tietokannasta, https://rtva.kavi.fi/, ei löytynyt ohjelmaa Ben Furman eikä myöskään kuvaukseen sopivaa muuta ohjelmaa, jossa Ben Furman esiintyy, https://rtva.kavi.fi/program/searchAjax?search=Ben+Furman. Arkisto-osa löytyy kuitenkin myös hausta (vuodet 1957-2009), mutta sieltä löytyi tällainen tulos, https://rtva.kavi.fi/program/searchAjax?search=Ben+Furman+ARCHIVE%3A+%2….
Kanavan 1 ohjelmisto on löydettävissä vuodesta 2007 alkaen, myös ohjelmaoppaassa, mutta aikaisemmat vuodet puuttuvat vielä, https://rtva.kavi.fi/channel.
Kysyin Kansallisesta audiovisuaalisesta instituutista lisätietoja, sieltä vastattiin Kavin sisäisestä...
Wikipedia kertoo, että kyseessä on irlantilainen kansansävelmä Londonderry Air, joka tunnetaan myös nimellä Danny Boy. Kappale on suomennettu ainakin kolme kertaa.
Kysymäsi suomennosversio on nimeltään Danny Boy, ja sen on suomentanut Chrisse Johansson. Sanoilla: ”On hiljainen maa jälkeen sodan turhuuden” -alkavan tekstin on levyttänyt Tapio Heinonen vuonna 1970.
Valitettavasti näyttäisi siltä, että kyseistä sanoitusta ei löydy esim. painetuista nuottikirjoista, eikä myöskään internetin syövereistä.
Tapio Heinosen Danny Boy -levytys löytyy useammalta hänen äänitejulkaisultaan, esim.:
Tapio Heinonen (1970)
Julian Grimau (1971)
Eilen kun mä tiennyt en : 40 rakastetuinta laulua (2001)
En kadu mitään : kaikki levytykset 1968 - 1973 (...
Kissa voi vaihtaa kasvaessaan niin silmiensä kuin turkkinsakin väriä.
Rebekka Watsonin kirjassa Kissaekspertti - Kaikki kissastasi (WSOY 2011, s. 13) esimerkiksi kerrotaan, että kissan värissä ja kuvioinnissa voi tapahtua pieniä muutoksia kissan ensimmäisen elinvuoden aikana. Esimerkiksi yksivärisen kissanpennun turkin haaleat haamuraidat, joita kutsutaan kissatermein haamutabbykuvioiksi, saattavat kadota kokonaan pennun kasvaessa.
Kuvaamasi kissa näyttäisi olevan joko tiikeri- tai tabbykuvioinen (molemmat kuviot ovat raidallisia, mutta raidat ovat vähän eri mallisia). Watsonin mukaan tabbykuviot näkyvät kissanpennuilla jo heti syntyessä, mutta turkin väri syvenee usein kissan kasvaessa, kuten mainitsemassasikin tapauksessa näyttää...
Aiheeseen liittyvää materiaalia oli hankala löytää, mutta lopulta löysin yhden aiheeseen liittyvän opaskirjasen. EHJÄ ry on julkaissut vuonna 2013 Marjo Pajarin oppaan "Kadonnutta vanhempaa etsimässä – Ajatuksia ja kokemuksia hyvästä käytännöstä kadonneen vanhemman yhteydenottoprosessissa":
https://www.ehja.fi/palvelut
Opas on ilmainen, jos sen hakee EHJÄ ry:n Helsingin toimistosta, mutta sen voi ladata myös PDF-muodossa:
https://static1.squarespace.com/static/588b45a9be659431218f8388/t/59258…
Kirjaa löytyy monesta kirjastosta, https://finna.fi/Record/anders.1771712. Kaukolaina tilataan aina oman kirjaston kautta, joten käänny lähikirjastosi puoleen. Värmlannin metsäsuomalaiset on myös luettavissa verkossa, joten voit ladata sen luettavaksi pdf-muodossa, https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-7167-63-2.
Kokeilin ensin Helmet hakua, mutta 30 vuotiaita oppikirjoja ei enää ole kokoelmissamme.
Seuraavaksi kokeilin Finna.fi hakua, joka hakee suomen museiden ja kirjastojen kokoelmista. Siletä löytyi hakusanalla LISP language 7 ehdokasta. Finna hakutulos
esim 1990 julkaistu Steel, Guy L.:Common Lisp: the language
Myös Googlen teoshaulla löytyy Lisp-oppaita. Haun voi rajata vuosiluvuilla. Google hakutulos
esim. 1987 Stephen Slade: The Programming Language: a Dialect of LISP
Toivottavasti nämä auttavat eteenpäin.
Ernest Clinen Ready Player One -kirjan kustantaja Suomessa on ollut Gummerus Kustannus. Tällä hetkellä Gummerus ei näyttäisi olevan julkaisemassa jatko-osan suomennosta ainakaan kovin pian. Toiveita tällaisesta voi esittää osoitteessa info@gummerus.fi.
Emme valitettavasti tunnistaneet etsimääsi runoa.
Jos joku kysymyksen lukijoista tunnistaa sen, niin tiedon voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Yritin etsiä Uuden maailman arkistoa, josta näkyisivät artikkelit, jotka kussakin lehdessä on julkaistu, mutta tuloksetta.
Uusi maailma on ilmestynyt vuosien 1963-1979 välillä, kunnes se taloudellisten vaikeuksien vuoksi lakkautettiin. Sitä julkaisi Uuden Suomen lehtitalo. Lehden historiasta on lyhyt kuvaus pro gradu -tutkielmassa Lehtemme on puolueeton, eikä harrasta politiikkaa’ : Suomalaisten puolueiden ja niiden poliitikkojen käsittely Uusi Maailma – lehdessä 1963 – 1979, https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/56074. En löytänyt mitään mainintaa, mihin lehtien sisällöt tai arkistot olisi siirretty. Teoksessa Suomen lehdistön historia, toim. Päiviö Tommila, osa 8, Aikakauslehtien liitto 1991, on luku Uudesta maailmasta...
Ensimmäinen luku kertoo oman sijaintisi varausjonossa, toinen luku paljonko varausjonossa kaiken kaikkiaan on varauksia.
Moni asia vaikuttaa siihen, kuinka nopeasti oma varauksesi saapuu:
Montako nidettä kyseistä kirjaa on ja kuinka moni niteistä ei lyhennä varausjonoa (eli on bestseller-hyllyyn tarkoitettu)
Kuinka nopeasti muut varaajat noutavat saapuneen varauksensa (heti tiedon saatuaan vai kenties vasta viimeisenä noutopäivänä)
Kuinka pian lainaaja palauttaa varatun niteen (ennen eräpäivää, eräpäivänä, myöhässä, ei lainkaan)
Kuinka moni varaaja on lukinnut varauksensa esim. lomamatkan ajaksi (lukittu varaus säilyy jonossa eikä varaus tartu siihen)
Näiden syiden takia on mahdotonta antaa tietoa siitä kuinka pian varauksesi...
Teoksessa Finnish Odyssey : poetry and folk songs of Finland in translation (ed. Robert Armstrong ; with poems of tribute and drawings by Robert Armstrong, 1975) on englanninnos Summer night Aaro Hellaakosken runosta Kesäyö. Runo on sivulla 19.
Finnish Odyssey : poetry and folk songs of Finland in translation | Helka-kirjastot | Finna.fi
Pääkaupunkiseudulla teosta on vain Kansalliskirjastossa ja SKS:n kirjastossa, joista kummastakaan teosta ei saa kotilainaan. Teoksen saatavuuden Suomen muissa kirjastoissa voit tarkistaa Finna-hakupalvelusta.
https://finna.fi/
Runo on perinteinen ruotsalainen lasten adventtiruno, jolle ei löydy alkuperäistä tekijää. Sitä on ollut tapana esittää koulujen joulujuhlissa. Myöskään suomennosta ei löydy.
Kyseisen runon on kirjoittanut Gösta Ågren. Se sisältyy kokoelmaan Dikter i svartvitt (1980), jota ei ole suomennettu kokonaan. Sen runoja on kuitenkin mukana v. 1990 ilmestyneessä suomennoskokoelmassa Katve: valittu runous 1955-1985. Runo Mod on tässä kokoelmassa suomennettuna nimellä Rohkeus. Katveen runot on suomentanut Caj Westerberg.
"Taiponen" -nimen alkuperästä ei löydy mainintaa kattavimmasta Suomessa ilmestyneestä sukunimikirjasta Sukunimet (Pirjo Mikkonen & Sirkka Paikkala, 2000).
Kotimaisten kielten keskus (Kotus) saattaa voida auttaa asian selvittämisessä.
Keskuksen ylläpitämään nimineuvontaan voi olla yhteydessä puhelimitse (0295 333 203, torstaisin klo 10–12) tai kysymyslomakkeella verkossa https://www.kotus.fi/palvelut/kieli-_ja_nimineuvonta/nimineuvonta
Myös Suomen sukututkimusseuralta saattaa saada apua.
Tietoa seuran tarjoamista neuvontapalveluista: https://www.genealogia.fi/neuvontapalvelut
