Suoliluu (os ilium) sijaitsee lantion alueella ja on osa lonkkaluuta, jonka tehtävä on suojata ja tukea selkärankaa sekä alueen elimiä.
Lähteet:
Anatomian atlas, 1995
Parker, Steve: Ihmiskeho - kuvitettu opas kehon järjestelmiin ja toimintoihin, 2021
Esimerkiksi Finnasta voi hakea aihetta käsitteleviä aineistoja kirjoittamalla hakukenttään "pyhyys" ja valitsemalla hakukentän oikeasta laidasta (missä oletuksena lukee "Kaikki osumat") "Aihe". Tuloksia tulee runsaasti, mutta niitä voi rajata vaikkapa aineistotyypin (esim. kirjat, opinnäytetyöt) ja kielen (suomi, englanti) mukaan. Hakuun voi lisätä myös muita hakusanoja kuten "maallistuminen".
Tässä muutamia vinkkejä, joista voisit löytää jotain etsimästäsi aiheesta:
Pyhyyden ytimessä : Tutkimus suomalaisten arvoista ja pyhyyden kokemisesta (helsinki.fi) linkki verkkoaineistoon
Kohti pyhyyttä? Eero Silvasti (Järkiperäisyyden jälkeinen maailma: essee) Suomen kuvalehti 81(1997) : 25-26, s.43-45
HT242_opt.pdf (doria....
Näillä tiedoilla emme voi selvittää asiaa. Sinun kannattaa soittaa johonkin Helmet-kirjastoon, jotta voimme selvittää tilanteen. Ilman asiakastietoja en voi tarkistaa emmekä ottaa edes yhteyttä. Kun soitat kirjastoon, ota kirjastokortti esille. Kirjastossa kysymme ensimmäiseksi kirjastokortin numeroa. Voit ottaa kysyä asiasta myös Helmet-kirjastojen chat-palvelun kautta. Kirjastojen puhelinnumerot löydät Helmet-sivun Kirjastot-välilehdeltä. Linkki chat-palveluun on päiväsaikaan avoinna Helmetin etusivulla.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Kyseessä voisi olla Hjalmar Gullbergin runo Åt halvgudarna, jota ei ole suomennettu. Runo löytyy kokoelmasta nimeltä Dödsmask och lustgård (1952). Kyseisessä runokokoelmassa käsitellään muutenkin jumal- ja paratiisimyyttejä, joten mikäli tämä runo ei tunnu vastaavan muistikuviin, voi kokoelma olla tutustumisen arvoinen. Dödsmask och Lustgård löytyy teoksesta Dikter (1985), oheisesta linkistä voit tarkistaa teoksen saatavuuden Vaski-kirjastoissa: https://vaski.finna.fi/Record/vaski.78408
Voisiko kyseessä olla Meg Cabotin kirja Prinsessatunnit: opas tuleville prinsessoille? Se on ilmestynyt vuonna 2004 ja tarjoaa humoristista tapakasvatusta. Kirjassa on pinkit kannet ja siinä on 138 sivua.
Keski-kirjastojen kokoelmista kirja löytyy täältä: https://keski.finna.fi/Record/keski.276901
Voisiko kirja olla Catarina Kruusvalin "Iida ja pehmot päiväkodissa" (Tammi 2008, suom. Tittamari Marttinen):
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f…
Toinen vaihtoehto voisi olla Kate Agnewn "Meillä on kivaa" (Mäkelä 2009, suom. Terhi Leskinen):
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f…
Tässä vielä lista kirjoista, joissa on aiheena lelut ja kansikuvassa keltaista:
https://www.kirjasampo.fi/fi/coversearch?s=lelut+keltainen&o=title_asc
https://www.kirjasampo.fi/fi/coversearch?s=leikkikalut+keltainen&o=titl…
Vaikka hallit ovat noinkin samanlaiset, ovat arkkitehdit ja rakentajat eri firmoista.
Kuopion uuden uimahallin eli kuntolaakson uimahallin arkkitehti on Arkmill Oy eli Tapio Antikainen ja Esa Viitanen ja rakennusurakoitsijana toimi YIT Suomi Oy. Rakennusfakta.fi
Matinkylän uimahallin arkkitehti on Minkkinen Oy eli Tuulia ja Lasse Minkkinen ja rakennusurakoitsijana toimi Lujatalo Oy Rakennusfakta.fi
Kenties arkkitehdit ottavat mallia toisiltaan ja käyttävät löydettyjä hyviä ideoita hyväkseen?
Tapio Antikainen on myös julkaissut kirjasen Uimahallien suunnittelu.
Kyse lienee ollut viisumianomusten käsittelystä ajan poliittisen ilmapiirin mukaisesti. Kylmän sodan aikana kaikenlaista yhteyttä toiseen osapuoleen saatettiin pitää mahdollisena vakoiluna. https://www.jfklibrary.org/learn/about-jfk/jfk-in-history/the-cold-war
https://fi.usembassy.gov/wp-content/uploads/sites/243/2016/11/history-fi_049_076tt8393.pdf
Nykyiset viisumiohjeet eivät mainitse mitään erityistä maata tai mielipidesuuntaa ei toivotuksi.
Paremminkin huomio kiinnittyy riittävään kielitaitoon, opiskelu- tai työpaikkaan ja oleskelun määräaikaisuuden takaamiseen. Opiskeijoiden halutaan palaavan kotimaahansa. https://www.ustraveldocs.com/fi_fi/fi-niv-typefandm.asp#section2 sekä https://studies.helsinki.fi/ohjeet/...
Aprillipäivän tarkkaa syntyä ei tiedetä. Eräs teoria on, että päivä on saanut alkunsa Ranskassa 1582. Maa oli siirtynyt juliaanisesta kalenterista uuteen gregoriaaniseen kalenteriin jo 1563. Muutamia vuosikymmeniä myöhemmin alettiin vääränä päivänä uutta vuotta viettäviä sanoa Huhtikuun hölmöiksi. "Some historians speculate that April Fools’ Day dates back to 1582, when France switched from the Julian calendar to the Gregorian calendar, as called for by the Council of Trent in 1563. In the Julian Calendar, as in the Hindu calendar, the new year began with the spring equinox around April 1.
People who were slow to get the news or failed to recognize that the start of the new year had moved to January 1 and...
Yhdysmerkin edessä (tai jälkeen) käytetään välilyöntiä, jos yhdyssanan osana on sanaliitto, kuten esimerkissä Maailma kylässä -tapahtuma. Siten talonkorjauskustannustenarviointi-projekti ei välilyöntiä kaipaa - eikä ehkä genetiiviäkään: talonkorjauskustannusarviointi-projekti. Vai menisiköhän selkeiten sanaliiton ja välilyönnin avulla: talonkorjauskustannusten arviointi -projekti?
Kielitoimiston ohjepankki, Yhdysmerkki sanaliiton sisältävissä yhdyssanoissa: avaimet käteen -sopimus.
Tässä neljä ehdotusta, mikä kirja voisi olla kyseessä:
Sini Helminen: Veden vallassa (2018)
Helen Dunmore: Ingo : Meren kansa (2006)
Sari Peltoniemi: Vattenporin simpukka (2018)
Reeta Aarnio: Veden vanki (2009)
Mikäli näistä mikään ei ollut etsimäsi kirja, tässä Kirjasammon tulokset vedenalaista maailmaa käsittelevästä kirjallisuudesta: https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/obj%3Akoko%253Ap50818
Jotakin pientä löytyy Finna-haulla esim. muutama valokuva talosta. (Suomen kirjastot, museot ja arkistot yhdessä) https://finna.fi/Search/Results?lookfor=Ronkaan+poikakoti&type=AllFields
Laajin tulos lienee Mikkelistä löytyvä arkisto vuodelta 1940. Tietueesta ei selviä, onko arkisto vain yhdeltä vuodelta vai silloin Suomeen tuotu useamman vuoden arkisto. https://finna.fi/Collection/narc.VAKKA-310305.KA
Turun Sanomat uutisoi 15.10.2006 Tomi Heikkilän kokoamasta historiikista Kun Viipurin poikakoti
Harjavaltaan muutti... TS
Virtuaali viipuri -sivustolta saattaisi myös löytyä lisätietoa. https://virtuaaliviipuri.fi/fi/businesses#letter-R
Journalistit kirjoittavat yhteiskunnallisista asioista. Journalistin ohjeissa sanotaan, että lukijoilla, kuulijoilla ja katsojilla on oikeus tietää, mitä yhteiskunnassa tapahtuu. Journalistin tehtävänä on auttaa siinä. Lähtökohtaisesti journalistit siis välittävät tietoa, eivätkä kirjoita vain itseään kiinnostavista aiheista. Korona ja Ukrainan sota ovat ajankohtaisia aiheita, joista lehdistö on osaltaan tiedottanut lukijoita.
Lähde
Journalistin ohjeet | Journalistiliitto
Valitettavasti alkuperäistä nimeä ei löydy Kansallisdiskografiastakaan, https://kansalliskirjasto.finna.fi/kansalliskirjastofikka/Record/fikka… eikä myöskään Fono.fi:stä.
Etsin säveltäjä Charles W. Fry:n nimellä, löysin tietoa hänen musiikistaan, mutten löytänyt tätä kappaletta, https://hymnary.org/person/Fry_CW.
Pelastusarmeijan laulukirja löytyi pdf:nä, https://ia802803.us.archive.org/10/items/salvationarmyson00unknuoft/sal… ja hakuominaisuuksillakin varustettuna, https://mobileapps.usawest.org/SongBookPlusBookSelection.aspx. Niissä on useita satoja kappaleita. Nimellä Charles William Fry löytyivät kappaleet He's the lily of the walley, God gave his son to me, Come thou burning spirit, come, https://mobileapps....
Alko Oy on Suomen valtion omistama yhtiö, jolla on yksinoikeus yli 5,5 tilavuusprosenttisten alkoholijuomien vähittäismyyntiin, poikkeuksena pienpanimoiden oluet sekä suomalaiset tilaviinit. Siten Alkolla on monopoliasema.
Lähteet ja lisätietoja
Alkon perustehtävä | Alko
Alkoholilaki 1102/2017 - Ajantasainen lainsäädäntö - FINLEX ®
Kyseessä voisi olla Hannu Rajaniemen Kvanttivaras (Gummerus, 2011).
Tietoa kirjasta esim. Kirjasammosta: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au24bac2a2-0018-446b-955e-3….
Omia tietoja ei enää ainakaan pitäisi löytyä muualta kuin terveydenhuollon uusista palveluista, esim.tuosta mainitsemastasi Omakannasta. En valitettavasti löytänyt meidän arkistostammekaan tätä tietoa.
En löytänyt muita vinkkejä, joilla lukutaito kehittyisi. Esimerkiksi Lukimatin sivulla on ohjeita harjoitteluun. Niissä nimenomaan painotetaan lukemista ja esimerkiksi toistavaa lukemista, http://www.lukimat.fi/lukeminen/tietopalvelu/tukikeinot-1/sujuvuuden-ha….
Suomen kieltä alettiin kirjoittaa laajemmin 1500-luvulla. Niin sanotun vanhan kirjasuomen kauden katsotaan alkaneen 1540-luvulla julkaistuista ensimmäisistä suomenkielisistä painotuotteista. Suomen murteita ja niitä edeltäviä kielimuotoja oli toki puhuttu jo paljon tätä ennenkin.
1600-luvulla kirjoitettua suomen kieltä voi kuunnella verkossa Kotimaisten kielten keskuksen videoilla, joilla Vanhan kirjasuomen sanakirjan toimittajat lukevat aikakauden tekstejä ääneen: https://www.kotus.fi/kielitieto/vanha_kirjasuomi/kuuntele_vanhaa_kirjasuomea
On hyvä muistaa, että vastaavalla tavalla kuin sopimuksiin ja normeihin perustuva nykyinen kirjakielemme ei varsinaisesti ole kenenkään äidinkieli, eivät 1600-luvulla kirjoitetut tekstitkään kuvaa...
