Sinuttelusta ja teitittelystä on kysytty aikaisemminkin tällä sivustolla, vastauksissa on hyviä linkkejä aiheesta:
https://www.kirjastot.fi/kysy/milloin-oli-viela-tavallista-etta?language_content_entity=fi
https://www.kirjastot.fi/kysy/teititeltiinko-omia-vanhempia-viela-50?from=term/196553&language_content_entity=fi
Sinuttelun yleistyminen sairaalan työntekijöiden kesken liittyy varmasti yleiseen tapakulttuurin muutokseen Suomessa 60-70-luvuilla. Sinuttelu, vapaampi pukeutuminen ja esimerkiksi tittelien poisjättäminen puheessa yleistyivät nopeasti Suomessa noihin aikoihin. Aluksi sinuttelun otti omakseen vasemmistoradikaali älymystö, mutta myös suomenruotsalaiset naapurimaamme Ruotsin vaikutuksesta, jossa sinuttelu vietiin...
Ottakaa yhteyttä johonkin Helmet kirjastoon. Mukaan tarvitsette kirjastokortin, jolla kirja on lainattu tai kirjasta tulleen karhukirjeen.
Kirjaa voi etsiä uusimalla sitä viisi kertaa (jollei se ole varattu)
Jos kirja ei löydy tai uusinta ei onnistu, voi kirjan korvata rahalla tai toisella samalla kirjalla.
Lokit munivat kerran kesässä ja ne voivat munia hävitettyjen munien tilalle uudet munat useita kertoja
Mielenkiintoisia tietoja lokkeista (openworldinfo.com)
Laulun lyriikat ja nuotit löytyvät mm. teoksista Nuoren seurakunnan veisukirja tai 100 laulua Suomesta. Kirjat löytyvät Vaara-kirjastojen tietokannasta, useista eri kirjastoista:
https://vaara.finna.fi/Search/Results?lookfor=simojoki+olet+vapaa&type=…
Kiitos mielenkiintoisesta kysymyksestä!
1900-luvun alkupuolella aviottomat lapset muodostivat yhteiskunnalle paitsi moraalisen ja sosiaalisen ongelman, myös taloudellisen taakan (esim. Pulma ja Turpeinen: Suomen lastensuojelun historia. 1987). Avioton äitiys oli vuosisadan alun Suomessa tyypillisesti alimpiin sosiaaliryhmiin kuuluva ilmiö, kirjoittaa neljän helsinkiläisen 1900-luvun alussa eläneen aviottoman äidin elämäntarinan avulla aihetta tutkinut Katriina Kokko teoksessa Matkoja Moderniin: Lähikuvia suomalaisten elämästä. Avioliiton ulkopuolella syntyneen lapsen, ”äpärän” asema oli turvaton ja ankea, isättömyys oli lapsellekin elämänikäinen häpeä. Maaseudulla aviottomat saattoivat joutua kerjuulle tai kunta saattoi myydä heidät ”...
Suomen viikonpäivien nimet ovat peräisin germaanisten kielten perinteistä. Kieliryhmässä nykysaksassa on samanlainen rakenne: keskiviikko on Mittwoch, kun taas muut viikonpäivät ovat tag-loppuisia. Tällä korostettiin sitä, että kun viikko alkoi sunnuntaista, keskiviikko oli viikon keskimmäinen päivä.
Muissa germaanisissa kielissä keskiviikon nimi yleensä viittaa Odiniin tai Wotaniin. Näin on myös pohjoisgermaanisissa eli skandinaavisissa kielissä, joista muut viikonpäiviemme nimet on luultavasti lainattu. Kuitenkin skandinaavisista kielistäkin islannissa keskiviikon nimi on kauan ollut miðvikudagr eli keskiviikonpäivä.
Onko suomen kielessä sana sitten jostain syystä lyhentynyt niin että päivään...
Juhannusjuna on kulkenut vuonna 2012. Ylen elävästä arkistosta pääsee palaamaan kyseiseen ohjelmaan, mutta jos haluaisit tästä uusinnan tv:stä tai uuden ohjelman, kannattaa pyyntö laittaa suoraan Ylen ohjelmatoiveeseen.
Tästä pääsee palaamaan juhannusjunan kyytiin: Juhannusjuna vei matkalle läpi yöttömän yön | Elävä arkisto | yle.fi
Ohjelmatoiveen voi esittää täällä: Palaute (yle.fi)
Sienirihmasto ei ole aivan sama asia kuin kasvien juuret. Sienirihmasto on rihmastollisten sienten pääasiallinen elämänvaihe. Rihmasto voi kasvaa laajalle alueelle. Rihmasto kasvattaa lisääntyäkseen itiöemiä eli maan päälle kohoavia sieniä.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Sienirihmasto
Esimerkkejä 1970-luvun hinnoista löytyy esim. sivulta https://www.is.fi/taloussanomat/oma-raha/art-2000005290743.html - sivun loppupuolelta löytyy taulukko vuoden 1974 hinnoista. Tuopin hintaa tuolta ajalta ei löytynyt, mutta Etelä-Suomen Sanomista (1974) löytyi ravintoloiden mainoksista lounaiden ja annosten hintoja, jotka vaihtelivat 11-15 markan välillä. Kahvila-baareissa hinta on varmaan voinut olla samaa tasoa.
Kekkonen ei Presidentinlinnassa viihtynyt vaan asui koko presidenttinä olonsa ajan ja vielä sen jälkeenkin aina kuolemaansa asti Tamminiemessä.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Tamminiemi
Etsimäsi kirja voisi olla tämä:
Morrell, David
Kiven veljet (Gummerus, 1987)
ISBN 9512027682
Tässä vielä takakansiteksti:
Kaikki kammiot olivat ankaran paljaita. Asukkaat olivat tulleet sinne vapaaehtoisesti, pukeutuneet samanlaiseen asuun ja luopuneet kaikesta henkilökohtaisesta.
Nyt munkkien oli pitänyt luopua myös hengestään. Luostari oli muuttunut hautakammioksi.
Ainut murhaajalta säästynyt oli Drew MacLane, katumuksentekijä, etninen ammattitappaja. Drew tiesi että vain hän oli ollut kohde, että menneisyys oli vihdoin saanut hänestä otteen. Hänen olisi löydettävä uudelleen tappajanvaistonsa ja mentävä maailmaan, jonka hän oli hylännyt.
Hänen olisi metsästettävä ja tuhottava miehet ja organisaatio, jotka olivat...
Signeerauksia on usein vaikea tunnistaa. Ovathan ne allekirjoituksia.
Samantapaiseen kysymykseen on vastattu tällä palstalla jo 19.7.2021 sekä 17.6.2022.
Signeerausten tunnistaminen vaatii asiantuntijan. Heitä voi helposti löytää esim. taidehuutokaupoista.
Kuvataiteilijamatrikkelista sekä Art Signature Dictionary palvelujen kautta voi myös hakea taiteilijoita.
http://www.hagelstam.fi/
https://www.bukowskis.com/fi/auctions/upcoming
https://www.artsignaturedictionary.com/
http://www.kuvataiteilijamatrikkeli.fi/fi/etusivu.html
Samantapaiseen kysymykseen on vastattu tällä palstalla jo 19.7.2021.
Signeerausten tunnistaminen vaatii asiantuntijan. Heitä voi helposti löytää esim. taidehuutokaupoista.
Kuvataiteilijamatrikkelista sekä Art Signature Dictionary palvelujen kautta voi myös hakea taiteilijoita.
http://www.hagelstam.fi/
https://www.bukowskis.com/fi/auctions/upcoming
https://www.artsignaturedictionary.com/
http://www.kuvataiteilijamatrikkeli.fi/fi/etusivu.html
(Signeeraus voi olla Malinen, mutta myös Wallin? Maallikon on vaikea tietää)
Espoon kaupunginkirjastolla ei ole mahdollisuutta ottaa vastaan sukututkimuskortteja. Todennäköisesti mikrokortit ovat kopioita arkistolähteistä ja jos tiedot ovat jo digitoitu, ei korttien säilyttämiseen ole tarvetta. Kortit saattavat kyllä kiinnostaa sukua.
Jos kortit kuitenkin tuntuvat arvokkailta, voi niitä tarjota Espoon kaupunginmuseolle. kaupunginmuseo@espoo.fi
Valitettavasti pajaa pitänyt henkilö on jo siirtynyt meiltä muihin hommiin. Hän on varmaan ottanut kaavat mukaansa, koska niitä ei löydy enää meiltä. Korona ja Soukan kirjaston muutto Lippulaivan kirjastoon on myös peittänyt kaavojen jäljet tehokkaasti.
Kaavat on alun perin hankittu maksulliselta sivustolta. https://www.snmstore.com/?category_id=6885267
Pehmolelujen kaavoja löytyy myös Helmet haulla. Hakusanat pehmolelut ja ompelu ja eläimet. Helmet hakutulos
Maurice Blanchot'n teoksen Le dernier homme (1957) englanninnos The last man (1987) kuuluu Helsingin yliopiston kirjaston Kaisa-talon kokoelmiin.
https://finna.fi/Record/helka.9917232743506253
https://www.edition-originale.com/en/literature/first-and-precious-book…
Voit tiedustella omasta lähikirjastostasi mahdollisuutta tilata teos kaukolainaan.
https://www.tuusula.fi/lomake/show.tmpl?id=190&sivu_id=1721
Ehdottaisin Kafkan novellia Muodonmuutos (Muodonmuutos ja Rangaistussiirtolassa, suom Aarno Peromies, Otava 2007), Flann O'Brienin romaania Kolmas konstaapeli (suom. Kristiina Drews, WSOY 1988), Anu Kaajan novellikokoelmaa Muodonmuuttoilmoitus (Teos,2015), Italo Calvinon mainiota romaania Jos talviyönä matkamies (suom. Jorma Kapari, Tammi 2009) sekä brasilialaisen Clarice Lispectorin romaania Passio: rakkaus G.H.:n mukaan (suom. Tarja Härkönen, Teos 2014).
Alvaro Enriguea ja Leonora Carringtonia ei ole suomennettu, mutta englanniksi löytyy molempia Vaski-kirjastojen kokoelmista. Japanilaisen Haruki Murakamin kirjat ovat kaikki surrealistisia ja usein hiukan epämääräisiä, maagista realismia pullollaan. Kirja Komtuurin surma (suom....
Äänikirjat ovat lainattavissa vain sen kirjaston kortilla, josta äänikirja löytyy. Kirjastokortin saa muihinkin kuin oman kunnan kirjastoon, mutta se täytyy käydä hakemassa henkilökohtaisesti, koska henkilöllisyys tarkistetaan aina kirjastossa paikan päällä ennen kortin luovuttamista.
Löysin professori emerita Aira Kemiläisen kirjoittaman kirja-arvostelun Kansallinen identiteetti Ruotsissa ja Suomessa 1600–1700-luvuilla. Siinä käsitellään ruotsalaisten ja suomalaisten identiteettiä, asemaa ja kielten asemaa Ruotsi-Suomessa. Selvää on, että virkakieli oli ruotsi ja näin ollen, jos ei taitanut ruotsin kieltä, oli vaikeuksissa. Tämä vaikuttaa olleen yleisesti haittana, sillä artikkelissakin mainitaan, että aika ajoin on esitetty vaatimuksia saada suomenkielisiä virkamiehiä tai tulkkeja, mutta ilmeisesti tuloksetta. Osa virkamiehistä toki oli suomalaisia alkuperältään ja heidän joukossaan on ehkä ollut sellaisia, jotka olivat suomen kielen taitoisia.
Ruotsin vallan aika oli pitkä ajanjakso. Mirkka Lappalainen on...
