Hei,
Näyttäisi siltä, että "virallista" käännöstä tälle piirilaululle ei ole. Laula, mun vauvani! -kirjassa on tällainen, melko vapaa käännös:
Uti ring vi svänger, ingen står och hänger. Munnen säger så, så, så, skorna svarar gå, gå, gå.
Uti ring vi svänger, ingen står och hänger. Händer klappar klapp, klapp, klapp, skorna svarar tapp, tapp, tapp.
Uti ring vi svänger, ingen står och hänger. Barnen ropar hej, hej, hej, ingen svarar nej, nej, nej.
Uti ring vi svänger, ingen står och hänger. När musiken tystnar, då stannar alla barn också.
Netistä löytyy myös esimerkiksi tällainen käännös, jonka tekijästä ei ole tietoa:
Lilla ringen snurrar, där barnen dansar. Fingrarna säger soo soo soo, skorna säger koo...
Kyseessä saattaisi olla vuosina 1974–76 ilmestynyt Flip : teen magazine.
Flip : teen magazine | Kansalliskirjasto | Kansalliskirjaston hakupalvelu (finna.fi)
Flip Teen Magazine (afka.net)
Jos tingitään nimen ”magazine”-vaatimuksesta, vaihtoehtoinen tarjokas voisi olla vuosina 1976–77 ilmestynyt Popfoto.
Popfoto : uusi svengaava nuortenlehti | Kansalliskirjasto | Kansalliskirjaston hakupalvelu (finna.fi)
Sulamispiste, kiehumispiste ja jähmettymispiste riippuvat siitä, mistä aineesta on kyse. Esimerkiksi veden kiehumispiste on celsiusasteikon alkuperäisen määritelmän mukaan tasan 100 celsiusastetta eli 373,15 kelviniä normaali-ilmanpaineessa. Vesi jäätyy eli jähmettyy 0 celsiuksen lämpötilassa.
Tähän kysymykseen on vastattu aiemminkin tällä palstalla. Täältä löytyy hyviä linkkejä tiedonhakuun;
https://www.kirjastot.fi/kysy/aineita-luokitellaan-kiinteihin-nesteisii…
Utva on lyhenne ulko- ja turvallisuuspoliittisesta ministerivaliokunnasta. Se kokoontuu käytännössä yhdessä tasavallan presidentin kanssa, jolloin kokousta kutsutaan ulko- ja turvallisuuspoliittisen ministerivaliokunnan ja tasavallan presidentin yhteiseksi kokoukseksi, jonka lyhenne tp-utva on.
Lähde: Valtioneuvoston verkkosivut 9.8.2022
Tällä palstalla on aiemmin vastattu, että sana oulu tarkoittaa ’tulvivaa vettä’ ja sitä on tavattu Mäntyharjun ja Miehikkälän murteissa ja sen ’lumisohjoa’ merkitsevää vastinetta luulajansaamessa.
Kotikunnassani on Oulanki-niminen maatila. En tunne historiaa, mutte tiedetään lappalaisten asusustelleen aikoinaan noilla seuduilla. En tunne yksityiskohtia… | Kysy kirjastonhoitajalta (kirjastot.fi)
Vastauksessa mainitaan myös, että Jyväskylän kaupunginkirjastossa on mm. Alpo Räisäsen teos Nimet mieltä kiehtovat: etymologista nimistöntutkimusta. Kirjan sivuilla 99-100 on kerrottu lisää Oulu- ja Oula-nimien etymologiasta ja siitä, mitä kautta sana on levinnyt Suomessa.
Wikipediassa mainitaan, että perimätiedon...
Tarkkaa tietoa Hessun nimen käännöshistoriasta ei tunnu löytyvän. Jenny Hakala on kirjoittanut vuonna 2018 Aku Ankan suomennosten kehitystä käsittelevän opinnäytetyön. Hessu Hopoa siinä ei mainita, mutta teksti tarjoaa yleisempää tietoa lehden käännösperiaatteista:
1527669673.pdf (tuni.fi)
Hakalan mukaan Aku Ankka -lehti perustettiin vuonna 1951 ja sen päätoimittajaksi ryhtyi Sirkka Ruotsalainen. Ruotsalainen suomensi itse ensimmäiset tarinat tanskasta suomeen. Olisiko hän kääntänyt Goofynkin Hessu Hopoksi?
Pahoittelen, että vastaus on jäänyt roikkumaan pitkäksi aikaa. Täsmällistä vastausta kysymykseesi en löytänyt. Tilastotietoja vaarallisten kemikaalien kuljetuksesta kuitenkin on olemassa.
Traficomin sivulla on tutkimus, jossa selvitetään vaarallisten aineiden kuljetusta Suomen maanteillä vuonna 2017. Tutkimuksessa on käyty läpi kuljetusten eri vaiheita. Linkki tutkimukseen:
https://www.traficom.fi/sites/default/files/media/publication/Traficomin%20julkaisuja_4_2019_VaarallistenAineidenKuljetukset2017.pdf
Tilastokeskus kerää tilastoja myös vaarallisten aineiden kuljetuksesta kotimaan tieliikenteessä. Sivulta voi hakea taulukot eri vuosilta. Vaarallisten aineiden kuljetukset kotimaan...
Mitä kummaa minussa tapahtuu? (Sanoma 3.p. 2013) on nuoremmalle teini-ikäiselle suunnattu kirja murrosiän aiheuttamista muutoksista.
Sateenkaaritietoa on Seta:n tietokirjassa Väärät sukat!, joka löytyy Setan materiaaleista ladattavana pdf:nä, https://seta.fi/sateenkaaritieto/ammattilaisille/opetusala/perusopetus-….
Emme ole kirjastossa lain asiantuntijoita, joten tämä on maallikkotulkinta.
Tieliikennelain 29. pykälässä sanotaan seuraavasti:
"Ajoneuvolla ajettaessa on annettava jalankulkijalle, pyöräilijälle ja tienkäyttäjän kuljettamalle eläimelle turvallinen tila tiellä."
Kuvaamaasi tilannetta ei ole erikseen kielletty, joten turvallisen tilan antamisen määrittely jää ajoneuvon kuljettajan vastuulle.
Tiedustelin asiaa Kotimaisten kielten keskuksen kielineuvonnasta ja sieltä tuli seuraava vastaus:
"Sanonta ”ei liikauta eväänsäkään”, ”ei liikuttele eviään”, ”ei väräytä eväänsä” jne. on jo vanhastaan esiintynyt suomen murteissa, eli tällaisia ilmauksia on käytetty puhekielessä hyvin kauan. Kuvallisen merkityksen taustalla on konkreettinen merkitys: evä viittaa kalan evään eli uimaelimeen. Kuvallisessa käytössä ilmauksella on viitattu etenkin laiskaan tai vetelän oloiseen ihmiseen. Tällainen henkilö on siis kuin maalle nostettu, pyydyksestä otettu, liikkumaton tai kuollut kala. Suomen murteiden sanakirjassa on mm. tällaisia esimerkkejä:
On nii laiska mies ettei evveä värräytä. (Karstula)
Ei evääsäkkäh liikahuta,...
Linna tarkoittanee tässä ihmisellä naista yleensä. Yksi Suomen murteiden sanakirjasta sanalle löytyvä merkitys on 'nainen, vaimo'. Matti Vilppula on Kielikello-lehdessä 2/1996 julkaistussa kirjoituksessaan pohdiskellut ihminen-sanan tätä merkitysulottuvuutta:
"Ihminen-sanan 'nainen'-merkityksen ratkaisu saattaa liittyä itse nainen-sanaan. On olemassa useita tietoja siitä, että sana nainen on murteissa koettu affektiseksi ja sävyltään kielteiseksi, halventavaksi. Osasyynä on varmaan ollut samaa kantaa oleva verbi naida ja sen sukupuoliyhteyteen viittaava merkitys. Tästä syystä nainen-sanaa on alettu vältellä ja sille on etsitty kiertoilmauksia. Naisihminen, naiseläjä, vaimoihminen, vaimoinen ihminen ja vaimoinen henki ovat esimerkkejä...
Helsingin kirjastoissa on kelluva kokoelma, mikä tarkoittaa sitä, että suurimmalla osalla kirjoja ei ole omaa kotikirjastoa. Uudet taidekirjatkin saattavat siis kulkea kirjastosta toiseen. Rikhardinkadun kirjasto on kuitenkin taidepainotteinen kirjasto, jossa myös ylläpidetään laajaa taidekirjakokoelmaa. Tietoa tästä taidekirjakokoelmasta ja muista Rikhardinkadun kirjaston taideprofiilista laajemminkin löydät osoitteesta: https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Rikhardinkadun_kirjasto/Juttuja_kirjastosta/Rikhardinkadun_kirjasto__taiteiden_keida(208120)
Hei
Emme näillä tiedoilla löydä kirjastosta vastausta. Taulu kannattaisi näyttää taiteen asiantuntijalla tai kysyä taidearviointia. Esimerkiksi Bukowskin huutokauppa-sivustolla,
josta löytyy Online-arviointi. https://www.bukowskis.com/specialists
Myös Hagelstamin huutokauppojen sivuilla löytyy tietoa taideteosten arvioinnista. https://www.hagelstam.fi/
Näiltä sivuilta voi kysyä tietoa mahdollisesta tekijästä.
Myös Pikku Galleria Vaasassa saattaa tarjota arviointipalvelua.
Runo Pyhä kalkki sisältyy Lauri Pohjanpään vuonna 1949 ilmestyneeseen kokoelmaan Aamu ja ilta ja muita runoja. Se on jälkimmäinen osa myytillisiin tarinoihin perustuvassa kokonaisuudessa Kaksi kansantarinaa.
Kielikello : kielenhuollon tiedotuslehti 3/1990
Irmeli Pääkkönen: Onko ihminen aina hän; onko hän aina ihminen?
"Ihminen ei siis ole aina hän. Mutta on totta toisinkin päin: hän-sanaa käytetään joskus muusta kuin ihmisestä.
Tavallisessa puhekielessä hän saattaa kohdistua viittaamaan sellaiseen asiaan, jota pidetään vähämerkityksisenä
tai ainakin epämääräisenä: sanomme tiedä häntä, kukapa hänen tiennee. Jossakin päin Itä-Suomessa olen lapsuudessani
kuullut sanottavan summittaisuuden ilmauksena koha hää o hänessä, siis jossakin siellä päin, ei hyvin tarkkaan kohdalleen aseteltuna,
esimerkiksi taitamaton parsimus sukan kantapäässä tai koristekiehkura täytekakun päällä".
Toivo Lyyra kirjassaan Tolkku - karjalaista...
En ole varma, mitä kysyjä tarkoittaa. Kansainvälinen yritys on olemassa tänäkin päivänä. Viime vuosina yritys on saanut kyseen alaista huomiota toimitusjohtajansa Darren Woodsin ilmastomuutosta vähättelevistä kommenteista. Tilanne ehkä muuttuu, koska viime vuonna Nesteen entinen biopolttoaineliiketoiminnan vetäjä Kaisa Hietala nousi yrityksen hallitukseen. Hänen ja toisen uuden hallituksen jäsenen valintaa ajoivat erityisesti ilmastotoimia vaativa sijoittajaryhmä Engine No. 1. Exxon Mobil on saanut muiden öljy-yhtiöiden tavoin kritiikkiä toimistaan energiakriisin aikana. Esimerkiksi Helsingin Sanomat kirjoitti asiasta viime viikolla
Suomessa SOK osti Exxon Mobilin huoltoasematoiminnan vuonna...
Finna.fi-palvelusta ei näyttäisi löytyvän kirja-arvostelua mainitusta teoksesta. Finnaan on linkattu esimerkiksi Arto-artikkelitietokannan viitetietoja.
Finnan hakuohjeet:
https://finna.fi/Content/help
Kirjasta on kirjoitettu mm. seuraavissa lähteissä:
Björn Wahlroos laukoo uutuuskirjassaan kuin DJ Ibusal: Verotus pilalla, demokratia pilalla, ay-liike pilalla – pelkkää konsensusta tilalla / Janne Toivonen, Yle
https://yle.fi/uutiset/3-11029626
Björn Wahlroos: Suomen politiikassa ei pystytä enää tekemään päätöksiä / Tuomas Niskakangas, HS
https://www.hs.fi/politiikka/art-2000006281591.html
Wahroosin “Kuinkas tässä näin kävi?” kannattaa lukea, mutta ei uskoa kaikkea / Osmo Soininvaaran...
Jos tarkoitit Arno Kotron, Christer Lybäckin kirjoittamaa elämäkertaa, kirjaa ei valitettavasti voi hankkia kirjastoon äänikirjana. Kirjasta ei ole olemassa cd-muotoista äänikirjaa. Kirjasta on olemassa Otavan kustantama sähköinen äänikirjaversio, mutta sitä ei voi hankkia kirjastoihin. Kustannusyhtiö Otava on päättänyt, että se ei toistaiseksi myy kirjastoille kustantamaan sähköistä aineistoa. Kiellon syynä on se, että sähköisen kirjastoaineiston kirjailijakorvauksista ei ole saatu valtakunnallisesti sovittua. Perinteisenä kirjana kirjaa on toki kirjastossa tarjolla.
Yle uutiset:
https://yle.fi/uutiset/3-11183060
Kielitoimiston sanakirjan ja Nykysuomen sanakirjan mukaan asiayhteydestä riippuen molemmat verbit voivat esiintyä sanan tolkku kanssa. Nykysuomen sanakirjasta löytyy esimerkkilauseet: "Jonkun puuhissa ei ole mitään tolkkua" ja "Koettaa saada tolkkua asioiden hoitoon".
Lähteet ja lisätietoa:
Kielitoimiston sanakirja: tolkku https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/tolkku?searchMode=all
Sadeniemi, Matti: Nykysuomen sanakirja. Viides osa, S-Tr https://outi.finna.fi/Record/outi.1225846
