Sanasto on julkaissut ohjeet tekijänoikeuksien huomioimisesta kuolinilmoituksissa. Asia tiivistynee hyvin oheisessa kappaleessa: "[K]irjallisuuden julkaisemiseen kuolinilmoituksissa tulee hankkia lupa ja käyttö on korvattava alkuperäistekijälle tai tekstin oikeudenhaltijalle. Runo tai tekstikatkelma tulee julkaista alkuperäisessä muodossaan ja runon muunteluun tai lyhentämiseen tarvitaan aina lupa tekijältä. Tekijän nimi tulee ilmoittaa runon tai tekstikatkelman yhteydessä." Tekijänoikeus raukeaa 70 vuotta tekijän kuolemasta, joten tämä ehto ei täyty vuonna 1966 kuolleen Hilja Haahtin kohdalla.
Sanasto.fi. Näin huomioit tekijänoikeudet kuolinilmoitusta laatiessasi, 30.5.2022.
Wikipedia.fi. Hilja Haahti.
Seitsemästä 50-luvulla julkaistusta Valistuksen satukokoelmasta kootussa kirjassa Lauantaisadut (Valistus, 1979) on Saara Heinon kirjoittama tarina Leivos-Liisa. Liisa oli varsin kiltti, mutta ei halunnut syödä tavallista ruokaa, vaan olisi halunnut syödä ainoastaan makeisia. Voisikohan tämä olla etsitty tarina ja kirja?
Leivos-Liisa julkaistiin alun perin Saara Heinon satukirjassa Pikkusiskojen satuja (Valistus, 1953).
Toinen varmaan kuulumpi ruoasta kieltäytyvä lapsi löytyy Jörö-Jukasta. Pikku Lassi, joka ei soppaa syönyt löytyy s.29 digitoidusta Lasten Joulutauluja eli opettavaisia juttuja -teoksesta Kansalliskirjaston palvelusta, https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1985141?...
Hokusailta ei löytynyt suomeksi käännettyjä runoja, vain taidekirjoja.
Lahden runotietokanta ei ole tällä hetkellä käytössä, siitä olisi voinut tarkistaa, onko esim.
jossain julkaisussa ilmestynyt Hokusain runoja suomennettuna.
Kun googlasin sanoilla "Hokusai runot", tuli vastaan yksi suomenkielinen runo, mutta kirjoittaja näyttäisi olevan Roger Keyes.
Runon nimi on Hokusai sanoo. Kirjan tekijä on Tara Brac : Ehdoton hyväksyminen, Basam Books, 2010
Runo alkaa: "Hokusai sanoo, katso tarkasti / Hän sanoo, kiinitä huomiota, / pane merkille jne.
Amazonista löysin englenninkielisen kirjan Hokusai : 100 poems by 100 poets jne., 2011
Googlaamalla "Hokusai poems", tulee irrallisia runoja englanniksi hänen itsensä kirjottamana...
Kyseessä on varsin uusi kappale. Spotifyn tekijätiedoissa oli tekijöiksi merkitty Leena Siirtola ja Pekka Vierimaa.
Valitettavasti heitä ei ollut eritelty. Eli tiedoista ei selvinnyt kumpi on säveltäjä ja kumpi sanoittaja. Vai onko kaikki tehty yhteistyössä.
Yleensä ensin mainitaan säveltäjä ja sitten sanoittaja, mutta tässäkin on poikkeuksia.
Valitettavasti en onnistunut löytämään kirjaa, jossa etsitään nimenomaan luteita. Lähimmät ehdokkaat ovat nämä muitakin hyönteisiä sisältävät kuvakirjat:
Leikkisät ötökät (Kirjalito, 2005)
Scott, Peter: Etevät ötökät (Karisto, 2010)
Oletan, että etsit suomenkielisiä kirjavinkkejä. Tässä joitakin mahdollisia teoksia, jotka löytyvät Helmet-tietokannasta.
Palestiinalaistaustainen kirjailijaa Susan Abulhawa romaaneja on käännetty suomeksi. Hän on käsitellyt kirjoissaan palestiinalaisten tarinoita vuoden 1947 - 49 Itsenäisyyssodan ja Israelista pakenemisen (naqban) jälkeen.
Jeninin aamut. Like, 2010. Kirjassa kirjailija kertoo palestiinalaisten tarinaa vuoden 1947-49 Itsenäisyyssodan jälkeen. Perhe on paennut ja Jeninin pakolaisleirillä syntyy tytär, joka aikuiseksi kasvettuaan tapaa veljensä. Veli oli joutunut eroon perheestään ja juutalainen perhe oli kasvattanut hänet poikanaan.
Sininen välissä taivaan ja veden. Like, 2015. - Palestiinalainen perhe...
Valitettavasti tällaista tilastotietoa on mahdotonta antaa.
Suomen yleisten kirjastojen tilastot löytyvät kyllä verkosta (https://tilastot.kirjastot.fi/), mutta yksittäisistä kirjoista ei ole olemassa lainaustilastoa, eikä sellaista voida tehdäkään. Esimerkiksi Viisikko-sarjan kirjoista on otettu vuosikymmenten saatossa useita eri painoksia. Niitä on hankittu kirjastoon, luettu puhki, poistettu valikoimasta ja hankittu taas uusia kappaleita aina 1950-luvulta asti. Ennen kuin kirjastojen lainausjärjestelmät siirtyivät tietokoneelle, yksittäisten kirjojen kiertomääristä ei myöskään kertynyt tietoa samaan tapaan kuin nykyään. Nytkin, kun niteiden lainauskerrat jäävät rekisteriin näkyviin, ne ovat kirjastokohtaisia. Suomen yleiset kirjastot...
6.11. on Ruotsissa Gustav Adolfsdagen (Kustaa Adolfin päivä). Se on yleinen liputuspäivä, ja lisäksi päivän viettoon liittyy leivonnainen, Gustav Adolfsbakelse. Päivää on vietetty vuodesta 1832 asti.
Lähteet:
Institutet för språk och folkminnen: https://www.isof.se/lar-dig-mer/kunskapsbanker/lar-dig-mer-om-arets-nam…
Kultursmakarna: https://kultursmakarna.se/2020/11/05/gustav-adolfsbakelse/
Lemmikkieläimen ottaminen kotiin tuo vastuuta ja vaatii harkintaa ja suunnittelua. Koiran hankkimista pohtivalle löytyy verkosta runsaasti ohjeistusta.
Ainakin Suomen kennelliiton verkkosivuja kannattaa tutkia: https://www.kennelliitto.fi/koiran-omistaminen/koiran-hankkiminen
Esimerkkejä muista:
https://www.elaintieto.fi/blogi/muistilista-lemmikinottajan-avuksi/
https://kuono.fi/koiran-hankinta-huomioi-nama-asiat/
https://www.koiranpentu.fi/koiran-hankinta/
https://www.hankikoira.fi/koiran-hankinta
https://evidensia.fi/uutiset/haaveissa-koiranpentu-elainlaakarin-vinkit…
Mainitsemasi koirakirjat, rotuoppaat, koiran hoitoon ja kasvatukseen liittyvät teokset kuuluvat kirjastojen vakiotarjontaan.
Helsingin taidemuseo (HAM) kertoo Keisarinnankiven olevan Carl Ludvig Engelin suunnittelema. Se on myös Helsingin vanhin julkinen muistomerkki, joka paljastettiin Nikolain päivänä 18.12.1835. Kivi pystytettiin Venäjän keisari Nikolai I:n puolison keisarinna Aleksandra Fjodorovnan ensimmäisen Helsingin-vierailun muistoksi.
https://www.hamhelsinki.fi/veistos/keisarinnankivi/
https://fi.wikipedia.org/wiki/Keisarinnankivi
Kysymyksestäsi ei käynyt ilmi, tarkoitatko koirista kertovia tietokirjoja vai koirakertomuksia. Voit hakea koira*-sanalla helmet-tietokannasta ja rajata hakujoukon vuoden mukaan.
Vuonna 1983 on ilmestynyt ainakin seuraavat suomenkieliset koira-aiheiset tietokirjat
Palmer, Joan : Suuri koirakäsikirja
Holmström, Cecilia : Koiranpennun kasvatus
Ja seuraavat koirakertomukset:
Suomen kansan eläintarinoita. 2 kertonut ja kuvittanut Jaakko Liukkonen
Kilpinen, Inkeri : Vanha viisas Tonna
Vuodelta 1987 ilmestyneitä suomenkielisiä koira-aiheisia tietokirjoja:
Hallgren, Anders : Korikoiran kasvatus
Allaby, Michael : Koiraperheen elämää
Morris, Desmond : Miksi koira hautaa luun?
Tuominen, Erkki : Pikinokka...
Kun haluat lukita varauksesi, kirjaudu Omiin tietoihin ja valitse Varaukset. Pane rasti valintaruutuun Lukitse ja napsauta painiketta Tallenna muutokset.
Seuraavaksi kysytään: "Alla olevat varaukset muutetaan. Vahvistatko?" Vastaa tähän Kyllä.
Lisää varauksen lukituksesta voit lukea Helmet-palvelusivustolta:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Uutispalat/Lukitse_var…
Kyseessä voisivat olla suomenruotsalaisen Mary Marckin (oikealta nimeltään Kersti Bergroth) kirjat; mm. Yhteiskoululaisia, Eevan luokka, Vähän enemmän Eevasta, Minnan syyslukukausi ja Luokan ikävin tyttö. Kirjat ilmestyivät ruotsiksi vuodesta 1917 lähtien, ja ne suomennettiin nopeasti. Kirjat kertovat yläluokkalaisten nuorten elämästä vuosisadan alkupuoliskon Helsingissä. Nuorilla on paljon huvituksia; rekiretkiä, tanssiaisia ja juhlia, ja tosiaan Fazerin kahvilassakin istuskellaan.
Myös Elsan Soinin tyttöromaani Oli kerran nuori tyttö, joka ilmestyi 1923, sijoittuu 1910-luvun Helsinkiin, ja siinäkin käydään Fazerin kahvilassa.
Runo Jouluyö metsässä löytyy Lauri Pohjanpään teoksesta Lastenrunoja (Osakeyhtiö Valistus, 1962).
Vaski-tietokanta https://vaski.finna.fi/Record/vaski.2637823?sid=3317977833
Helmet-aineistohaussa ei valitettavasti pysty rajaamaan hakua vain hyllyssä paikalla oleviin niteisiin, vaan niteiden tilanne täytyy tarkistaa yksitellen.
Mahtaisikohan kyseessä olla J. Alfred Tannerin vanha kupletti Haloska ja ne toiset muijat. Sen kertosäkeessä toistuvat säkeet Ma luulen vaan, että johdossa, ei muussa, jos ei siin'! Niin sitähän minäkin oon tuumannut, että vika se on justiin siin'.
Teksti ja nuotit löytyvät kokoelmista :
Kuplettimestarit ja mestarikupletit / [Toimittanut] Lauri Jauhiainen. Musiikki Fazer, 1985.
Tanner, J. Alfred (säv.) : Kuolemattomat kupletit : sata ja kolme humoristista ja muutakin laulua. Kanervan Kustannusliike, 1966.
Vuonna 1929 kansakoulunopettajan palkanmuodostukseen vaikutti se, työskentelikö hän kaupungissa vai maaseudulla, ja se, toimiko hän ala- vai yläkoulussa. Myös sukupuoli ja perheellisyys olivat palkkaukseen vaikuttavia tekijöitä.
Vuonna 1929 kansakoulunopettajien palkoista säädettiin joulukuussa 1926 voimaan tulleessa Laissa kansakoululaitoksen kustannuksista (180/1926).
Esimerkiksi kaupunkien kansakoulunopettajien pohjapalkkojen tuli sen 16§:n mukaan olla vähintään seuraavat (paikan kolmiportaisen kalleusluokan mukaan): yläkansakoulun perheellinen opettaja 24 000–26 400, yläkansakoulun perheetön opettaja 20 000–22 400 ja alakansakoulun opettaja 15 000–17 400 markkaa vuodessa.
Ensimmäisestä lapsesta myönnetyn palkanlisän lisäksi...
