Sain teiltä tällaisen vastauksen: "Sana kanta-asiakas on yllättävän vanha. Jo Nykysuomen sanakirja vuodelta 1976 tuntee sen ja määrittelee VAKINAINEN ASIAKAS. Sama määritelmä löytyy uudemmistakin painoksista."
Onko Nykysuomen sanakirjasta todella olemassa useita erisisältöisiä painoksia? Meidän opettajamme mukaan kaikki 1961 jälkeen julkaistut ovat alkuperäisen kopioita. Siis: Minä vuosina NS on ilmestynyt uusittuina painoksina? Kuinka paljon kukin painos eroaa edellisestä (uusia sanoja, poistettuja sanoja)?
Vastaus
Opettajasi on oikeassa. Nykysuomen sanakirjan uudet painokset eroavat ensimmäisestä, joka ilmestyi 1951 – 61, vain siten, että ne käsittävät myös erikoisosia kuten sivistyssanakirjan ja etymologisen sanakirjan. Uusien painosten kolme ensimmäistä osaa, jotka muodostavat varsinaisen sanakirjan, ovat yhteneväiset ensimmäisen laitoksen kanssa. Uudempi vastaavanlainen suomen yleiskieltä kuvaileva sanakirja ilmestyi vasta 1990 – 1994. Se on ”Suomen kielen perussanakirja”, jonka on julkaissut Kotimaisten kielten tutkimuskeskus.
Kommentit
Minä ostin 1970-luvun alkupuolella (1972 tai -73) "sisällöltään muuttamattoman kansanpainoksen", jonka alkusanat on päivätty joulukuussa 1965 ja painovuodeksi on merkitty 1967. Tähän sarjaan (kolme nidettä, jokaisessa kaksi alkuperäisen teoksen osaa) ei kustantaja ollut vielä lisännyt kirjaston mainitsemia "erikoisosia".
Useita sisällöltään muuttamattomia, kolmeen osaan nidottuja tai sidottuja kansanpainoksia julkaistiin pitkin 1960- ja 1970-lukua (vuonna 1978 jo kuudes painos). Kustantaja alkoi liittää sarjaan samanasuisia uusia osia vasta sen jälkeen: "Nykysuomen sanakirja 4" (Sivistyssanakirja, vierasperäiset sanat 1979), "Nykysuomen sanakirja 5" (Uudissanat ym. 1980), "Nykysuomen sanakirja 6" (Etymologinen sanakirja 1987) jne. "Erikoisosat" olivat ennen NS-sarjaan liittämistä ilmestyneet erillisinä, kansiltaankin erinäköisinä kirjoina.
Yllättävän vanhaksi (1976) luonnehdittu sana kanta-asiakas on Nykysuomen sanakirjan ensimmäisessä osassa, joka valmistui painosta vuonna 1961. Silloisissa oloissa kirjan latominenkin oli ottanut aikaa, teksti lienee viimeistelty 1950-luvulla ja käsikirjoitusta oli valmisteltu jo sitä ennen. Helsingin Sanomien uutisen mukaan sanakirjan toimitustyö oli ollut vuonna 1948 sellaisessa vaiheessa, että latominen olisi voitu aloittaa, ellei matriisien puute olisi estänyt sitä.
Lähteet: finna.fi, helmet.fi, kotus.fi, HS 17.2.1950 (siteerattuna 50 vuoden takaa 17.2.2000), havainnot kirjaston hyllyjen äärellä
"Vanhan lukijan" kommentin toinen kappale kaipaa täsmennyksiä. K-alkuiset hakusanat sisältyvät sanakirjan toiseen osaan, joka valmistui painosta vuonna 1953 (monissa myöhemmissä painoksissa ensimmäinen ja toinen osa on sidottu yksiin kansiin ensimmäiseksi niteeksi A - K).
K-sanojen käsikirjoitus oli valmisteltu sotavuosina poikkeusoloissa, ja aineisto oli pääosin kerätty 1930-luvulla.
Vuosi 1961 sisältyy teoksen historiaan siten, että silloin ilmestyi kuudes eli viimeinen osa, jossa oli hakusanat S - Ö sekä lisäyksiä aikaisempiin osiin, kuten ajokaista, bikinit, dollarihymy, ekotyyppi, festivaali, grilli, huippukokous, iltaoppikoulu, jenkkikassi, kiskobussi, lennonjohto, mielipidetutkimus, nuorisotalo, ohjus, pölykapseli, rinnakkaisohjelma, sovellus, televisiokuuluttaja.
Mikä merkitys on 1961 annettu sanalle sovellus?
1961: SOVELLUS teonnimi verbistä soveltaa, synonyymi sanalle sovellutus. Esim. käsitteiden tai säännön sovellus.
Soveltaa, sovelluttaa ja sovellutus olivat hakusanoina jo viidennessä osassa (1959).
https://kaino.kotus.fi/ns/Nykysuomen_sanakirja_5_S-Tr.pdf
https://kaino.kotus.fi/ns/Nykysuomen_sanakirja_6_Ts-O.pdf
Minulla oli jossain vaiheessa sellainen käsitys, että sanaa sovellus (englanniksi "appplication") käytettiin tietokoneohjelmista alkuaan siksi, että haluttiin koorstaa jotain uutta teknologiaa, kuten ohjlemointikieltä (esim. Cobol-sovellus tai C-sovellus), mutta pian teknologia unohtui matkasta ja sovellus jäi käyttöön sellaisenaan, ilman viittausta tiettyyn teknologiaan.
Olen yrittänyt ehdottaa tätä selitystä kollegoilleni, mutta se tyrmätään jyrkästi ilman vaihtoehtoista selitystä. Englannin kielessä on jo 50-luvulta alkaen käytetty sanaa "appliance" erilaisista kuluttajamarkkinoilla myytävistä laitteista, kuten keitin tai pesukone. Näissä tapauksissa selitys voisi _ehkä_ olla, että kyseisiä laitteita voidaan soveltaa moneen tapaan, mutta minusta se ei vaikuta luontevalta. https://www.etymonline.com/word/appliance antaa sanalle aika epämääräisen selityksen.
Muutama vastaaja Quora-sivustolla (https://www.quora.com/Why-do-we-call-them-appliances-instead-of-machines) liittää sanan appliance aikaan, jolloin sähköisiä laitteita alettiin ensimmäistä kertaa käyttää kodinkoneina. Sovellettiin siis sähkön helppoa saatavuuttaa monenlaisiin tarpeisiin. Kyse ei siis ollut laitevalmistajan jonkin tietyn ratkaisun soveltamisesta, vaan ylipäätään siitä, että kodeissa voitiin käyttää sähköllä käyviä laitteita. Jos siis quoran vastaajat ovat oikeassa.
Tätä taustaa vasten on helpompi ymmärtää miksi ohjelmistoista käytetään samantapaista sanaa, mutta silti eri sanaa, koska ohjelmat eivät sellaisenaan ole laitteita. Kyse on tietotekniikan soveltamisesta.
1)
Oxford English Dictionary esittää, että sana application tässä merkityksessä on viitannut alun perin siihen, että tietokonetta käytetään johonkin tiettyyn käytännön tarkoitukseen. Tarkoituksena on ollut tehdä ero tietokoneen käyttöjärjestelmään kuuluvien ohjelmien ja muiden siinä ajettavien ohjelmien välille käyttämällä edellisistä termiä system program ja jälkimmäisistä sanaa application. Varhaisin esimerkki sanan käytöstä tässä merkityksessä on vuodelta 1959.
2)
Oxford English Dictionary kertoo myös, että sana appliance merkityksessä 'kodinkone' tms. on ollut käytössä englannin kielessä jo 1850-luvulta lähtien, ei 1950-luvulta. Se antaa kaksi esimerkkiä vuodelta 1853, joista toisessa esiintyy ilmaisu household appliance ("The ornaments with which her native taste and cultivated genius invest the most serviceable of household appliances") ja toisessa pelkkä appliance ("The room – – was vast and well lighted, and furnished with all the appliances of modern luxury").
Laajemmassa merkityksessä 'väline' (tai 'keino') sana appliance on ollut käytössä jo ainakin 1500-luvulta saakka; 'kodinkone'-merkitys on kaventunut tästä.
Okei, eli suomennos on hämäävä. Sanan "appliance" pitkä historia englannin kielessä on luonnollisesti johtanut sanaan "application", mutta akateemisen oikeaoppiselta vaikuttava, etymologisiin juuriin palaava suomennos hukkaa arkisen väline-merkityksen.
Itse asiassa kotitietokoneiden alkuvaiheissa 1980–90-luvulla käytettiin yleisesti yhdyssanaa sovellusohjelma, ja sovellusohjelmat jaettiin yleisesti hyötyohjelmiin ja peleihin. Nykyinen sovellus-termi on lyhentynyt ajan myötä sovellusohjelma-sanasta, hyvin samankaltaisella tavalla kuin englannin application on lyhentynyt muotoon app.
Käsite "välineohjelma" olisi ehkä ollut osuvampi, mutta se jäi kenties kehkeytymättä tietokonealan kieleen, koska samalle sanalle oli jo vakiintunut täysin toinen, joukkuevoimisteluun liittyvä merkitys.
Käytettiin myöskin sanaa sovellutus. Se löytyy TePa-termipankista edelleen.
Kansalliskirjaston lehtidigitointien perusteella sana kanta-asiakas vaikuttaisi tulleen suomen kieleen itse asiassa jo jossain 1920–30-luvun vaihteen tienoilla. Silloin se esiintyy jo toistuvasti esimerkiksi mainoksissa, mutta on vielä toisinaan lainausmerkeissä. Se on siis epäilemättä tarttunut Nykysuomen sanakirjaa valmistelleeseen aineistonkeruuseen jo ennen sotia.
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/658628?term=kanta-a…
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1012913?term=kanta-…
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1108533?term=kanta-…
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/996555?term=kanta-a…
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1107771?term=kanta-…
Alkuperäinen vastaajakirjasto (ei ollut Helsinki eikä Helmet-alueelta) katsoi vuonna 2003 sanan olevan "yllättävän vanha" kun se löytyi vuonna 1976 painetusta sanakirjasta. Se löytyy siis useista puoli vuosisataa sitä vanhemmista julkaisuista.
Alkuperäinen kysymys ja keskisuomalaisen kirjaston vastaus ovat mystisesti kadonneet kesäkuussa 2025. Ainoa editointitapa siellä on poistaminen?
Kommentoi vastausta