Täsmälleen etsimäsi kaltaista tutkimusta ei löytynyt. Kotuksen kirjastosta ehdotettiin, josko kyse olisi Ulla Vanhatalon väitöskirja-artikkelista (2002), jossa selvitettiin kyselytestillä kielenkäyttäjien käsityksiä siitä, minkälaisia merkityseroja erilaiset kommunikaatioverbit kantavat.
Linkki artikkeliin tässä.
Malmin kirjaston asiakastietokoneet päivitettiin Helsingin kaupunginkirjaston uuteen järjestelmään 8.2.2023. Uudessa järjestelmässä koneille ei enää kirjauduta kirjastokortin numerolla eikä niitä voi varata entisen järjestelmän avulla.
Malmin kirjaston ja muiden uuteen järjestelmään siirtyneiden kirjastojen varattavat tietokoneet löytyvät nykyään Varaamosta. Sen kautta voi asiakas varata itse koneen käyttöönsä. Malmin kirjaston koneet löytyvät osoitteesta varaamo.hel.fi haulla "malmin kirjasto".
Hei, kiitos palautteesta!
Helmet.fi-sivusto on muutoksessa, joten on hyvin mahdollista, että sieltä on poistettu vanhentuneita sivuja. Joitakin tiedonhaun ja tiedon luotettavuuden arvioimisen apusivuja meillä vielä on, esimerkiksi tämä koontisivu.
Lisäksi YouTubessa on monia Helmet-opastusvideoita useilla eri kielillä.
Kattavaa vastausta on vaikea antaa, mutta alla muutama esimerkki mieleeni tulleista punatukkaisista tyttö- tai naishahmoista kirjallisuudessa:
J.K. Rowlingin Harry Potter - kirjojen hahmo Ginny Weasley
Astrid Lindgrenin luoma hahmo Peppi Pitkätossu
L. M. Montgomeryn Anna-kirjojen hahmo Anna Shirley
Tove Janssonin Muumien hahmo Pikku Myy
Maria Turtschaninoffin Punaisen luostarin kronikoita - kirjasarjan hahmo Maresi
DC Comicsin sarjakuvien Myrkkymuratti (Poison Ivy)
Punatukkaisia naisia löytyy myös monista kirjojen kansista, joita voi hakea Kirjasampo-kirjallisuuspalvelun kansikuvahausta hakusanoilla punainen hiukset tai punatukkainen
Juhani, Juhana, Juho ja Juha ovat kaikki Johannes-nimen muotoja, mutta tietoa nimien ensimmäisestä käytöstä en löydä.
Digi- ja väestötietoviraston Nimipalvelun kautta voi katsoa väestötietojärjestelmään tallennettujen etu- ja sukunimien lukumääriä Suomessa. https://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/
Nimipalvelun mukaan ennen vuotta 1900 Juho on ollut etunimenä 15 504 henkilöllä, Juhana 1 435 henkilöllä, Juha 321 henkilöllä ja Juhani 213 henkilöllä.
Kustaa Vilkunan Etunimet -kirjassa (2005) kerrotaan nimistä seuraavaa:
Juhani Ahon Juha (1911) on varmaan vahvistanut Juhan suosiota.
Vanhahtavaksi koettu Juhana on saanut entistä enemmän käyttöä 1900-luvun loppupuolelta alkaen…
Seitsemän veljeksen Juhani sekä kirjailija Juhani Aho (...
Sukunimien hakuoppaista löytyy runsaasti tietoa suomalaisista sukunimistä. Teoksia ja niiden saatavuutta voi hakea Helmet-verkkokirjaston aineistohausta hakusanalla sukunimet.
Haulla löytyi mm. teos Uusi suomalainen nimikirja / etunimet: Kustaa Vilkuna, avustajat Marketta Huitu ja Pirjo Mikkonen ; sukunimet: Pirjo Mikkonen, Sirkka Paikkala (Otava, 1988), ISBN 951108948X.
Kyseisessä teoksessa kirjoitetaan s. 742 seuraavanlaisesti sukunimestä Ruottinen:
Nimeä on tavattu niin Karjalasta (Olof Ruottinen 1845 Nurmes, Knut Ruottin 1774 Juuka), Savosta (Staffan Rottinen 1561 Tavinsalmi, 1500-luvulla myös Juva ja Sääminki, Thom. Ruotin 1748 Sulkava) kuin Pohjois-Pohjanmaaltakin (Lars Ruottinen 1808...
Arviointikysymykset kannattaa lähettää alan asiantuntijoille. Netistä löytyy mm. huutokauppojen
sivustoja, joihin voi lähettää arviointikysymysen ja mm. Antiikki & Design-lehden nettisivuilta
löytyy "kysy esineistä" -sivusto. Alla linkit kyseieille sivuille:
https://www.hagelstam.fi
https://www.bukowskis.com/fi
https://antiikkidesign.fi/
Kirjaston kirjoista, jotka löytyvät haulla seurustelu tai käytösoppaat, voisi löytyä sopivaa lukemista tuon pulman selvittämiseksi. Väestöliiton Hyvä kysymys vastaa kysymyksiin, jotka askarruttavat elämän eri tilanteissa, myös sitä voi selailla. Paras tapa olisi ehkä kuitenkin olla vain oma itsensä ja pyytää.
Tiivistetysti voidaan sanoa, että yleiskielessä "hän" viittaa ihmiseen ja "se" eläimeen, asiaan tai esineeseen, mutta puhekielessä ja monissa murteissa näitä persoonapronomineja voidaan käyttää myös toisin.
Lisää tietoa löytyy esim. Kotimaisten kielten keskuksen sivuilta.
Kielitoimiston ohjepankki: http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/487
Minna Pyhälahden kirjoitus "Voiko ihminen olla 'se'?": https://www.kotus.fi/nyt/kolumnit_artikkelit_ja_esitelmat/kieli-ikkuna_…
Hanna Lappalaisen kirjoitus "Hän vai se?": https://www.kotus.fi/nyt/kotus-blogi/blogiarkisto/hanna_lappalainen/han…
Oloilta kirjoitetaan yhteen, koska se muodostaa yhden käsitteen.
Lisää yhdyssanoista esimerkiksi Kielitoimiston ohjepankista: http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/112
Sokean opas vuosilta 1954-1969 on digitoitu. Se kuuluu Kansalliskirjaston digitoituun kokoelmaan. Vuotta 1939 uudemmat julkaisut eivät ole tekijänoikeussyistä yleisesti luettavana. Julkaisua pääsee lukemaan kaikissa vapaakappalekirjastoissa. Pääkaupunkiseudun ainoa vapaakappalekirjasto on Kansalliskirjasto. Kansalliskirjaston osoite on Unioninkatu 36. Kirjasto on avoinna maanantaista perjantaihin klo 9-18, aattopäivien aukioloajat kannattaa tarkistaa Kirjastossa on useita vapaakappaleiden lukemiseen tarkoitettuja työasemia useita Pohjoissalissa, yksi musiikkikirjastossa, yksi erikoislukusalissa ja yksi Slaavilaisessa kirjastossa. Työasemilta voi myös tulostaa, mutta tulostus on maksullista.
Kansalliskirjasto :...
kun kirjoista tehdään hyllyvaraus, niin varaukset menevät varauslistalle, mikä esimerkiksi pääkirjastolla saattaa olla 700-800 kappalettakin pitkä ruuhkaisina aikoina. Listaa sitten lähdetään purkamaan järjestyksessä, ja jos lista sattuu olemaan pitkä, niin siihen muodostuu viive ennen kuin varattu kirja on haettu hyllystä. Työntekijä siis hakee kirjan ja palauttaa sen päätteellä, jolloin kirjan status muuttuu joko noudettavaksi ja asiakkaalle lähtee viesti tästä tai sitten kirja lähtee kuljetukseen toiseen yksikköön, jos noutopaikka on toisessa kirjastossa. Joskus käy myös niin, että kirja on kadonnut hyllystä, ja viive kasvaa, mutta saman päivän aikana vähintään ilmoitetaan asiakkaalle, että kirja on kadonnut tai sitten tilataan toisesta...
Se-sanan käyttö tässä yhteydessä on oikein. Yleiskielessä joka-lauseen edellä on useimmiten se silloinkin, kun tarkoitetaan ihmistä. Tällöin viitataan kehen tahansa ihmiseen, ei määräyksilöön.
Se-sanan käyttöä ihmisestä puheen ollen käsitellään artikkelissa Voiko ihminen olla ”se”? (Kotimaisten kielten keskus).
En löytänyt tarkkaa lukumäärää jääkiekon seuraajista Suomessa, mutta tietoa voisi löytyä esim. Finnpanel Oy:n sivuilta. Finnpanel Oy tutkii mm. TV:n ja esim. Myös Yle Areenan, MTV Katsomon, C Moren ja Ruudun kanavilla näytettyjen ohjelmien katsojamääriä. Finnpanelin sivuilta löytyy esim. tilasto vuoden 2022 katsotuimmista ohjelmista kanavittain, josta käy ilmi, että vuonna 2022 Jääkiekon MM-kisoja katseli MTV3 kanavalta yli 2 miljoonaa katsojaa.
Tietoa voisi kysyä lisää myös Tilastokeskuksen tietopalvelusta.
Aarno Sulkasen elokuvaroolit löytyvät Elonetistä.
Vastaavasti kuvauspaikkahaulla ei valitettavasti löytynyt osumia siitä, että jotakin Sulkasen elokuvista olisi kuvattu juuri Vammalassa ja sen aluesairaalassa.
Kuvauspaikkatiedot voivat olla kuitenkin osin epätäydellisiä, joten kysyjän hakema elokuva voi hyvin löytyä Sulkasen filmografiasta.
Lisäys: Sulkanen on esiintynyt varsin paljon myös erilaisissa tv-tuotannoissa (tv-elokuvat ja sarjat). Esimerkiksi vuonna 1979 esitetyn "Rakas peto"-sarjan viimeisessä jaksossa Sulkasta hoidetaan sairaalassa, mutta tarkempaa viitettä kuvauspaikkaan ei valitettavasti ole löytynyt.
Ylen sivuilla on 1.10.2019 julkaistu juttu “Pasilassa oli vain kaksi maatilaa ja suopohjainen järvi – sitten nousi villi puutaloalue, futuristinen Itä-Pasila ja pian Suomen vilkkain asemakeskus”, jossa mainitaan Fredriksbergin ja Böhlen tilat. Kyseisessä jutussa on käytetty haastattelujen lisäksi lähteenä Helsingin tietokeskuksen kirjaa Pasila : Helsingin uusi keskus (1998). Kyseinen kirja on saatavilla Pasilan kirjaston varaston käsikirjakappaleena ja sitä voi lukea paikan päällä Pasilan kirjastossa. Pasilan kirjaston yhteystiedot ja aukioloajat löytyvät Pasilan kirjaston Helmet-sivuilta. Pasilan kirjastosta löytyy myös oma Helsinki-kokoelma, joten sieltä voisi löytyä aiheeseen tietoa vielä lisää. Kannattaa kysyä...
Kirjailija on aika varmasti Pauli Matikainen, ja kyseessä on hänen v. 1980 alkanut nuortenkirjasarjansa Meidän koulu. Sille ilmestyi jatko-osia mm. Meidän talvi ja Meidän kesäloma. Sarja kertoo pienen kyläkoulun elämästä Lappeenrannan Kasukkalassa. Päähenkilönä tosiaan opettajapari. Kirjaa voi varata tai kaukolainata Heili-kimpan kirjastoista ainakin.
Kyseessä ei ole Museokortin mainos vaan linkki Finnan käyttäjäkyselyyn, jonka vastaajien kesken arvotaan Museokortteja. Kysely on avoinna viikolle 8 asti, jonka jälkeen pop-up -ikkuna poistuu. Toistaiseksi se täytyy siis sivuuttaa valitsemalla "Ei kiitos" tai painamalla punaista ruksia, ellei halua osallistua kyselyyn.
Lähde: https://www.kiwi.fi/pages/viewpage.action?pageId=315294298
Tämä Turun Sanomien artikkeli ajoittaa mainoksen 90-luvun alkupuolelle. Kyseessä on ilmeisesti mainos "Jaffa Saapuminen", joka olisi Elonetin mukaan valmistunut vuonna 1996.
