Ohjelma löytyy Helsingin kaupunginkirjastosta Kirjakaapeli-kirjastosta Lasipalatsista, osoite Mannerheimintie 22-24 http://kirjakaapeli.lib.hel.fi/
Ajanvaraus koneille puh. (09) 310 85000, aikaa varattaessa kannattaa mainita että haluaa käyttää Page Makeria.
Pakolaisista, maahanmuuttajista ja/tai ulkomaisista vieraista kertovat esim. seuraavat pikku koululaisille sopivat kirjat:
Marttinen, Tittamari: Severin yllätysvieras. Tammi 1997 (Kirjava kukko-sarja), ISBN 951-31-0978-X ;
Guttormsen, Seija-Marita: Miten kamelilla ratsastetaan?
Scritti 1999 (ISBN 952-5298-05-1);
Talvio, Pirkko: Minä olen Davor. Tammi 1994 (Vihreä varis-sarja), ISBN 951-31-0371-4 ;
Uspenski, Eduard: Fedja-setä menee kouluuun. Otava 1999(ISBN 951-1-16275-6)
Vähän toisenlaista näkökulmaa aiheeseen tarjoavat mm. seuraavat kirjat:
Oranen, Raija: Kolmimetrinen mies. Tammi 1989, ISBN 951-30-9122-8 ;
Scheffler, Ursel: Vakooja vintillä. Lasten keskus 1997 (Minäpä luen itse-sarja), ISBN 951-627-181-2 ;
Gaarder, Jostein: Haloo...
Internetistä löytyy useitakin Aku Ankan sukua koskevia sivuja. Esimerkiksi Don Rosa's Duck Family Treen (http://duckman.pettho.com/tree/finnish.html) mukaan Mummo on poikien äidin isän äiti eli isomummi.
Aku Ankka on vanha tuote ja eri ihmiset ovat olleet sitä tekemässä, joten
sukulaisuussuhteistakin on eri tulkintoja. Aku Ankan sukupuita löytää esim.Google-haulla hakusanoilla aku ankka sukupuu.
Niilo Rauhalasta löytyy tuotanto- ja henkilötietoja Rovaniemen kirjaston tuottamilla Lapin kirjailijat -sivuilla
http://www.rovaniemi.fi/lapinkirjailijat/rauhala.htm . Edvin Piira ei ole niin tunnettu kuin Rauhala, joten hänestä on hankala löytää tietoja. Piira on julkaissut neljä runoteosta omakustanteena:
Päivän soitto (1996), Luoteen kullasta koillisen kultaan (1993), Näkymättömään taustaan piirretty ajankuva (1991) ja Oodi vuodenajalle (1988), muita tietoja kirjailijasta en löytänyt kirjallisista enkä sähköisistäkään lähteistä.
Kysymäsi runon on kääntänyt Lauri Viljanen nimellä Säkeitä - jotka sepitettiin muutamia maileja Tintern Abbeyn pohjoispuolella käydessäni uudestaan Wyen rannoilla eräällä matkalla. Runo löytyy kirjasta William Wordsworth Runoja (1949).
Kaipaamasi kohta on käännetty näin:
-- //Kauniit muodot nuo / ma kaukaa aina aavistin, en kuin / sokean miehen silmä maiseman, / vaan usein yksinäisen huoneissa / ja kaupungeitten humuun uupuen / koin niistä aistimukset suloiset: / veressä tunsin, sydämessä nuo, / ne hamaan sieluuni mun puhtaampaan / loi tyyntä virvoitusta: - tunteet koin / myös ilon unhoittuneen, sellaiset, / joill' ehkä vaikutus, ei mitätön / tai vähäinenkään, osaan parhaaseen / on elämästä hyvän ihmisen, / nimettömiin ja pieniin rakkauden...
Voit hakea Corel WordPerfect 2000 -aineistoa pääkaupunkiseudun kirjastojen aineistotietokannasta osoitteessa http://www.libplussa.fi kirjoittamalla asiasana tai luokka kohtaan Corel wordperfect 2000. Täydet tiedot kohdasta näet hieman lisätietoja, ja se, missä kirjastoissa aineisto on hyllyssä, selviää täältä myös.
Internetin kautta koko maan kirjastojen yhteystietolistan tulostaminen on varsin työlästä. Yhteystiedot löydät kyllä osoitteesta http://www.kirjastot.fi ja sieltä "Kunnan ja kaupunginkirjastojen yhteystiedot", mutta lista on kunnittain aakkosissa, ja eri kuntien/kaupunkien kirjastoja löytyy 448. Voit yrittää keräillä osoitteet myös lääneittäin http://www.kirjastot.fi/kirjastot/maakunta_laanihaku.asp , mutta sekin on melko vaivalloista.
Kirjastokalenterista löytyy myös kirjastojen yhteystiedot, sitä voit selata käsikirjastokappaleena liki kaikissa Helsingin kirjastoissa ks. saatavuustiedot http://www.libplussa.fi tai voit ostaa sitä Kirjastopalvelusta http://www.btj.fi hintaan 18 euroa plus postituskulut 7.57 euroa.
Hei,
Teoksessa "Ruisrock - ensimmäiset 25 vuotta" mainitaan, että vuonna 1970 kuuluttajana oli Christer Donner. Kirjaa on saatavana useissa pääkaupunkiseudun kirjastoissa.
Sanakirjoja löytyy yllättäviltäkin aloilta, mutta niiden etsiminen aineistotietokannasta voi olla hieman työlästä. Lakikielestä löytyy mm. (vanhahko) Hakulinen: Uusi lakikielen sanakirja sekä Oikeudellinen perussanasto. Uskonnon alueelta tämän "hakemisto- tai sanakirjatyyppisiä" teoksia löytyy mm. Iso Raamatun sanahakemisto, Raamatun sanakirja, Raamatun tietosanasto.
Näiden teosten saatavuustiedot voitte tarkistaa pääkaupunkiseudun aineistotietokannasta osoitteessa http://www.libplussa.fi - voitte myös koittaa asiasanahakua esim. sanoilla sanakirjat raamattu, mutta kaikkia esim. vanhempia teoksia ei valitettavasti ole ns. asiasanoitettu, joten ihan täydellistä listaa ette tällä tavoin saa.
Hei,
Moni muukin on pohtinut asiaa:
Helsingin Sanomien Torsti vastasi kysyjälle Pepin hevosen nimen olevan Pikku-Ukko eli Lilla Gubben.
http://www.helsinginsanomat.fi/uutisarkisto/19990207/erik/990207er06.ht…
Torstin vastausta täydensi kielenkääntäjä Ulla Hillu: "Pepin hevosen nimi Lilla Gubben on Ruotsissa hellittelynimi, jota vanhemmat käyttävät pojistaan, vaimot miehistään ja lapset lemmikeistään. Lilla Gumman -nimitystä taas käytetään naispuolisista rakkaista. Suomen kielestä valitettavasti puuttuu tämän hienon ilmaisun hyvä vastine. Lähimmäksi osuu ehkä heppaseni, ukko-kulta ja poikaseni".
http://www.helsinginsanomat.fi/uutisarkisto/19990221/erik/990221er10.ht…
Pirkanmaan kirjasto-kissa on vastannut tähän kysymykseen Tampereen...
Journal of Documentation löytyy verkosta osoitteesta http://www.aslib.co.uk/jdoc/index.html. Mikäli mieluummin luet paperiversiota, se löytyy Helsingin yliopiston kirjastolta kuten myös paperiversio Journal of the American Society for Information Science and Technology-lehdestä. Tätä taasen pääset lukemaan verkossa kirjastojen työasemilta EBSCO-artikkelitietokannan kautta ( ensin tähän osoitteeseen:
http://www.lib.hel.fi/virkku/hakemisto.html#b sieltä Ebsco--lehtiartikkelien kokotekstitietokanta ja "ylävalikosta" Publication search.
Mikäli kiinnostaa lukea muitakin alan julkaisuja esim. osoitteessa http://www.kirjastot.fi/showhierarchy.asp?hid=1005 taI http://virtuaalikirjasto.uta.fi/ hakusanalla verkkolehdet.
Aiheeseen liittyvää kirjallisuutta voi olla vaikea löytää yleisistä kirjastoista. Jyväskylän kaupunginkirjaston kokoelmista voisit kuitenkin kokeilla seuraavia teoksia:
- Harjunkoski, Heikki, Työaikajärjestelmät, työajan lyhennys ja yrityksen tulos
- Andersson, Paul H. ja Tikka, Heikki, Mittaus- ja laatutekniikat
Jyväskylän yliopiston kirjastosta tai Jyväskylän ammattikorkeakoulun kirjastosta kannattaa myös etsiä tietoa. Esimerkiksi yliopiston kirjastossa on seuraavanlaisia kirjoja:
- Antila, Jorma, Työntekijöiden työaika metalliteollisuudessa
- Metalliteollisuuden työaikamalleja (julk. Metalliteollisuuden keskusliitto, MET & Metallityöväen liitto)
Suuri osa nuortenkirjoista käsittelee nuoruuden iloja ja huolia. Kaikista kirjastoista
löytyy kaunokirjallisuushyllyjä, joka on tarkoitettu yläasteikäisille nuorille.
Tampereen kaupunginkirjaston lasten- ja nuortenosastolla on tehty paljon kirjalistoja,
joiden avulla pääsee asiassa mukavasti alkuun. Aiheina on mm. nuoret aikuiset, rakkaus, koulukiusaaminen ja huumeet. Netissä niitä pääsee tutkimaan osoitteessa http://www.tampere.fi/kirjasto/lapset/luettelo.htm
Suomen yleisten kirjastojen sivuille on lisää kirjalistoja eri aiheista:
http://www.kirjastot.fi/showhierarchy.asp?hid=451
Kirjastopalvelu on kustantanut kirjan nimeltä Vinkkejä kirjavinkkareille (1999).
Siinä on esitelty vuosina 1987-1997 ilmestyneitä nuortenkirjoja aiheittain,...
"Häiden, kuten muidenkin juhlien edellä suomalaiset ovat käyneet saunassa. Etenkin morsiamen ja sulhasen on ollut tärkeää olla puhdas, kaunis ja terve astuessaan uuteen elämänvaiheeseen." (Lainaus kirjasta Kahden kauppa, juhlatietoa, kuvia ja kertomuksia suomalaisista häistä, Toimittanut Terttu Kaivola)
Morsiussaunasta samainen teos kirjoittaa mm. näin: "Varsinkin morsiamen kylvetykseen kuului monenlaisia rituaaleja... morsianta kylvetti ystävätärjoukko tai tehtävään erityisesti pyydetty vanhempi nainen. Sauna koristeltiin lehvin ja oljin, talvella havunoksin, ja lauteille levitettiin puhtaat lakanat. Saunan eteiseen vietiin pieni pöytä, johon óli katettu kahvia, viinaa tai olutta... Saunan ulkopuolelle kokoontui nuorisoa metelöimään ja...
Mielenkiintoista kyllä, mainitsemaasi teosta ei löydy Fennicasta eikä Lindasta, mutta kylläkin Helkasta, jossa se on UDK:n mukaan sijoitettu luokkaan 631.1 (Maatalouden liiketiede. Maanviljelystalous). Jos teillä käytetään luokitusjärjestelmänä YKL:ta, niin siinä taas vastaava luokka näyttää olevan 67.1. Itse kirjaa näkemättä on tietysti vaikea sanoa, kuinka hyvin tuo luokka ja sen sisältö vastaavat teoksen sisältöä, mutta ainakin otsikon perusteella tämä valinta vaikuttaisi varsin luontevalta. Toivotan työintoa kirjaston järjestämiseen!
Vuonna 2002 oman auton käytöstä työmatkoihin maksettava kilometrikorvaus on 38 senttiä/km.
Lisätietoja Verohallituksen sivuilta http://www.vero.fi/
- valitse vasemmalta asiasanat ja sieltä kilometrikorvaus.
Saadaksesi tietoa kirjoista, joissa käsitellään työnohjausta, voit tehdä hakuja Pääkaupunkiseudun kirjastojen aineistotietokannasta osoitteessa http://www.libplussa.fi käyttämällä asiasanaa työnohjaus. Katsomalla Täydet tiedot saat jonkin verran lisätietoja kirjojen sisällöstä, joten selailepa saamistasi viitteistä sopivimmat.
Sisäisestä viestinnästä - oletan nyt, että tässä yhteydessä tarkoitat työyhteisön tai organisaation sisäistä viestintää - voit etsiä kirjoja samaisesta paikasta asiasanoilla sisäinen tiedotus, organisaatioviestintä, viestintä - työyhteisöt.
Turun kaupunginkirjaston verkkokirjastosta voi hakea selaushaun lisäksi myös tarkalla haulla osoitteesta http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=form2&sesid=1024486608
Videoita löydät valitsemalla aineistolaji-kohdan aakkosellisesta listasta vaihtoehdon "video (VHS)".
Yleisradion Yle24 -sivuilta löytyy Real Player -ohjelman asennusohje: http://www.yle.fi/yle24/ohjeet.html
Tietotekniikan sanakirjoista löytyy myös tämän alan sanastoa, esim. Tietotekniikan liiton sanastotoimikunnan julkaisema ATK-sanakirja (2001).
Aineistohaku Plussa-tietokannasta asiasanoja käyttämällä onnistuu kyllä, kunhan käytetyt sanat ovat oikeassa muodossa. Asiasanoitukset juju on siinä, että melkein kaikki sanat ovat monikkomuodossa. Siksi haku sanalla "sukunimi" ei tuota haluttua tulosta, kun taas asiasanalla "sukunimet" haku onnistuu huomattavasti paremmin. Samoin "etunimet" haulla saa paremman tuloksen kuin käyttämällä sanaa "etunimi". Jos taas käyttää pelkkää "nimet" asiasanaa, niin haun tulos on laaja käsittäen kaiken aineiston, jonka asiasanoituksessa kyseinen sana esiintyy.
Asiasanoitus ei aina ole niitä kaikkein helpoimpia tehtäviä, ja jos/kun aineiston paikantamisessa käytetään asiasanoja, niin pieni apu saattaa olla tarpeen. Jos asiasanoissa käytettävistä muodoista...
