Ahvenanmaan merikarttaa 2002 CD-rom muodossa on tilattu sekä Pasilan pääkirjastoon että Kallion kirjastoon.
Turunmaan saaristo CD-rom on puolestaan tulossa Pasilan ja Kallion kirjastojen lisäksi myös Oulunkylän ja Kontulan kirjastoihin. Tarkkaa saatavuusajankohtaa en valitettavasti osaa kertoa; kustantajan tiedoista löytyy maininta "kevään 2002 aikana julkistettavat".
Voitte seurata tilannetta pääkaupunkiseudun aineistotietokannasta osoitteessa http://www.libplussa.fi tai kysellä kirjastostanne.
Tästä kirjassa on ohjeita sekä terassien että ulkoportaiden rakentamiseen:
Qvist,Leif:
Pihanikkari--rakennusohjeita linnunpöntöstä
leikkimökkiin (Otava, 2002)
Ohjeita terassien rakentamiseen:
- Thorstensen, Dag: Viihtyisät terassit ja oleskelupaikat (WSOY, 2000)
Ohjeita ulkoportaiden rakentamiseen:
- Reija Johanna: Nikkaroi se itselle -- suuri piha- ja puutarharakenteiden tee itse -tietoteos. n. 100 toimivaa ja hienoa mallia. (RJS-tietokirjat, 2001)
- Reija Johanna: Tee itse rakenteet pihaan, puutarhaan (1994)
- Mårtensson, Hans: Kotinikkari - pihapiirin rakennelmat (WSOY, 1992)
Kirjojen saatavuustiedot löytyvät Plussa-aineistotietokannasta:
http://www.libplussa.fi
Valitettavasti kysymääsi kirjaa ei ole suomennettu. Haku suoritettiin Suomen kansallisbibliografia Fennica-tietokantaan. Fennica-tietokanta on käytössä yleisissä kirjastoissa.
Valitettavasti kysymääsi teosta ei ole suomennettu, haku suoritettiin Suomen kansallisbibliografia Fennica-tietokantaan. Fennica-tietokanta on käytössä yleisissä kirjastoissa.
Hipeistä löytyy tietoa ainakin Marja Ala-Ketolan kirjasta "Hippejä, jippejä, beatnikkejä" (1985). Tutkija Jaana Lähteenmaa on kirjoittanut hoppareista teoksen "Hip-hoppareita, lähiöläisiä ja kultturelleja (1991). Muita teoksia nuorisokulttuureista ja -muodista: Tolonen, Tarja: Nuorten kulttuurit koulussa (2001); Lähteenmaa, Jaana: Myöhäismoderni nuorisokulttuuri (2000); Ruohonen, Sinikka: Nuorten pukeutuminen (2001); Polhemus, Ted: Street style: from sidewalk to catwalk (1994) ja Style surfing: what to wear in the 3rd millennium (1996); Stadin nuoret (2000, Stefan Bremerin kokoama valokuvateos helsinkiläisistä nuorista 1950-1990 -luvuilla). Lisää materiaalia löytyy pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen yhteisestä aineistotietokannasta...
Tervasaaresta löytyy vähän tietoa monesta eri lähteestä, mutta mitään koottua Tervasaaren historiikkiä en löytänyt. Museoviraston kirjastossa ja Helsingin kaupungin tietokeskuksen arkistossa (Kunnalliskertomukset) kannattaa itse käydä selaamassa kirjoja.
Tervasaaren nimi on vanhoissa kartoissa ollut 1640-luvulla Tiäruholmen, Tiärholmen 1721, Tjärholmen 1781 ja Tjärholm 1845. Nimi johtuu saarella olleesta tervahovista eli tervan vientiä harjoittavien kauppiaiden varastoaitoista. Suomenkielinen nimi on ollut käytössä 1800-luvun lopulta lähtien. Nykyiset nimiasut vahvistettu vuonna 1909.(Lähde: Helsingin kadunnimet)
Tervasaaren vaiheista kerrotaan Helsingin kaupungin historiassa(osa I), Eino E. Suolahden kirjoittamassa kappaleessa...
Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen aineistotietokannasta www.libplussa.fi löytyy useita teoksia antamalla asiasanaksi laatujärjestelmä ja katkaisumerkki #. Teosten sisällöstä saa tarkemmat tiedot katsomalla täydet tiedot, jolloin näkyvät sisältöä kuvaavat asiasanat. Sen sijaan termillä tuotekortti ei suoraan löydy yhtään viitettä.
Tässäpä pari kirjavinkkiä:
-Ikääntyvien liikunta, terveys ja toimintakyky (kirjoittajat: Ahvo, Leea ... et al) - tämän kirjan sisällysluetteloa pääset vilkaisemaan myös Internetin kautta osoitteessa http://www.vk-kustannus.com/ikaantyvien3.htm
-Ikiliikkuja--liikuntaa ikäihmisille (suunnittelu: Raimo Reijonen, Maija-Liisa Pitkä jaJali Westergård)
Kumpainenkin on saatavilla pääkaupunkiseudun kirjastoista - voit tarkastaa saatavuustiedot osoitteesta http://www.libplussa.fi
Myös täältä voit löytää mielenkiintoisia linkkejä: http://www.makupalat.fi/urheilu.htm
Tässä muutamia linkkejä Jorma Kurvisesta kertoville sivuille:
http://www.nuorisokirjailijat.fi/kurvinenjorma.shtml
http://lyyra.kempele.fi/pv/kurvinen/kurvinen.html
http://www.infoplaneetta.hyvan.helsinki.fi/kirjoista/kurvinen.html
http://www.lukukeskus.fi/nuoret/kansiot/kirjailijat/Kurvinen_tuntee_koi…
Ehkä olet jo tutustunutkin näihin linkkeihin, sekä kirjailijasta kertoviin kirjoihin, joita ovat mm. seuraavat:
Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 3/toim. Loivamaa; Kotimaisia sotakirjailijoita/toim. Nevaluoma; Kotimaisia nykykertojia/toim.Aarnio, Loivamaa; Nuorten suosikkikirjailijat kautta Plätän ja Suomalaisia lasten- ja nuortenkirjalijoita 4/toim. Blinnikka, Vaijärvi
Kyseisissä tietolähteistä ei aina löydy vastauksia juuri Sinua...
Luetteloa kaikenlaisista teemapäivistä, -viikoista jne. ei näytä löytyvän verkosta. Yhdistyneiden kansakuntien julistamat kansainväliset teemapäivät, -viikot, -vuodet ja vuosikymmenet löytyvät kyllä, esim. osoitteesta http://www.ykliitto.fi/ykliitto/kalenter.htm YK:n kansainvälisten teemapävien lisäksi Suomessa vietetään monenlaisia, erilaisten järjestöjen ja muiden yhteisöjen ideoimia ja toteuttamia teemapäiviä. Näistä päivistä on melko kattava luettelo teoksessa "Päivien kirja" (Feiring-Oja, 2000). Lisäksi verkossa julkaistaan listausta teemapäivistä, -viikoista ja -vuosista osoitteessa www.feiring.blogspot.com .
Antti Tuurilla ei näytä olevan varsinaisia kotisivuja, mutta tietoa hänestä löydät esimerkiksi kustantajan sivuilta http://www.otava.fi/ sekä Sanojen aika -kirjailijatietokannasta, jonka löydät osoitteesta http://www.lib.hel.fi/ Kirjailijatietokanta aukeaa sattumanvaraisesti jonkun kirjailijan kohdalta, mutta valitse yläpalkista haluamasi kirjailija.
Muita nettisivuja ovat esim.
http://www.yle.fi/a2/punainen/arkisto/2000/puna160200.html
http://www.sjk.fi/kirjasto/kirjailijat/tuuri.htm
Tuurin lapsuudestakaan ei juuri tietoja löydy, mutta Sinun kannattaa tutustua teoksiin Miten kirjani ovat syntyneet 3 (WSOY, 1991), Kotimaisia nykykertojia 3 (BTJ Kirjastopalvelu, 2000), Muodotonta menoa - kirjoituksia nykykirjallisuudesta (WSOY, 1997), Pekka...
Etsin Linda-tietokannasta Jan Ivarssonin teokset ja löysin niitä 2 kpl:
- Subtitling (1998) Saatavana Helsingistä, Joensuusta ja Turusta.
- Subtitling for the media: a handbook of an art (1992) Saatavana Helsingistä, Turusta, Joensuusta ja Tampereelta.
Näistä pitänee tehdä kaukolainapyynnöt omassa kirjastossa.
Muita tv-kääntämistä käsitteleviä kirjoja löytyi niinikään Lindasta, hakusanoina käytin asiasanoja 'kääntäminen' ja 'televisio-ohjelmat'. Tulokseksi tuli yht. 58 viitettä. Tämän haun voit varmaan pyytää tekemään omassa kirjastossasi. Tässä siitä muutama esimerkki:
- Mäkinen, Kaisa: Tekstitys televisiolle esimerkkinä Sissi-elokuvat (2000)
- Hatim: The translator as communicator (1997)
- Lehtinen: Televisiokääntämisen taustatekijät...
Kyseessä lienee varmaan laulu "Me kaikki kiitämme tee-vee-ällää" vuodelta 1985. Kyseinen kappale löytyy ainakin cd:ltä GOODMAN, Irwin : Dirly dirly dee. 2001 (alunperin 1985) ja kasetilta GOODMAN, Irwin : Irwinin parhaat 2. 1989. Saatavuus- ja sijaintitiedot pääkaupunkiseudulla selviävät Plussa-tietokannasta http://www.libplussa.fi/
Varsinaista elämäkerta-kirjaa Marjatta Kurenniemestä ei löytynyt, mutta seuraavissa teoksissa on hänestä tietoa:
Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita. Toim. Ismo Loivamaa, 1995
Lapsuuden rajamaat. Toim. Ismo Loivamaa et al., 1990
Seuraava lehtiartikkeli käsittelee Kurenniemeä:
Tekijä Ikäheimo, Sari
Otsikko Satumatka Marjatta Kurenniemen maailmaan
Lehti Kaks' plus 6-7/97 s.88-91
Lisäksi internetistä Kurenniemestä löytyy tietoa osoitteista:
http://www.nuorisokirjailijat.fi/kureniemimarjatta.shtml
http://www.lappeenranta.fi/kirjasto/carelica/kirj/kurennie.html
Tein tiedonhaun lehtitietokanta Aleksiin hakusanalla omaishoit*. Tulokseksi sain runsaan määrän lehtiartikkeliviiteitä, yht. 96 kpl. Tämän haun voit varmaan pyytää tekemään omassa kirjastossasi.
Viitteiden joukossa on mm. seuraavia lehtiä: Dementiauutiset, Kotilääkäri, Hoitotiede, Vanhustyö, Gerontologia, Sairaanhoitaja jne. Kirjaston omasta tietokannasta voi tarkistaa tuleeko kirjastoon näitä lehtiä. Artikkeleja voi myös pyytää kopioina kaukolainapalvelun kautta muista kirjastoista.
Nykysuomen sanakirja, osa 4 (WSOY, 1996), kertoo palkka-sanan eri merkityksistä mm. seuraavaa sivulla 189: "Paha saa aina palkkansa 'rangaistuksensa'". Eli pahan palkka on rangaistus pahantekijälle.
Suuressa sitaattisanakirjassa, osassa 3 (Otava 1982) s. 267, mainitaan seuraavanlainen sitaatti: "Tää opetus nyt mielees paina:/ On paha pahan palkka aina" Wilhelm Busch (1832-1908). Busch on kirjoittanut mm. tunnetun lastenkirjan "Maks ja Morits - kertomus kahden pojan seitsemästä kepposesta"
Rakkaudentunnustus isänmaalle / Raili Malmberg
Kun olin ihan pieni tyttö,
minun isänmaani oli pähkinän kokoinen.
Se oliniin pieni,
että sen sisään juuri ja juuri mahtui
minun maailmani ydin:
Koti ja äidin syli,
isän käsi ja yhdessä luettu iltarukous.
Kun olin pieni,
minun isänmaani maistui mansikkamaidolta
ja tuoksui niin kuin vastaleivottu leipä,
eikä kulkusten kilinä koskaan kokonaan lakannut siellä kuulumasta.
Kun minusta tuli aikuinen,
minun isänmaani kasvoi Suomen kokoiseksi
ja sai ihan uudet ulottuvuudet.
Minä opin rakastamaan sitä aikuisen naisen rakkaudella.
Opin löytämään yhä uusia vastauksia kysymykseeni:
mikä on minun isänmaani
ja miksi se on minulle niin rakas.
Minun isänmaani on tietysti tämä maa,
alue,jota kartalla kutsutaan...
Kannattaa tutustua informaatiotutkimuksen (ent. kirjastotieteen ja informatiikan) perusteoksiin. Näitä löydät vaikkapa Plussa-tietokannasta ( http://www.libplussa.fi/ ) esimerkiksi asiasanoilla kirjastotiede, informaatiotutkimus, luettelointi, luokitusjärjestelmät jne. Sopivia asiasanoja voit varmasti keksiä itse lisää - sehän on hyvää harjoitusta tähän alaan. Hyvää opiskeluintoa!
Yleisesti tieteellisiä kirjastoja koskevia asioita voit kysyä Helsingin yliopiston kirjastosta - Suomen kansalliskirjastosta (HYK-palvelu@helsinki.fi).
Tällä hetkellä Geobase on käytössä Helsingissä Kumpulan tiedekirjastossa, joka on kaikille avoin kirjasto ( http://www.kumpula.helsinki.fi/kirjasto ).
Kansallinen elektroninen kirjasto FinELib
( http://www.lib.helsinki.fi/finelib ) hankkii elektronisia aineistoja yliopistojen, ammattikorkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja yleisten kirjastojen käyttöön, ja vuodeksi 2003 Geobasea on ehdotettu laajempaan käyttöön.
