Kyseinen sitaatti on Ralph Waldo Emersonin esseestä Ystävyydestä.
J. A. Hollo on suomentanut Emersonin esseitä. Hänen suomennoksessaan kyseinen sitaatti kuuluu näin:
"Meidän täytyy olla omamme ennen kuin voimme olla toisen oma."
https://www.gutenberg.org/files/16643/16643-h/16643-h.htm
Ralph Waldo Emerson: Esseitä (suom. J. A. Hollo, 1958, s.135)
Valitettavasti emme kirjastossa tunne sosiaalisen median maailmaa tarpeeksi hyvin ja termi vaikuttaa oudolta. Tunnistaisiko joku kysymyksen lukijoista sen? Tiedon voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Tietomme etruskeista perustuvat arkeologisiin löytöihin, rajalliseen määrään piirtokirjoituksia sekä muiden kansojen mainintoihin heistä kirjoituksissaan, kreikkalaisten ja roomalaisten. Meille ei ole säilynyt antiikin ajalta teosta etruskeista tai heidän historiastaan, ei etruskien kädestä eikä muidenkaan, vain tieto siitä, että keisari Claudius on sellaisen kirjoittanut ja että sitä pidettiin varsin luotettavana teoksena aikanaan. Näkemyksemme etruskeista perustuu siis siihen materiaaliin, jota on jäänyt jäljelle ja tähän mennessä löydetty.
Suurin osa hyvin säilyneistä etruskilöydöistä on peräisin hautausmailta, esimerkiksi Caeressa, nyk. Cerveterissä on suuri alue hyvin säilyneitä hautoja, joista on kaivettu itse hautakammioiden...
Kannattaa varmaan ensin tarkistaa, ettei kirja ole jo kevään 2024 katalogissa. Linkki sivulle
Kysely kirjasta on varminta aloittaa WSOYn vaihteen puhelinnumerosta p. 010 5060 200. He varmaankin osaavat ohjata oikeaan toimitukseen ja oikean vastuuhenkilön sähköpostiin, WSOYn toimitukset.
Matkalipun ostaminen valtamerentakaisiin maihin ei ollut Suomessa mahdollista vielä 1870-luvulla eikä 1880-luvun alussakaan, vaan siirtolaiseksi lähtevän oli hankittava matkalippunsa joko Ruotsista tai Norjasta. Tämän lisäksi suomalaiset siirtolaisiksi aikovat saivat kuitenkin jo hyvin varhain matkalippuja myös Yhdysvalloista, jossa laivayhtiöillä oli asiamiehiä. Näiltä siirtolaiset saattoivat osaa niin sanottuja prepaid-lippuja, joita voitiin lähettää Eurooppaan. Suomalaisten lähtö siirtolaiseksi helpottui huomattavasti vuonna 1886: tästä alkaen siirtolaiseksi haluava saattoi nimittäin ostaa matkalippunsa jo kotimaasta. Ensimmäisen "tikettikonttorin" avasi kauppias K. J. Wahlstein Vaasassa.
Amerikan Suomalaisessa Lehdessä yleensä...
Erkki Ahosen teosta Tänään ei paljon tapahdu (1961) ei näytä olevan lainattavissa oman kirjastoalueesi kokoelmista. Kirjaa on muualla Suomen kirjastoissa, joten voit tilata sen omaan lähikirjastoosi.
Erkki Ahonen: Tänään ei paljon tapahdu Finnassa 25.1.24
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_53342
Saamelaiskulttuurikeskus Sajoksen sivuilla (https://www.sajos.fi/sajos/saamelaisarkisto) on aika niukasti tietoa Saamelaisarkistosta:
Saamelaisarkiston tehtävänä on
• tukea ja edistää saamelaisia koskevaa tieteellistä tutkimusta
• vahvistaa saamelaiskulttuuria ja lisätä saamelaisia koskevaa historiatietoa
• huolehtia saamelaisia ja saamelaisaluetta koskevien asiakirjojen digitoinnista
• tuoda asiakirjat asiakkaiden saataville kansallisarkiston verkkopalvelujen kautta.
Suomi.fi-palvelussa on lisätietoa (https://www.suomi.fi/palvelut/palvelupiste/saamelaisarkisto-kansallisar…):
"Kansallisarkistoon kuuluva Saamelaisarkisto palvelee sinua, olit sitten tutkija tai kansalainen. Käytössäsi ovat Saamelaisarkistoon sijoitetut analogiset...
Olisikohan kyseessä ehkä Siv Widerbergin ja Eva Lindströmin Olipa kerran isä ja äiti? Siinä lapset Lilli ja Lalli joutuvat vanhempien rooliin, kun heidän isänsä ja äitinsä käyttäytyvät kuin pikkulapset.
Norjalaiselta Roy Jacobsenilta on suomennettu neljä romaania ja viides suomennos ilmestyy tänä keväänä.
Rajat (Grenser, suom. Arvi Tamminen, 2004), Ihmelapset (Vidunderbarn, suom. Päivi Kivelä, 2011), Näkymättömät (De osynlige, suom. Pirkko Talvio-Jaatinen, 2022) ja Valkoinen meri (Hvitt hav, suom. Pirkko Talvio-Jaatinen, 2023). Vuoden 2024 keväällä ilmestyy Rigelin silmät (Rigels øyne, suom. Pirkko Talvio-Jaatinen). Kolme viimeksi mainittua ovat Barrøy-sarjaa.
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/fennica-suomen-kansallisbi…
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_12317602819316
https://snl.no/Roy_Jacobsen
Roy Jacobsenin teokset Lumme-kirjastoissa 1/2024
R. Raalan (eli Berndt Sarlinin) säveltämä "Aamulaulu" alkaa: "Kas, taivas vaaleneepi, kas tähdet himmenee". Laulun on sanoittanut "H. v. F." Laulu sisältyy esimerkiksi seuraaviin nuotteihin:
Raala, R.: Laululeivonen : kokoelma kaksiäänisiä koululauluja (järjestänyt Anna Sarlin; Otava, 1913-1922)
Koulun laulukirja : oppikoulupainos (toimittanut Lauri Parviainen; kaksiääninen; 6. p.; WSOY, 1944)
Koulun laulukirjan sävelmistö : säestyksineen (toimittanut Lauri Parviainen; 2. p.; WSOY, 1945)
Suuri kevät- ja kesälaulukirja (toimittanut Elsa Kojo; kaksiääninen; WSOY, 1984)
Pienten lauluja (toimittanut Lauri Parviainen; yksiääninen; 5. p.; WSOY, 2002)
Lähde:
Saraste, Maija: Kello löi jo viisi! : R....
Laajasalon kirjastossa on 3-10 hengelle tarkoitettu kokoustila Luoto. Tilan voi varata max. 2 tunniksi ja sen käyttö on maksutonta.
Tilan voi varata Varaamossa https://tilavaraus.hel.fi/. Kirjoittamalla hakukenttään Laajasalon kirjasto, löytää kokoushuoneen. Varauksen tehdäkseen on palveluun kirjauduttava pankkitunnuksilla.
Kuvausta vastaa hyvin Stephanie Calmensonin Arttu Alligaattori (kyseessä on kylläkin alligaattori, ei krokotiili), joka on Tammen kultainen kirja numero 174 vuodelta 1992. Sen on suomentanut Marjatta Kureniemi.
Vaikea tietää, mistä sanonta on saanut alkunsa. Kenties asiaa voisi kysyä Kotimaisten kielten keskuksesta. Linkki Kieli- ja nimineuvontaan
Minulle tulee sanonnasta mieleen pakastekanat ja Tuomo Turuselle talvehtivat sorsat. Linkki Turusen blogiin
Nykyään etuosan istuimet ovat monissa kaupunkiliikenteen busseissa melko korkeita. Niille on kenties hankalampi kiivetä istumaan. Onneksi keskioven lähistöllä on yleensä matalampia paikkoja huonosti liikkuville, sekä pyörätuoli paikka ja rollaattori tai lastenvaunu tilaa. Linkki HSL Esteettömyys Invalidiliiton sivustolta saa lisävinkkejä kaukoliikenteen käyttöön. Linkki sivustolle.
Kohteliaiden tapojen muutoksesta saa ehkä lisätietoa Johanna Isosävin teoksesta Miten tutkia kohteliaisuutta? — Käsityksiä suomalaisesta ja ranskalaisesta kohteliaisuudesta. ISBN 9789518588521
Voisiko kyseessä olla Marlo Morganin teos Viesti oikeiden ihmisten maailmasta, se on suomennettu 1995? Kirja on luokiteltu romaaniksi kirjailijan toivomuksesta, mutta se perustuu kirjailijan omiin kokemuksiin aboriginaalien parissa. Sitä löytyy kirjastoissa, saatavuustiedot Finnassa.
Seppo Nissilän "Lauluja Lapista" nuottikokoelmassa on kappale "Kultamaa". Nuotti on Jyväskylän kaupungin pääkirjaston varastossa. Tein siihen sinulle varauksen, noutopaikkana pääkirjasto. Sinulle tulee viesti, kun varaus on noudettavissa (varausten noutohylly sijaitsee pääkirjaston 1. kerroksessa)
