Esa Helasvuon säveltämästä ja Pertti Reposen sanoittamasta kappaleesta "Kesän maku" löytyy sovitus pianolle ainakin kokoelmista Suuri toivelaulukirja 19 (F-Kustannus, 2008) ja Suuri toivelaulukirja: musikaali, TV ja elokuva (F-Kustannus, 2015 tai Otava, 2020). Molemmat löytyvät Keski-kirjastojen kokoelmista.
Tuntomerkit sopisivat aika hyvin Piia Leinon romaaniin Taivas (S & S, 2017). Se on vuoden 2058 Helsinkiin sijoittuva dystopia. Sisällissodan jälkeen rajat on suljettu. Helsingistä ei saa poistua ja Hakaniemen torilla jonotetaan ruokaa. Ankeaa todellisuutta paetaan virtuaalimaailmaan.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f…
Pikkupojan rannalta löytämästä ja linnunpesään nostamasta munasta kuoriutuu krokotiili P. D. Eastmanin kirjassa Hei, nyt lennetään! Alun perin englanninkielisen kirjan ruotsinkielinen käännös on nimeltään Flaxa med vingarna.
Popedan Kersantti Karoliinan tekstin kirjoittanut Mika Sundqvist on jälkeenpäin kuvaillut oikeastaan vain sen syntyhistoriaa. Laulun tematiikkaa hän on kommentoinut vain hyvin yleisellä tasolla. Sanatarkkaa analyysia hän ei ole koskaan esittänyt.
"'Kersantti Karoliina' on sellainen tuhkimotarina, että muut biisit olivat jo valmiina. 'Karoliinan' pohja oli tehty, mutta siinä ei ollut kunnollista tekstiä. Oli vaan olemassa se lause: 'On mulla buutsit ja mä soitan kitaraa'. Mun mielestä se oli sävellyksenä helvetin hyvä poprock-biisi. Tuumasin, että tässä pitää olla kaupallinen teksti. Costello ilmoitti, että 'eiköhän anneta olla, onhan tässäkin jo biisejä tarpeeksi. Ei sitä biisiä välttämättä tarvita.' Sanoin, että tää on niin hyvä biisi,...
Oletan, että tarkoitat Helmetistä löytyvien käännöskirjojen tietoja. Käännöskirjoissa kyllä pitäisi olla alkuperäinen nimeke aina näkösällä.Helmetissä alkuteokset näkyvät merkinällä 'muu nimeke'. Esimerkkinä tässä vaikka uutuuskirjan linkki
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2531433?lang=fin . Kirjan alkuteoksen nimen löydät asiasanakenttien yläpuolelta.
On totta, että joistakin kirjoista alkuteoksen nimi saattaa puuttua. Kyse on silloin joku hyvin vanhasta tai aivan uudesta kirjasta. Vanhojen luettelointien, etenkin varastokirjojen, tiedot saattavat olla kaikin tavoin puutteellisia. Kirjojen tiedoista saattaa puuttua muutakin tärkeää kuin vain alkuteoksen nimi. joiden tiedot kaiken kaikkiaan ovat...
Kyseessä lienee norjalainen kansansatu Pörröpää, vaikka eroavaisuuksiakin löytyy kuvailemaasi satuun nähden. Toki kansansaduista saattaa olla erilaisia versioita. Kyseinen Pörröpää löytyy kirjasta Olipa kerran: klassillisia satuja, valikoinut ja kuvittanut Björn Landström, joka löytyy Vaski-kirjastojen kokoelmista.
Tässä versiossa lapseton kuningatar saa köyhältä kerjäläisvaimolta neuvon kylpeä kahdessa ammeessa, ja laittaa sitten nämä ammeet sängyn alle yöksi. Yön aikana molempiin ammeisiin on kasvanut kukka, toiseen ruma ja toiseen kaunis. Kuningatar syö kukat, ja synnyttää jonkin ajan päästä kaksi tyttöä, ruman pörröpään, joka ratsastaa pukilla, sekä kauniin silkohiuksisen tyttären. Ruman tytön nimi on siis Pörröpää, ja kauniista...
Suomalaisten taiteilijoiden teoksia löytyy esim. Valtion taidemuseon ylläpitämästä Kansallisgalleriasta Kansallisgalleria - Hae kokoelmista, mutta kaikki teokset sisältävää luetteloa ei tietääkseni ole olemassa. Tyko Sallisen teoksia saat etsittyä tekijähaulla.
Verkossa ylläpidettävästä Kuvataiteilijamatrikkelista Kuvataiteilijamatrikkeli – Suomen Taiteilijaseura löytyy tietoa nykytaiteilijoista sekä suomalaisen kuvataiteen merkittävistä henkilöistä. Tietokannasta voi etsiä taiteilijoita ja taideteoksia: mukana on myös tietoa Suomen taidehistorian keskeisistä kuvataiteilijoista. Taiteilijoiden esittelysivut sisältävät tietoa kuvataiteilijoiden työskentelystä, teoksista ja taiteellisesta toiminnasta.
Kyseinen teksti on Platonin Valtio-teoksen seitsemännestä kirjasta (518a), jossa Sokrates esittelee Glaukonille niin sanotun luolavertauksen. Lainaamasi englanninkielinen käännös katkeaa ehkä hieman liian aikaisin alkuperäiseen kreikankieliseen tekstiin nähden. Marja Itkonen-Kaila (teoksessa Platon, Valtio, Otava 1999) on kääntänyt tekstikohdan seuraavalla tavalla:
"Järkevä ihminen muistaa, että silmien häiriötiloja on kahdenlaisia, kahdesta eri syystä johtuvia: joko siitä, että siirrytään valosta pimeyteen, tai päinvastoin. Hän ottaa huomioon, että sama koskee myös sielua, ja siksi hän ei rupea tyhmästi nauramaan nähdessään sielun, joka ei pysty hämmennyksissään näkemään jotakin asiaa."
Sue Graftonin kirjoja julkaisi ensin Book Studio ja sitten Gummerus. Ilmeisesti jälkimmäinen koki, ettei kysyntää suomennoksille ollut tarpeeksi.
Ruotsinkielisen käännöksen nimelle en löytänyt muuta selitystä kuin tämän maininnan DAST Magazinen arvostelussa. Sen mukaan kirjaimien mukaista käännösleikkiä ei enää pystynyt jatkamaan, eikä sen katsottu olevan merkityksellinen romaanin sisällön kannalta.
Tässä olisi vauhdikkaita helppolukuisia jännäreitä yläkouluikäiselle:
Tapani Bagge: Jäätävää kyytiä
selkokirja
https://vaski.finna.fi/Record/vaski.4214486
Hanna Männikkölahti: Punainen kuin veri (Salla Simukan kolmiosaisen nuortenjännärin ensimmäinen osa selkoversiona)
https://vaski.finna.fi/Record/vaski.3591382
Marja-Leena Tiainen: Tatu, Iiris ja Pääkallomies
selkokirja
https://vaski.finna.fi/Record/vaski.3432220
Kari Levola: Kaksi palkkia latausta
https://vaski.finna.fi/Record/vaski.646835
Hei,
Tämä näyttää löytyvän Liisa Laukkarisen kokoelmasta Lapsen matka maailmaan, sen viimeisen osion (VI. Älä jätä perintöä, älä muuta kuin tarinat) kahdesta ensimmäisestä runosta (s. 153–154):
1. Lapsi ei ole unelma
--
Lapsen tulisi voida leijua lapsuus
ja laskeutua sitten omalle paikalleen
kuin muuttolintu,
joka palaa pitkältä matkalta, asettuu reviiriin
ja aloittaa elämäntehtävän
2. Lapsi ei ole ratkaisu
--
Lapsi on liian kaunis
vanhan rumuuden paikaksi.
Teos on lainattavissa Jyväskylän pääkirjaston varastosta. Varastokappaleista pitää tehdä varaus etukäteen, ja niitä noudetaan aamupäivisin. Lukusalikappale löytyy myöskin Jyväskylä-kokoelmasta pääkirjaston kolmannesta kerroksesta...
Hei
Helsingin kaupunginkirjasto ei vastaanota postitse tai sähköpostitse tällaisia seurojen julisteita. Kaikissa Helsingin kirjastoissa ei ole ilmoitustaulua asiakkaiden omille ilmoituksille. Niihin kirjastoihin, joissa on ilmoitustaulu käytettävissä, juliste tai ilmoitus pitää viedä henkilökohtaisesti ja kirjasto päättää laitetaanko juliste tai ilmoitus esille. Valinnassa pyritään huomioimaan paikallisuus, paikalliset yhdistykset ja muut toimijat.
Katkelma näyttäisi olevan jaksosta numero 4673, jonka alkuperäinen esityspäivä oli 2. marraskuuta 2005.
Lähteet:
Soapcentral.com: https://www.soapcentral.com/bold-and-beautiful/recaps/2005/051031.php
Tvdb: https://thetvdb.com/series/the-bold-and-the-beautiful/episodes/322529
Kielitoimiston sanakirja kertoo "tyhjättiin" muodon olevan sanan "tyhjätä" passiivin imperfekti. Nykysanan merkitys on sama kuin vanhemman "tyhjentää". Tyhjentää on yleisemmin käytetty kirjakielen muoto. Kotus
Englanninkielisen romaaniversion epigrafi on peräisin Platonin Valtion seitsemännestä kirjasta:
"Anyone who has common sense will remember that the bewilderments of the eye are of two kinds, and arise from two causes, either from coming out of the light or from going into the light, which is true of the mind's eye, quite as much as of the bodily eye."
https://en.wikipedia.org/wiki/Flowers_for_Algernon#Novel
Heinolan kaupunginkirjastossa voi tulostaa omasta sähköpostista tiedostoja kuten konserttilippuja kirjaston asiakastietokoneilta.
Asiakastietokoneella kirjaudu internetissä sähköpostitiliisi. Valitse (avaa) tulostettava tiedosto ja klikkaa tulostimen näköistä kuvaketta (usein oikealla yläkulmassa). Kirjaston asiakaspalvelutiskin vieressä on monitoimikone (kopiointi, skannaus, tulostaminen), johon tuloste valmistuu. Monitoimikoneen käytössä avustaa asiakaspalvelussa oleva henkilökunta. Heiltä voi kysyä myös ohjeita asiakastietokoneiden käytössä. Tulosteet ovat maksullisia (50 cnt - 2 euroa) ja maksu suoritaan kirjaston asiakaspalveluun.
Lisätietoja: Heinolan kirjaston digipalvelut ja -opastukset (linkki aukeaa lastu.finna.fi -...
Hei!
Epäilisin, että nimi on lähtöisin paikannimestä. Kokkolasta löytyy Masar-niminen paikka. Esimerkiksi Kauniaisten kaupunginjohtaja Christoffer Masar on syntynyt Kokkolassa.
Löysin Finna.fi:n aineistoista vain yhden erityisesti näkövammaisten käyttöön sovelletun lautapelin,
Sanapussi Musta kuula : kirjainlaatat
Se on Tampereen kirjaston aineistossa kirjattu kotipalvelun käyttöön ja lainattavissa kotipalvelun asiakkaille sekä myös Uudenkaupungin kirjaston kokoelmassa. Lähikirjastosi voisi tiedustella, lainaavatko he sitä kaukolainana.
Selailin näkövammaisten Celia-kirjaston sivuja, en löytänyt sieltä lautapelejä, mutta voisitte silti pyytää lähikirjastoanne ottamaan yhteyttä sinne ja kysymään, onko heillä lautapelejä, joita he toimittavat lainattaviksi yleisten kirjastojen kautta.
Näkövammaiset lapset ry:n sivulla on lueteltu pelejä, jotka soveltuvat myös näkövammaisten käyttöön.
Siitä...
Äiti ratissa on nimimerkin E. A. (luultavasti Ester Ahokainen) kirjoittama runo, joka löytyy esimerkiksi Väestöliiton vuosina 1941–70 julkaiseman äitienpäiväohjelmavihkosen Toukokuun toinen sunnuntai vuoden 1966 numerosta. Sen alkuperäistä, ennen kysymyksessä muisteltua äitienpäivää 1965 ilmestynyttä lähdettä en valitettavasti onnistunut paikantamaan.
