Kantakorttien yksityiskohdissa voi olla vaihtelua, riippuen tietojen kirjaamisajasta ja kirjurista. Tyypillisesti kantakortteihin tietoja olisi kirjannut komppanian kirjuri, vaihtelevissa olosuhteissa ja joskus kiireessä. Esimerkiksi kesän 1944 tietoja ei ole välttämättä ehditty kirjata riittävällä tarkkuudella. Tietojen kopioinnissa on voinut myös sattua virheitä.
Lisätietoja kantakorteista Arkistojen portti -palvelussa:
http://wiki.narc.fi/portti/index.php/Kantakortti
http://wiki.narc.fi/portti/index.php/Ohjeita_kantakortin_merkint%C3%B6jen_tulkintaan
Sotilaskantakorttijärjestelmään liittyvät ohjeet:
(1935). Ohjeet sotilaskantakorttijärjestelmän pitämisestä. Puolustusministeriö.
(1945). Puolustuslaitoksen kantakorttiohjeet:...
Kyseessä on todennäköisesti juuri Henkilötäydennyskeskus 3.
Keskuksen toimintaa vuonna 1942 voi tarkastella esimerkiksi sen digitoitujen sotapäiväkirjojen kautta. Näistä on usein myös paikannettavissa yksikön sijainti. Syksyllä 1942 HTK 3 vaikuttaisi toimineen Nurmoilassa:
4676 VI Armeijakunta. Henkilötäydennyskeskus, 21.6.1941 - 29.3.1942 (1941-1942)
7157 Henkilötäydennyskeskus 3. Esikunta, 20.10.1942 - 8.6.1944 (1942-1944)
Henkilötäydennyskeskusten toiminnasta osana henkilötäydennyskeskusjärjestelmää esimerkiksi Tomi Saikkosen Pro gradu -tutkielmassa:
Saikkonen, T. (2007). Henkilötappioiden täydentäminen talvi- ja jatkosodassa. Helsinki: Maanpuolustuskorkeakoulu.
Maamailin pituus on vaihdellut eri aikoina ja eri maissa. Alunperin se juontuu roomalaisesta mailista (mille passus), joka oli n. 1480 metriä. Vuonna 1592 kuningatar Elisabet I määräsi mailin pituudeksi 8 furlongia eli 1 609 metriä. Nykyisen brittiläisen yksikköjärjestelmän mukaan maili on 1609,344 metriä.
Merimaili on merellä ja ilmailussa käytettävä pituusmitta, joka on yhden kaariminuutin pituus päiväntasaajalla. Kansainvälinen merimaili eli meripeninkulma on täsmälleen 1852 metriä. Meripeninkulma määriteltiin alun perin leveysasteen kuudeskymmenesosaa eli kaariminuuttia vastaavaksi matkaksi maapallon pinnalla pituuspiiriä pitkin. Koska maantieteellinen leveyspiiri (...
Luontoportti -sivuston mukaan maustekasvin nimi on liperi. Sivuston mukaan lipstikka tulee maustekasvin ruotsinkielisestä nimestä libbsticka. Lisää tietoa liperistä voi lukea täältä https://luontoportti.com/t/1225/liperi.
Helsingin tuomiokirkkoseurakunnan sivulla kerrotaan, että kirkon itäpäädyssä on pyhää kolminaisuutta symboloiva kolmio ja sen sisällä heprealaisin kirjaimin sana Jahve eli Jumala. https://helsingintuomiokirkko.fi/index/kirkontarina.html
Kirjoitusasuun voi tutustua esimerkiksi kirjassa Helsingin tuomiokirkko (1971) sivulla 62 olevan kuvan avulla. Tekstiin on merkitty myös vokaalit. Eri puolilla Suomea viime vuosien aikana kiertäneessä Jumalan nimi -näyttelyssä on käsitelty myös Helsingin tuomiokirkon tekstiä. Esimerkiksi Akaan Seutu -lehden verkkojutussa 9.11.2015 on kuva aiheesta: https://akaanseutu.fi/2015/11/09/jumalalla-on-myos-eturivi/. Lisätietoa näyttelystä: https://sites.google.com/view/...
Hei!
Parhaita ja tarkimpia matkustusvinkkejä kannattaa kysyä matkatoimistoista. Matkaoppaat auttavat myös matkan suunnittelussa. Como-järven alueelta löytyy vain englanninkielisiä matkaoppaita, kuten esimerkiksi Milan & the lakes (Helmet-linkki https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2344645).
The rough guide to Italy -matkaoppaan (12. painos. Helmet-linkki https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2248514?lang=fin) mukaan Comolle päsee esimerkiksi lentämällä Milanoon. Lentoasemalta voi ottaa junan kohti Milanoa ja vaihtaa Saronnossa junaa kohti Comoa. Nettihaulla How to get to Magrezza saa vaihtoehtoja sille, miten Comosta pääsee Magrezzaan.
Solferinon taistelussa kaatuneiden luut löytyvät...
Ainakin Kuusamon kirjaston kotiseutukokoelmasta löytyy Kuusamo-humpan nuotit ja sanat.
Kuusamon kirjaston yhteystiedot: https://www.kuusamo.fi/kulttuuri-ja-vapaa-aika/kirjasto/kirjaston-yhtey…
Tilastokeskuksen sivuilta voi tarkastella laissa määriteltyjä rikosnimikkeitä:
https://www.stat.fi/fi/luokitukset/rikokset/rikokset_21_20200101/?code=1&name=RIKOSLAKI%20(39/1889)
Tilastokeskuksen vuoden 2020 tilastoissa rikosnimikkeitä oli 1052 kappaletta. Tästä rikoslain (39/1889) alaisia rikosnimikkeitä oli 633 ja muihin lakeihin liittyviä rikosnimikkeitä 419 kappaletta. Koko luokitus on ladattavissa sivustolta .csv tiedostomuodossa, jonka voi avata esimerkiksi Excelillä. Rikoslain ja muiden lakien sisältöjä voi tarkastella tarkemmin Oikeusministeriön Finlex-sivustolta:
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1889/18890039001?search%5Btype%5D=pika&search%5Bpika%5D=suomen%20rikoslaki
Rikosnimikkeiden määrä ei ole vakio...
Pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastojen e-aineistojen lainaamiseen tarvitaan voimassa oleva kirjastokortti ja siihen liitetty pin-koodi.
Helmet-kortin saaminen ei edellytä, että asut pääkaupunkiseudulla. Voit saada Helmet-kirjastokortin ja tunnusluvun, mutta asiakkaaksi rekisteröityminen tapahtuu henkilökohtaisesti missä tahansa Helmet-kirjaston toimipisteistä.
Jos sinulla on mahdollisuus joskus käydä Helmet-kirjastossa, varaa mukaasi voimassa oleva henkilötodistus, passi tai suomalainen ajokortti. Saat kortin odottaessa.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_…
https://www.helmet.fi/fi-FI
Osmo Rinta-Tassin kirjassa Kropsua eväsnä : wanhaa kurikkalaasta äireenkieltä sutikka on pukeille rakennettu jalkaisin kuljettava kapea silta joen ylitse.
Elias Lönnrotin suomalais-ruotsalaisessa sanakirjassa sana sutikka on ruotsin kielellä brygga, liten bro eli pieni silta.
Äkkiseltään netistä vilkaisemalla sutikkaa on käytetty paikannimenä ainakin Laihialla, Seinäjoella ja Tampereella. JP-kunnallissanomalehdessä kirjoitetussa artikkelissa sutikalla tarkoitetaan Peräseinäjoen Kihniänkylän kunnostettua siltaa. https://www.porstuakirjastot.fi/items/show/66584
Tutkinassa ei ole tullut esille mitään viitteitä siitä, että sen taustalla olisi ollut jokin radikalisoitunut ryhmä. Turun iskun (2017) toteutti marokkolainen Abderrahman Bouanane. Hän oli radikalisoitunut ja todennäköisesti haki terroristi-teollaan marttyyrikuolemaa. Hän oli kiinnostunut liittymään Isikseen, mutta järjestö ei ole ottanut tätä tekoa syykseen.
Tutkinnan vaiheista: https://yle.fi/uutiset/3-9821241
Lisää yksityiskohtia iskusta: https://fi.wikipedia.org/wiki/Turun_isku_2017
Kyseessä on todennäköisesti Marianne Laaksosen ja Satu Toivosen laatima oppikirja Taitava leipoja (WSOY 2002). Kirjan saatavuuden voi tarkistaa linkistä:
https://www.finna.fi/Record/jykdok.901198
Hei,
Aloittelevan kirjailijan ura on usein hankala ja oikeaa tietoa kirjoittamisesta ja kirjojen kustantamisesta voi olla vaikea saada. Suosittelen, että tutustut Suomen kirjailijaliiton sivuihin. Sieltä saa perustietoa ja vinkkejä kirjailijana olemiseen ja kustannussopimusten tekemiseen. Voit olla myös suoraan yhteydessä Suomen kirjailijaliiton työntekijöihin esimerkiksi sähköpostilla ja saada sitä kautta tarkempaa tietoa kirjojen kustantamiseen liittyvissä asioissa.
Sivustolla on muun muassa Suomen Kirjailijaliitto, Suomen tietokirjailijat ja Suomen Kustannusyhdistys yhdessä laatimat hyvät käytännöt ja muistilista kustannussopimusneuvotteluihin. Molemmilla on tarkoitus edistää kirjailijan ja kustantajana välistä sujuvaa...
Kyseessä on Helvi Juvosen runo Lumottu kevät kokoelmasta Kääpiöpuu (1949). Runo sisltyy myös Helvi Juvosen koottujen runojen kokoelmaan Aukea ei koskaan metsään ovi (toim Mirkka Rekola ja Liisa Enwald, 2009, s. 31).
Postia pappi Jaakobille -elokuvan pappilaa esittänyt rakennus on Kokemäellä sijaitseva Lääkärin tila eli Sukaran tila. Rakennuksessa toimii kesällä 2022 kesäkahvila Kaneli.
Lähteet: https://elonet.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_1470124, https://ymparistonyt.fi/korjausneuvontapaiva-laakarin-tilalla-kokemaella-la-12-9/, https://www.facebook.com/kahvilakaneli
Harmaakarhuihin viitattiin aikoinaan adjektiivilla grisley. Sana voidaan tulkita kahdella tavalla. Nykyinen grizzly viittaa verbiin grizzle sen merkityksessä harmaantua. Harmaakarhun turkki on enimmäkseen ruskea, mutta varsinkin niskassa ja selässä on myös vaaleaa karvaa. Se näyttää ikään kuin osittain harmaantuneelta.
Toisen tulkinnan mukaan sana oli oikeastaan grisly eli kauhistuttava tai pelkoa herättävä. Tätä tulkintaa tukisi myös harmaakarhun tieteellinen nimi Ursus arctis horribilis, jolla viitattiin nimenomaan karhun luonteeseen.
Lähteet:
https://en.wikipedia.org/wiki/Grizzly_bear
https://www.nwf.org/Educational-Resources/Wildlife-Guide/Mammals/Grizzl…
https://en.wiktionary...
Tampereella ei ole eikä ole ilmeisesti koskaan ollutkaan Lenin-patsasta. Jari Niemelän mukaan Tampereella on neljä Lenin-aiheista muistolaattaa, joista kolme on Hämeenpuistossa Tampereen työväentalon seinässä ja neljäs Kyttälänkatu 11:n seinässä. Työväentalossa toimii myös länsimaiden ainoa Lenin-museo, joka avattiin vuonna 1946. Vuodesta 2014 lähtien se on kuulunut hallinnollisesti Työväenmuseo Werstaaseen.
Vuonna 1947 Suomi-Neuvostoliitto-Seura ja Lenin-museo suunnittelivat Lenin-Stalin patsaan pystyttämistä Lenin-museon eteen. Kaupunginvaltuusto ja -hallitus kuitenkin harasivat vastaan eikä kaupunginhallitus suostunut rahoittamaan hanketta. Hanke kuitenkin eteni ja luonnoskilpailu järjestettiin vuonna 1948....
Heikki Laitisen kappaleeseen "Uuden sanoman satama" ei ole olemassa nuottia. Mainitsemaasi EP-levyä (1967) ei ole kirjastossamme, joten en pysty tarkistamaan, onko siinä mahdollisesti laulun sanoja liitteenä. "Uuden sanoman satama" kappale on julkaistu myös 6 CD-levyn kokoelmassa Heikki Laitinen: Pommaripoika (2018). Tässä julkaisussa on laaja liite, mutta se ei sisällä laulujen sanoja. Tämä CD-kokoelma on lainattavissa Jyväskylän kaupunginkirjastosta.
Kyseinen rakennus on melko varmasti P. J. Gylichin suunnittelema palotorni, joka rakennettiin observatorion viereen 1830-luvulla. Turun palon jälkeen kaupunkiin rakennettiin kaksi palotornia, joista oli tarkoitus tarkkailla kaupungin paloturvallisuutta. Vartiovuoren palotorni oli yksi näistä, kun taas toinen sijaitsi Puolalanmäellä. Vartiovuoren palotorni purettiin vuonna 1902, ja seuraavana vuonna sen paikalle valmistui Turun ensimmäinen vesisäiliö ja huoltorakennus, joka tunnetaan nykyisin myös "delfiinipaviljonkina".
Lähteet
Kalpa, Harri: Muuttuva kaupunki: Turku Eilen ja tänään, II. Turun Sanomat, Turku 1980.
"Muuttuva kaupunki: Vartiovuorelta näkyy tähtiin." Turun Sanomat, 9.8.2015. https://www.ts.fi/uutiset/803510 (luettu...
