Helmet-kirjastojen kokoelmissa on bengalinkielisiä lastenkirjoja. Kirjoja voi lainata Monikielisestä kirjastosta, joka sijaitsee Pasilan kirjaston yhteydessä. Kirjoja voi myös varata omaan lähikirjastoon.
Futsalista ja karatesta en valitettavasti löytänyt bengalinkielisiä kirjoja, mutta tästä voi selata bengalinkielistä kokoelmaa:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__S%28*%29%20l%3Aben__Ff%3Afacetcollections%3A0%3A0%3ALasten%20kokoelma%3A%3A__Orightresult__U__X0?lang=fin&suite=cobalt
Kymmenisen tsekkiläistä kirjaa, jotka löytyvät Helmet-kokoelmista. Listalla on erityyppisiä kaunokirjoja, joista osa on hyvin tunnettuja, osa vieraampia. Jotkut teoksista ovat keveitä ja toiset taas käsittelevät raskaita aiheita. Teoksista on merkitty listaan uusin painos, mutta vanhempiakin painoksia löytyy ja joitakin myös eri kääntäjien kääntäminä. Samoilta tekijöiltä löytyy myös muita kirjoja Helmet-kokoelmista.
Alexandra Berková: Magoria : tarina suuresta rakkaudesta, 1994
Karel Čapek: Puutarhurin vuosi, 2015
Jaroslav Hašek: Kunnon sotamies Švejk maailmansodassa, 2013
Bohumil Hrabal: Liian meluisa yksinäisyys, 2008
Franz Kafka: Mies joka katosi, 2012
Milan Kundera: Olemisen sietämätön keveys, 2022
Arnošt Lustig: Rukous Katarzyna...
Kysymykseesi ei löytynyt vastausta. Suosittelen, että lähetät kysymyksesi Helsingin kaupungin kaupunkiympäristön toimialan asiakaspalveluun.
https://www.hel.fi/fi/paatoksenteko-ja-hallinto/kaupungin-organisaatio/toimialat/kaupunkiympariston-toimiala/kaupunkiympariston-yhteystiedot-ja#kaupunkiympariston-asiakaspalvelu
Suurin osa ainakin joulupapereista ja monista muistakin lahjapapereista ovat niin voimakkaasti värjättyjä, että niitä ei voi laittaa paperinkeräykseen vaan ne täytyy laittaa energiajätteeseen tai säästää seuraavaa joulua tai juhlaa vasten.
https://yle.fi/uutiset/3-11134318
Paketoinnissa kännattaa käyttää kekseliöisyyttä ja käyttää vanhoja lehtiä, mainoksia tai muita papereita lahjapapereina.
http://www.kulutus.fi/artikkelit/5-vinkkia-joululahjojen-ekologisempaan-paketointiin/
Kysy.fi-vastaajat eivät ole lakimiehiä. Kysymyksessähän ei tosin neuvoa kysyttykään vaan kirjallisuutta. Kysymys oli silti vaikea. Näin täsmällisestä asiasta en onnistunut löytämään kirjallisuutta. Kysymyksestä ei käy ilmi, millaiseen tilanteeseen hallintaoikeudesta luopuminen liittyy. Oletan, että hallintaoikeudesta luopuminen liittyy lahjoituksiin tai testamentteihin.
Vero.fi-sivulla on tietoa siitä, kuinka hallintaoikeudesta luopuminen vaikuttaa verotukseen ja kuinka asia täytyy hoitaa.
https://www.vero.fi/henkiloasiakkaat/omaisuus/lahja/hallintaoikeuden_pidattaminen_lahjavero/hallintaoikeudesta_luopumine/
Yleistietoa hallintaoikeudesta :
Koponen, Juha : Kuolinpesän osakkaan opas (Verotieto, 2022)
Lindholm, Tuomo : Lahjaverokirja (...
Näyttäisi siltä, että Tabermannin runoa Sielun värit ei löydy internetistä. Syynä voi olla tekijänoikeudelliset kysymykset eli runoa ei saa julkaista ilman lupaa.
I made a Google picture search and the pipes look a lot like some kind of water pipes. If you are more interested in finding what the pipes are, I recommend to contact the city of Helsinki. Ala-Tikkurila is part of Helsinki. https://www.hel.fi/en
Luultavasti syynä on lämmin syksy. Samaa on ihmetelty muun muassa vuonna 2013 tässä YLE:n artikkelissa https://yle.fi/uutiset/3-6931242.
Syksyisiä pajunkissoja on käsitelty myös tässä Ari Jokimäen blogikirjoituksessa vuodelta 2016 https://jokimaki.wordpress.com/2016/12/28/paju-ei-kuki-viela-vaikka-paj…
Eero Ojasen säveltämä "Laulu veden ja taistelijan tehtävistä" alkaa: "Vuorilla sataa, puro lähtee kulkemaan". Laulun sanoituksena on Matti Rossin samanniminen runo kokoelmasta "Soi, kivinen lanka". Runo kuuluu chileläiselle taiteilijalle Victor Jaralle omistettuun kokonaisuuteen "Ääni kansansa suuressa äänessä", jonka pohjalta Kalle Holmberg, Kaisa Korhonen, Måns Hedström, Eero Ojanen, KOM-teatteri ja Matti Rossi rakensivat KOM-teatterin musiikkinäytelmän "Kaikki muuttuu". KOM-teatterin levytys laulusta sisältyy äänilevylle "Kaikki muuttuu" (Love Records, 1974). Myös Avaruuslintu-yhtye on levyttänyt laulun. Avaruuslinnun esitys sisältyy esimerkiksi cd-levylle Ojanen, Eero: "Opi perusasiat" (Siboney, 2002).
Lähteitä:
Rossi, Matti:...
Kefiiri eli kefir on maitopohjainen juoma, jota on fermentoitu kefiirikasvustolla. Kefiirinsiemen eli kefiiririhmasto ei siis ole varsinainen mauste, vaan sienimäinen, hiivoista ja bakteereista muodostuva kasvusto, joka hapattaa maitotutteen huoneenlämmössä. Kefiirinsiemen on hieman harhaanjohtava nimitys, sillä kyseessä ei ole kasvi vaan tuhansia vuosia vanha tapa hapattaa. Kefiirikasvuston alkuperästä ei ole tarkkaa tietoa, vaikka koostumusta on tutkittu paljon (lähde: Nourish Kefir -tuotesivut).
Suomessakin myydään kefiirivalmisteita, kuten Valion Kefir-maitojuomia. Kefiiriä voi myös tehdä itse hapatteesta, jota voi ostaa esimerkiksi luontaistuotekaupoista.
Juttu kefiristä Askel Terveyteen -sivustolla....
Vieras kieli on tullut kansakoulun opetussuunnitelmaan uutena oppiaineena vuonna 1964, jolloin opetussuunnitelmakomitean ehdotuksen mukaisesti opetussuunnitelmaan on lisätty oppilaalle vieraan kielen opetus eli toisen kotimaisen tai englannin kielen opetus. Kansanopetuksen ja kansankoululaitoksen kehityksestä voi lukea Urho Somerkiven artikkelista Kansanopetuksen opetussuunnitelmat kulttuurin siirron kuvastajina. HS:n artikkelissa kesäkuussa 1964 uutisoidaan asiasta, mutta artikkeli on maksumuurin takana (käytettävissä useimmilla kirjaston asiakaskoneilla).
Kansakoululaissa vuodelta 1957 määritetään opetettaviksi oppiaineiksi uskonto, ympäristöoppi, äidinkieli, kirjoitus, laskento- ja mittausoppi, historia, luonnontieto, terveys...
Tietoa palvelusta -sivulle on nyt lisätty tietoa kommentoinnista:
Vastauksen alapuolella on kommentti-kenttä, johon lukijat voivat kommentoida vastauksen tiedonlähteitä ja vinkata meille lisätietoja. Kommenttikenttään ei kannata kirjoittaa lisäkysymyksiä, koska kirjaston vastaajat eivät päivystä siellä. Tässäkään kentässä ei julkaista asiaan kuulumattomia, tekijänoikeuksien tai yksityisyydensuojan suojaamia tai hyvän julkaisemistavan vastaisia viestejä.
Kommentointi edellyttää evästeiden hyväksymisen ja captcha-kentän täyttämisen, mutta tällä hetkellä se ei ole rajoitettu rekisteröitymiseen eikä kirjaston työntekijöille.
Vankeudessa elävät miekkavalaat tarvitsevat ruokaa päivittäin ruokaa noin 45-135 kg koostaan riippuen. Aikuisten valaiden ruokamäärä on noin 2% niiden omasta painosta, mutta kasvavat poikaset saattavat syödä päivässä jopa 10% omasta painostaan.
Luonnossa miekkavalaslaumat erikoistuvat erilaisiin ruokavalioihin. Jotkut laumat syövät pelkästään kalaa, kun taas toiset metsästävät erilaisia merinisäkkäitä, kuten hylkeitä ja pyöriäisiä. Miekkavalaat voivat syödä myös pingviinejä ja muita merilintuja.
Vankeudessa miekkavalaita ruokitaan kaloilla. Koska pakastettuna säilytetyt kalat sisältävät vähemmän nestettä kuin tuoreet, valaiden nestetasapainosta täytyy huolehtia erikseen. Valaat eivät juo, vaan niiden on saatava tarvitsemansa makea vesi...
Voisiko kyseessä olla mahdollisesti piirrossarja? Tuntomerkkeihin voisi sopia amerikkalainen "Tarinoita hyveiden kirjasta" (alkup. Adventures from the Book of Virtues), jota esitettiin Suomessakin 1990-luvun lopulla ja 2000-luvun alussa. Sarja kertoo kahdesta ihmislapsesta sekä heidän eläinystävistään.
Kynttilät ja lautasliinat olisivat voineet olla esimerkiksi Tiimari-ketjun valikoimaa, mutta Lasipalatsissa ei tainnut olla Tiimari-myymälää.
Olisiko kyseinen puoti sitten ollut yksi Ibero-ketjun kaupoista? Helsingin Sanomien arkistoja tutkimalla löytyy Lasipalatsissa sijainneen Iberon ilmoittelua. Ainakin vuoden 1982 lehdessä Ibero mainosti marraskuussa: "Jouluaiheinen kynttilätarjous". Vuonna 1982 Ibero-ketju ilmoitteli "Koristeellista joulua" -mainoksessaan uuden lahjavalikoimansa tuotteina esim. thai-posliinia, lyijylasikristallia, taideteollisia pronssituotteita ja tunnelmakynttilöitä Ranskasta. Iberon pääasiallinen myyntiartikkeli taisi kyllä alkujaan olla erilaiset korut. Iberolla oli 1980-luvun alussa useampia myymälöitä...
