Tässä on suora lainaus Eero Paloheimon artikkelista Maapallo ja metsät.
"Metsien puumateriaali koostuu etupäässä selluloosasta, hemisellu- loosasta ja ligniinistä, jotka kaikki ovat hiilen, hapen ja vedyn mutkikkaita yhdisteitä. Puumateriaalin kuivapainosta noin puolet on hiiltä. Maapallon metsät sisältävät erään arvion mukaan hiiltä 359 Gt sitoutuneena itse kasvien maanpäälliseen ja maanalaiseen osaan ja 787 Gt sitoutuneena metsämaiden maaperään. Metsien hyödynnettävän osan hiilipitoisuus on huomattavasti pienempi, noin 100 Gt. Hiili muuttuu mätänemis- ja palamisprosesseissa ilmakehän hiili- dioksidiksi ja sitten uudelleen yhteyttämisen avulla uusien puiden ja muiden kasvien raaka-aineeksi.
Tasapainoisissa oloissa hiili kiertää maan ja...
Porvoon kaupunginkirjastoon tulee seuraavat ruotsalaiset metsästysaiheiset lehdet:
Svensk jakt (vuodesta 1997-)
Jaktjournalen (vuodesta 1992-)
Jaktmarker & Fiskevatten (vuodesta 1998-)
Lisäksi meillä on seuraavat ruotsalaiset julkaisut:
Viltvård (vuosilta 1976 ja 2001) (Sthlm, Jägareförlaget)
Henning, Karl: Vilt och viltvård (1982)
Englanniksi Coleridgen The Rime of the Ancient Mariner on luettavissa verkossa:
http://etext.lib.virginia.edu/stc/Coleridge/poems/Rime_Ancient_Mariner…
Seitsenosaisen runon suomenkielinen nimi on Vanhan merimiehen tarina. Tuo albatrossikohta on runon ensimmäisen osan lopussa:
Yli lumen ja jään, läpi usvasään
lens albatrossi luo;
me siunasimme, kuin ollut ois
kristityn sielu tuo.
Se ristiin rastiin liiteli
se alas laskeutui.
Jääkenttä halkes jyrähtäin;
sen lävitse laiva ui!
Me saimme tuulen myötäisen,
ja albatrossi tuo
joka päivä syömään, leikkimään
tuli merimiesten luo.
Ja illoin lepopaikakseen
se löysi raakapuuun;
ja kalvaina läpi pilvien
öin kuulsi säteet kuun."
"Mies, riivaajalta varjelkoon
sua Herra taivasten! -
Miks kalpenet?" - "Minä...
Helsingin kaupunginkirjastolla ei valitettavasti ole omaa kirjapainoa, mutta tarjoamme runsaasti omakustanteita ja muuta vähälevikkistä kirjallisuutta asiakkaiden käyttöön.
Yksityishenkilöille löytyy useita kustantamoja, jotka tekevät omakustanteita, tässä muutama esimerkki. Pilot-kustannus http://www.pilotkustannus.com/ pilotkustannus@pilotkustannus.com Tämän kustantamon kirjoittaja osallistuu alkuvaiheessa kustannuksiin ostaen kirjaansa 85 kpl. Kustantaja hoitaa kustantamiseen liittyvät asiat, ulkoasun ja toteutuksen, markkinoinnin ja saatavuuden.
Kirja kerrallaan -kustantamo http://kirja.lasipalatsi.fi/kauppa/ kioski@lasipalatsi.fi Kirjapainona Kirja kerrallaan tuottaa omakustantajille oman kirjan pieninä painoksina (ensisijaisesti alle...
Teoksesta 21 Nobel-kirjailijaa: Björnstjerne Björnsonista Ivo Andriciin (toim. Jarl Hellemann, 1962) löytyy Kiplingin novelli Kaksoset (s.17-28), joka voisi nimensä puolesta olla etsimänne Gemini-novelli. Novellin on kääntänyt Jouko Linturi ja se alkaa sananlaskulla
Suuri on Valkoisen Miehen oikeus - suurempi valheen mahti - Alkuasukkaiden sananlasku.
Ja novelli jatkuu:
"Tällaista on teidän englantilaisten oikeus, Köyhäin varjelu...
On todellakin olemassa Anja Sepän Novellihakemisto: uutelosta katkotahtiseen proosaan (1990), josta löytyy paljon viittauksia Kiplinginkin novellisuomennoksiin.
Svensk jakt -lehteä ei tule Kokkolan kaupunginkirjastoon, mutta kirjastoon tulee ruotsalainen Jaktmarker och fiskevatten -lehti. Lehteä on kirjastossa vuodesta 2001 lähtien.
Hämeenlinnan kaupunginkirjastoon ei valitettavasti tule Svensk jakt -lehteä, eikä myöskään muita metsästysaiheisia lehtiä Ruotsista.
Riihimäellä sijaitsee Suomen metsästyskirjasto, jonne kyseinen lehti ainakin tulee ja josta löytyvät myös kaikki aiemmat vuosikerrat. Metsästyskirjaston kokoelmista löytyy myös muita ruotsalaisia metsästyslehtiä, kuten Jakt och Fiske ja Jakt journalen.
Kirjasto on avoinna maanantaista perjantaihin klo 8 - 15.30 (kesällä 8 - 15).
Kirjastonhoitaja-informaatikko puh. (019) 722 283
sähköposti: info@metsastysmuseo.com
Ennen tuloasi kirjastoon ota yhteys puhelimitse kirjastonhoitajaan!
Tehtaankatu 23 A 11910 Riihimäki
Kirjasto välittää lehtien kaksoiskappaleita kirjastoille kaukolainaksi tai artikkelikopioita....
Meidän tuntemaamme Robin Hoodia sellaisenaan on tuskin ollut olemassa. Hän on pikemminkin yhdistelmä monesta eri tarinasta. Kronikoitsijoiden tiedot Robin Hoodin elinajasta vaihtelevat. Robin, tai Robert, on yksi yleisimmistä keskiajan Englannin nimistä. Hood on myös yleinen sukunimi, erityisesti Yorkshiressa, mistä useat Robin Hood -tarinat ovat lähtöisin. Robin Hoodiksi on siis tarjolla useita eri kandidaatteja. Robin Hood esiintyy useissa keskiaikaisissa balladeissa, joista varhaisin `A Gest of Robyn Hode` on vuodelta 1320. Ensimmäinen kirjallinen viite on puolestaan vuodelta 1377. Tuntematon käsikirjoitus noin vuodelta 1600 kertoo Robinin syntyneen Locksleyssa Yorkshiressa. 1500-luvun jälkipuoliskolla hänen mainittiin olleen...
Etsin tietoja tästä hankkeesta internetistä ja löysin seuraavanlaisen sivuston: The Peirce Edition Project http://www.iupui.edu/%7Epeirce/web/index.htm .
Näyttää siltä, että suomentaminen ei vähään aikaan ole ajankohtaista.
hei,
Tove Janssonin esikoisteos on Småtrollen och den stora översvämningen (Söderström & Co, 1945).
Tove Janssonia on aikaisemminkin kyselty näillä sivuilla. Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkistosta voit hakea hakusanalla Jansson Tove muiden saamia vastauksia. Esim. seuraavasta saat hyödyllisen nettiosoitteen ja keskeisten hakuteosten nimiä.
http://www.kirjastot.fi/FI/asklibrarian/archive.asp?id=4625&arkisto=tru…
Muumikirjoista on oma hakemistonsa Muumilaakso osoitteessa:
http://www.info.uta.fi/kurssit/a9/muumilaakso/index.html
Sieltä löydät myös tiivistelmät kirjojen sisällöstä, kun otat esille tarkennettu haku -hakulomakkeen ja teet haun teoksen nimen mukaan
Esim. seuraavat teokset käsittelevät Norjan taloushistoriaa:
Hentila, Seppo: Pohjoismaiden historia (2002)
The economic development of Denmark and Norway since 1870 (1993)
Amdam, Rolv Petter: Oppdragsforskning som akademisk disiplin: trekk ved norsk foretakshistorisk forskning (1995)
Gran, Thorvald: The state in the modernization process: the case of Norway 1850-1970 (1994)
Esping-Andersen, Gösta: Politics against markets: the social democratic road to power (1988)
Norsk utenrikspolitikks historie
Bind. 6: Oljealder 1965-1995/Rolf Tamnes (1997)
Kapitalistisk demokrati?: norsk naeringsliv gjennom 100 år (2003)
Det nye Nord-Norge: avhengighet og modernisering i nord (1996)
Aro, Petteri: Pohjoiskalotti
päättötyö, Rovaniemen kauppaoppilaitos,...
Nuottikirjassa "Hengellisiä lauluja ja virsiä" on kyseinen laulu. Nuotinnos on tarkoitettu neliääniseen säestyssoittoon (melodia selkeästi oikealla kädellä).
Nuottikirja on tällä hetkellä lainattavissa Tampereen kaupunginkirjaston musiikkiosastolta.
Pääkaupunkiseudun (Helsinki, Espoo, Kauniainen ja Vantaa) kaupunginkirjastojen lainausoikeuden ja kirjastokortin saa esittämällä voimassa olevan kirjaston hyväksymän henkilötodistuksen. Nämä ovat:
EU-maiden henkilöllisyystodistus
passi
suomalainen ajokortti
kuvallinen Kela-kortti
Helsingin vastaanottokeskuksen asukaskortti
Kotiosoitteen on oltava Suomessa.
Alle 15-vuotias, laitos tai yhteisö saa lainausoikeuden lainaajaksi oikeutetun täysi-ikäisen takaajan kirjallisella suostumuksella.
lisätietoja: http://www.lib.hel.fi/suomi/kirjasto-info/lainaaminen_ja_kirjastokortti… tai lähimmästä HelMet-kirjastosta.
Aapon ja Aappon nimipäivä on 18.12.
Kohtuullisen hyvin toimiva nimipäivähakukone osoitteessa http://koti.mbnet.fi/~stinger/namedays.php?pvm=&nimi=jenna
Ainoa Tiffany-lasitöitä muiden lasitöiden ohella käsittelevä video, jonka onnistuimme internetin kautta löytämään, on nimeltään Stained glass for beginners (ilm. 1989).
Valitettavasti Kirjastot.fi-sivujen monihaku,Suomen maakuntakirjastojen yhteistietokanta Manda, yliopistokirjastojen yhteistietokanta Linda ja taidekorkeakoulujen yhteistietokanta Arsca eivät antaneet yhtään viitettä tuolla nimekkeellä.
Esimerkiksi seuraavan www-osoitteen kautta pääsee tutustumaan monenlaisiin lasitöitä koskeviin sivuihin sekä sähköiseen kirjakauppaan, jonka kautta materiaalia voi ostaa
http://downeaststainedglass.com/freestainedglasspatterns.html
Opettajasi on oikeassa. Nykysuomen sanakirjan uudet painokset eroavat ensimmäisestä, joka ilmestyi 1951 – 61, vain siten, että ne käsittävät myös erikoisosia kuten sivistyssanakirjan ja etymologisen sanakirjan. Uusien painosten kolme ensimmäistä osaa, jotka muodostavat varsinaisen sanakirjan, ovat yhteneväiset ensimmäisen laitoksen kanssa. Uudempi vastaavanlainen suomen yleiskieltä kuvaileva sanakirja ilmestyi vasta 1990 – 1994. Se on ”Suomen kielen perussanakirja”, jonka on julkaissut Kotimaisten kielten tutkimuskeskus.
1950-luvun suomalaisesta kirjallisuudesta löytyy tietoa mm. seuraavista teoksista:
Suomen kirjallisuushistoria 3: rintamakirjeistä tietoverkkoihin (1999)
(sisältää pitkän katsauksen 1950-luvun kirjallisuuteen s. 68-)
Eskola, Antti: Kirjallisuus Suomessa (1974)
(s. 147-153 käsittelee 1950-lukua)
Laitinen, Kai: Suomen kirjallisuuden historia (1997)
(kirjan lopussa on myös vuosittainen kaunokirjallisuuskatsaus sisältäen vuodet 1950-1959)
Saarinen, Marketta: Kirjan mittaa (1979)
(1950-lukua käsittelevät sivut 35-51)
Suomenkielistä mainitsemisen arvoista aineistoa en löytänyt. (Tarkistettu Fennica CD-ROM sekä artikkelitietokannat ARTO, Aleksi CD-ROM ja Kati CD-ROM.)
Joissakin englanninkielisissä elokuva-alan hakuteoksissa mainitaan Danny Kaye, ja hänestä on muutaman palstasenttimetrin verran tietoja. Esim. Varkauden kaupunginkirjaston käsikirjastossa Halliwell's Who's Who in the Movies (2001), lainauspuolella The Movie Stars Story / ed. by Robyn Karney (1984). Varsinaisia elämäertateoksia on Suomen kirjastoissa vain kaksi: The secret life of Danny Kaye / Michael Freedland (1985) Porvoon kaupunginkirjastossa ja The Danny Kaye story / Kurt Singer (1958) Hels. yliopiston humanistisen tiedekunnan kirjastossa. Dick Richardsin ja Martin Gottfriedin...
