Suomalaisten taiteilijoiden teoksia löytyy esim. Valtion taidemuseon ylläpitämästä Kansallisgalleriasta Kansallisgalleria - Hae kokoelmista, mutta kaikki teokset sisältävää luetteloa ei tietääkseni ole olemassa. Tyko Sallisen teoksia saat etsittyä tekijähaulla.
Verkossa ylläpidettävästä Kuvataiteilijamatrikkelista Kuvataiteilijamatrikkeli – Suomen Taiteilijaseura löytyy tietoa nykytaiteilijoista sekä suomalaisen kuvataiteen merkittävistä henkilöistä. Tietokannasta voi etsiä taiteilijoita ja taideteoksia: mukana on myös tietoa Suomen taidehistorian keskeisistä kuvataiteilijoista. Taiteilijoiden esittelysivut sisältävät tietoa kuvataiteilijoiden työskentelystä, teoksista ja taiteellisesta toiminnasta.
Kyseinen teksti on Platonin Valtio-teoksen seitsemännestä kirjasta (518a), jossa Sokrates esittelee Glaukonille niin sanotun luolavertauksen. Lainaamasi englanninkielinen käännös katkeaa ehkä hieman liian aikaisin alkuperäiseen kreikankieliseen tekstiin nähden. Marja Itkonen-Kaila (teoksessa Platon, Valtio, Otava 1999) on kääntänyt tekstikohdan seuraavalla tavalla:
"Järkevä ihminen muistaa, että silmien häiriötiloja on kahdenlaisia, kahdesta eri syystä johtuvia: joko siitä, että siirrytään valosta pimeyteen, tai päinvastoin. Hän ottaa huomioon, että sama koskee myös sielua, ja siksi hän ei rupea tyhmästi nauramaan nähdessään sielun, joka ei pysty hämmennyksissään näkemään jotakin asiaa."
Sue Graftonin kirjoja julkaisi ensin Book Studio ja sitten Gummerus. Ilmeisesti jälkimmäinen koki, ettei kysyntää suomennoksille ollut tarpeeksi.
Ruotsinkielisen käännöksen nimelle en löytänyt muuta selitystä kuin tämän maininnan DAST Magazinen arvostelussa. Sen mukaan kirjaimien mukaista käännösleikkiä ei enää pystynyt jatkamaan, eikä sen katsottu olevan merkityksellinen romaanin sisällön kannalta.
Tässä olisi vauhdikkaita helppolukuisia jännäreitä yläkouluikäiselle:
Tapani Bagge: Jäätävää kyytiä
selkokirja
https://vaski.finna.fi/Record/vaski.4214486
Hanna Männikkölahti: Punainen kuin veri (Salla Simukan kolmiosaisen nuortenjännärin ensimmäinen osa selkoversiona)
https://vaski.finna.fi/Record/vaski.3591382
Marja-Leena Tiainen: Tatu, Iiris ja Pääkallomies
selkokirja
https://vaski.finna.fi/Record/vaski.3432220
Kari Levola: Kaksi palkkia latausta
https://vaski.finna.fi/Record/vaski.646835
Hei,
Tämä näyttää löytyvän Liisa Laukkarisen kokoelmasta Lapsen matka maailmaan, sen viimeisen osion (VI. Älä jätä perintöä, älä muuta kuin tarinat) kahdesta ensimmäisestä runosta (s. 153–154):
1. Lapsi ei ole unelma
--
Lapsen tulisi voida leijua lapsuus
ja laskeutua sitten omalle paikalleen
kuin muuttolintu,
joka palaa pitkältä matkalta, asettuu reviiriin
ja aloittaa elämäntehtävän
2. Lapsi ei ole ratkaisu
--
Lapsi on liian kaunis
vanhan rumuuden paikaksi.
Teos on lainattavissa Jyväskylän pääkirjaston varastosta. Varastokappaleista pitää tehdä varaus etukäteen, ja niitä noudetaan aamupäivisin. Lukusalikappale löytyy myöskin Jyväskylä-kokoelmasta pääkirjaston kolmannesta kerroksesta...
Hei
Helsingin kaupunginkirjasto ei vastaanota postitse tai sähköpostitse tällaisia seurojen julisteita. Kaikissa Helsingin kirjastoissa ei ole ilmoitustaulua asiakkaiden omille ilmoituksille. Niihin kirjastoihin, joissa on ilmoitustaulu käytettävissä, juliste tai ilmoitus pitää viedä henkilökohtaisesti ja kirjasto päättää laitetaanko juliste tai ilmoitus esille. Valinnassa pyritään huomioimaan paikallisuus, paikalliset yhdistykset ja muut toimijat.
Katkelma näyttäisi olevan jaksosta numero 4673, jonka alkuperäinen esityspäivä oli 2. marraskuuta 2005.
Lähteet:
Soapcentral.com: https://www.soapcentral.com/bold-and-beautiful/recaps/2005/051031.php
Tvdb: https://thetvdb.com/series/the-bold-and-the-beautiful/episodes/322529
Kielitoimiston sanakirja kertoo "tyhjättiin" muodon olevan sanan "tyhjätä" passiivin imperfekti. Nykysanan merkitys on sama kuin vanhemman "tyhjentää". Tyhjentää on yleisemmin käytetty kirjakielen muoto. Kotus
Englanninkielisen romaaniversion epigrafi on peräisin Platonin Valtion seitsemännestä kirjasta:
"Anyone who has common sense will remember that the bewilderments of the eye are of two kinds, and arise from two causes, either from coming out of the light or from going into the light, which is true of the mind's eye, quite as much as of the bodily eye."
https://en.wikipedia.org/wiki/Flowers_for_Algernon#Novel
Heinolan kaupunginkirjastossa voi tulostaa omasta sähköpostista tiedostoja kuten konserttilippuja kirjaston asiakastietokoneilta.
Asiakastietokoneella kirjaudu internetissä sähköpostitiliisi. Valitse (avaa) tulostettava tiedosto ja klikkaa tulostimen näköistä kuvaketta (usein oikealla yläkulmassa). Kirjaston asiakaspalvelutiskin vieressä on monitoimikone (kopiointi, skannaus, tulostaminen), johon tuloste valmistuu. Monitoimikoneen käytössä avustaa asiakaspalvelussa oleva henkilökunta. Heiltä voi kysyä myös ohjeita asiakastietokoneiden käytössä. Tulosteet ovat maksullisia (50 cnt - 2 euroa) ja maksu suoritaan kirjaston asiakaspalveluun.
Lisätietoja: Heinolan kirjaston digipalvelut ja -opastukset (linkki aukeaa lastu.finna.fi -...
Hei!
Epäilisin, että nimi on lähtöisin paikannimestä. Kokkolasta löytyy Masar-niminen paikka. Esimerkiksi Kauniaisten kaupunginjohtaja Christoffer Masar on syntynyt Kokkolassa.
Löysin Finna.fi:n aineistoista vain yhden erityisesti näkövammaisten käyttöön sovelletun lautapelin,
Sanapussi Musta kuula : kirjainlaatat
Se on Tampereen kirjaston aineistossa kirjattu kotipalvelun käyttöön ja lainattavissa kotipalvelun asiakkaille sekä myös Uudenkaupungin kirjaston kokoelmassa. Lähikirjastosi voisi tiedustella, lainaavatko he sitä kaukolainana.
Selailin näkövammaisten Celia-kirjaston sivuja, en löytänyt sieltä lautapelejä, mutta voisitte silti pyytää lähikirjastoanne ottamaan yhteyttä sinne ja kysymään, onko heillä lautapelejä, joita he toimittavat lainattaviksi yleisten kirjastojen kautta.
Näkövammaiset lapset ry:n sivulla on lueteltu pelejä, jotka soveltuvat myös näkövammaisten käyttöön.
Siitä...
Äiti ratissa on nimimerkin E. A. (luultavasti Ester Ahokainen) kirjoittama runo, joka löytyy esimerkiksi Väestöliiton vuosina 1941–70 julkaiseman äitienpäiväohjelmavihkosen Toukokuun toinen sunnuntai vuoden 1966 numerosta. Sen alkuperäistä, ennen kysymyksessä muisteltua äitienpäivää 1965 ilmestynyttä lähdettä en valitettavasti onnistunut paikantamaan.
Useimmissa Helmet-kirjastoissa on monitoimilaitteita, joilla kuvista voi ottaa paperikopioita tai skannata ne omaan sähköpostiin.
Diojen skannaus muistitikulle onnistuu asiakastietokoneella käyttämällä erillistä skanneria ja diasovitinta. Tämä mahdollisuus löytyy Helsingissä ainakin Pasilan, Oodin ja Malmin kirjastoista. Jos haluat asioida muussa toimipisteessä, kannattaa ensin soittaa sinne ja kysyä, voiko sen laitteilla skannata dioja. Kirjastojen palvelut löydät täältä ja rajauksen voi tehdä valitsemalla "skannerit": https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut
Kuninkaallinen säädös vuodelta 1569 edellytti, että ruotsalaisissa taistelulipuissa tuli olla kultainen tai keltainen risti. Pian tämän jälkeen suunniteltiin Ruotsin kansallislippu, joka on saanut vaikutteita Tanskan lipusta. Värit ovat peräisin kansallisvaakunan (kuninkaan vaakunan) keltaisesta rististä ja sinisistä kentistä. Vaakunakilven ja sen värien historia juontaa juurensa 1100-luvulle. Kerrotaan, että kun kuningas Erik Pyhä teki ristiretken Suomeen, hän tältä matkalta palatessaan näki keltaisen ristin kuvastuvan sinistä taivasta vasten.
Lähteet:
Brian Johnson Barker, Maailman liput
Maailman lippukuvasto
Kirjoja löytyy englanniksi pari jotka kertovat tarot-korteista myös taidehistoriallisesta näkökulmasta. Taschen julkaisi 2021 kirjan nimeltä Tarot, jossa on painettu tarot-kortteja läpi vuosien ja löytyy esseitä kirjoitettuna sekä taidehistorioitsijen että tarot-korttien käyttäjien näkökulmasta. Kirja löytyy Finnasta: Tarot | Vanamo-kirjastot | Finna.fi
Esther Joy Archerin ja Holly Adams Easleyn kirjoittama The History of Tarot Art: Demystifying the Art and Arcana, Deck by Deck sanoo itse suuntautuvan enemmän tarot-korttien käyttäjille mutta kertoo silti korttien taiteen historiasta.
Ariela Gittlen artikkeli "The radical, 600-year Evolution of Tarot Card Art" kertoo lyhyesti tarot-korttien vaihtuvasta taiteesta eri vuosisatojen läpi:...
Outi Lauhakankaan Svengaa kuin hirvi -teoksen (2015, 146) mukaan sanonnan juuret ovat Disneyn vuoden 1967 Viidakkokirja-elokuvan suomennuksessa. Elokuvan alkukielisessä versiossa Baloo-karhu sanoo Bagheera-pantterille, että "well, man, what a beat". Baloon vuorosana kääntyi suomeksi muotoon "svengaa kuin hirvi".
Tarkempaa tietoa kyseisestä lasimallistosta ei löytynyt kohtuullisessa ajassa kirjaston hakuteoksista tai verkkohauilla, mutta tässä vinkkejä jatkotiedonhaun avuksi:
Pääkaupunkiseudulla taideteollista kirjallisuutta ja tiedonlähteitä on koottu Aalto-yliopiston kaikille avoimeen kirjastoon ja oppimiskeskukseen: https://www.aalto.fi/fi/oppimiskeskus Oppimiskeskus tarjoaa myös apua tiedonhakuun.
Suomen lasimuseon verkkosivuilla on varsin hyvä katsaus alan kirjallisuudesta, lasimuseoista maailmalla ym. mahdollisista tiedonlähteistä: Tietoa lasialasta.
Suomen lasimuseo tekee myös maksullisia lasiesineisiin liittyviä selvityksiä; maksullisen tietopalvelun minimiveloitus on 50 €/h, ja vastausaika on 7...
Taloustieteen oppikirja (2019) löytyy useista OUTI-kirjastoista, ks. https://outi.finna.fi/Record/outi.2033255 Voit tilata sen lähimpään kirjastoosi tekemällä varauksen.
