Voit tehdä tiedonhaun pääkaupunkiseudun kirjastojen aineistotietokannasta osoitteessa http://www.helmet.fi . Valitse sanahaku ja kirjoita hakusanakenttään: ruokaohjeet Kambodza. Haulla löytyy kaksi nimekettä.
Merituulia Lehtinen: Backpaperit Kaakkois-Aasiassa, retkiä ja ruokaa (Forest Econo, 2003).Kirja on esim. Leppävaaran kirjastossa hyllyssä.
Vatcharin Bhumichitr: Vatch's South East Asian cookbook (K.Cathie, 1997). Jälkimmäinen kirja löytyy Rikhardinkadun kirjaston hyllystä. Kirjassa on ruokaohjeita sekä tietoa Kambodzan ruokakulttuurista.
Jos Sinulla on Pin-koodi(tunnusluku), voit varata kirjat Helmetin kautta lähikirjastoosi.
Kuten Vesa Paraston internet-sivulla kerrotaan http://www.sunpoint.net/~vesa_perasto/ (harjoitustyö Seinäjoen ammattikorkeakoulun uusmedia-kurssille) Stephen Kingistä on olemassa vain vähän suomenkielistä tietoa internetissä. Aamulehden lyhyt kuvaus Kingistä http://www.aamulehti.fi/profiili/lehdet/uusi/spot2.shtml ja Kalevan arkiston juttu http://www.kaleva.fi/cf/juttu.cfm?j=209989 .
Hämeenlinnan kaupunginkirjaston Makupaloissa on monipuolinen linkkikokoelma kirjailijoista http://www.makupalat.fi/kirjat1b.htm .
Entäs kirjat, esim. teos Paljaat luut: Stepen King ja kauhun anatomia, 1991. Stephen Kingin muistelmat: Kirjoittamisesta : muistelmia leipätyöstä, 2000. Myös Kingiä koskevia lehtiartikkeleita on. Esimerkkejä muutamista:
- Jukka...
S5 -filosofiasta löytyy suomenkielistä tietoa Metalliteollisuuden keskusliiton julkaisemasta teoksesta S5, tekijöinä Pentti Enlund ja Jorma Hakala. Teos löytyy Åbo Akademin kirjastosta, mutta helpommin sen saattaa saada Metalliteollisuuden keskusliitosta.
Kirjallisuutta aiheesta tarjoaa Kazuo Shibagakin, Malcolm Trevorin ja Tetsuo Abon toimittama teos Näköaloja johtamiseen - japanilainen ja eurooppalainen johtamistapa, jossa sivulta 28 alkaen on mainintoja S5 -filosofiasta. Lisäksi Richard T. Pascale ja Anthony G. Athos ovat kirjoittaneet teoksen Yritysjohtamisen menetelmät Japanissa, jossa mm. sivuilta 8 ja 88 löytyy mainintoja S5 -filosofian hieman laajennetusta muodosta, S7 -filosofiasta. Nämä kirjat ovat saatavilla Jyväskylän...
Tutkimustrategioista löytyy kattavasti tietoa mm. seuraavista kirjoista: Uusitalo, Hannu: Tiede, tutkimus ja tutkielma ; Soininen, Marjaana: Tieteellisen tutkimuksen perusteet ; Hirsjärvi, Sirkka: Tutki ja kirjoita ; Pihlaja, Juhani: Tutkielmaa tekemään sekä Yli-Luoma, Pentti: Ohjeita opinnäytetyön tekemiseen.
Lisäksi erilaisia apuneuvoja opinnäytetyön tekoon tarjoaa Hämeenlinnan kaupunginkirjaston tekemä Nuorten pakki -sivusto osoitteessa: http://www.htk.fi/kirjasto/paikpll.htm Sivulle on kerätty erilaisia apuneuvoja esitelmien, opinnäytteiden ja tutkielmien tekijöille. Vaikka sivu onkin nuorten sivu, on siellä myös vanhemmillekin tarpeellista tietoa. Vielä voi käydä Tampereen yliopiston sivulla http://www.uta.fi/laitokset/kirjasto/...
Kyseessä on ilmeisesti teos
Monster : Crips-jengiläisen muistelmat / Kody Scott ; suomentanut Yasir Gaily
Helsinki : Desura, 2000
Kirja löytyy Pääkaupunkiseudun kirjastoista suomen- ja ruotsinkielisenä.
Outi Pakkasen henkilötiedot löytyvät Kirjasampo-tietokannasta: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175955844452. Henkilötiedot ovat myös kustannusosakeyhtiö Otavan sivuilla: https://otava.fi/kirjailijat/outi-pakkanen/
Laajempi esittely löytyy Tornion kaupunginkirjaston ylläpitämästä DekkariNetistä http://dekkarinetti.tornio.fi/index.php?p=PakkanenOuti .
Lehdet ja Internet ovat usein paras tapa löytää tietoa uusista asioista ja sellaisista ilmiöistä, joista ei välttämättä ole kirjoja. Usein juuri suomalaiset tämän hetken bändit ovat tällaisia asioita. Kirjastoissa voi käyttää Internet-yhteydellä varustettuja tietokoneita ja niihin tulee paljon lehtiä, myös musiikkilehtiä.
Saadaksesi selville, missä lehdissä on ilmestynyt vaikkapa jotakin bändiä käsitteleviä artikkeleja, voit käyttää esim. Aleksi-tietokantaa, joka on asiakkaiden käytössä Helsingin kaupungikirjaston toimipisteissä. Tietokannan käyttämiseen voi aluksi pyytää apua kirjaston henkilökunnalta.
En ole kuullut KWN-nimisestä bändistä, mutta jos nimestä oli tippunut A-kirjain ja kyse on KWANista, sain Aleksin kautta selville, että...
Helsingin yliopiston kirjaston Fennica-osastolta kerrottiin, että "ei asiakaskäyttöön merkintä" koskee cd-romeja. Tämä aineisto ei ole asiakaskäytössä, koska se ei tällä hetkellä kuulu vapaakappale säädösten piiriin. Kokoelmaa on kuitenkin alettu kartuttaa, kustajat lähettävät cd-romeja vapaaehtoisesti.
Jos haluat lisätietoja ota yhteyttä suoraan:
Helsingin yliopiston kirjasto
Fennica
PL 26 (Teollisuuskatu 23)
00014 HELSINGIN YLIOPISTO
Puh. (09) 1911 44389
"Eläinten maailma", joka ilmestyi ensimmäisen kerran 1930 - 1933, on suurimmaksi osaksi luonnontieteilijä Hannes Salovaaran itsensä kirjoittama. Kirjassa Tarkka, Pekka: "Otavan historia II" vuodelta 1980 sanotaan "Eläinten maailmasta": "Hannes Salovaara kirjoitti nopeasti tämän teoksen, joka edeltää monia myöhempiä kotien hyllyissä suosittuja eläinkuvastoja." (s. 340-1). Edelleen kerrotaan, että kirjan 5. osa, joka on jätetty teoksen uusista laitoksista pois, sisälsi myös ulkomaalaisten tiedemiesten mukaan laadittuja erikoisartikkeleja.
Kirjan osat 1-4 ovat siis Hannes Salovaaran omaa tekstiä.
Kirjastot säilyttävät vain muutamia oppikirjoja näytteenomaisesti, joten täydellistä valikoimaa ei löydy Turun kaupunginkirjastosta.
Koulujen vuosikertomuksissa on yleensä mainittu opetuksessa käytetyt oppikirjat. Vuosikertomuksia voi tiedustella kouluista suoraan, Varsinais-Suomen maakunta-arkistosta tai Turun kouluvirastosta (Käsityöläiskatu 10, 20100 Turku, puh. (02) 26 29111).
Myös opetushallituksesta (www.oph.fi) ja OAJ:n paikallisyhdistyksistä (www.oaj.fi) voi kysellä tietoja.
Arvonimistä suoritettavasta verosta on säädetty lailla. Veron suuruus määräytyy arvonimen saajan päätoimen mukaan. Päätoimisesti valtion, kunnan tai kirkon palveluksessa olevien (tai niiden palveluksesta eläkkeelle siirtyneiden henkilöiden) osalta vero on alempi. Arvonimeä koskevan esityksen tekijä on velvollinen suorittamaan veron avoimesta kirjeestä, jolla arvonimi myönnetään.
Arvonimistä löytyy tietoa Valtioneuvoston kanslian sivuilta osoitteesta http://www.vnk.fi/toiminta/arvonimet/fi.jsp . Täältä löytyvät myös arvonimiä koskevat säädökset, säädösten tekstit löytyvät Finlexistä (Valtion säädöstietopankki), http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2000/20000381 .
Tasavallan presidentin asetuksessa arvonimistä (381/2000) (liite 1)arvonimet...
Algot Untola, alkuperäiseltä nimeltä Algot Tietäväinen, käytti salaniminään mm. Irmari Rantamala, Maiju Lassila ja J.I. Vatanen.
Seuraavat teokset keskittyvät pelkästään Algot Untolan elämään ja hänen kirjalliseen tuotantoonssa:
Lindsten, Leo: Maiju Lassila: legenda jo eläessään (WSOY 1977).
Erho, Elsa: Maiju Lassila: kirjallisuushistorialinen tutkimus (Turun yliopisto 1957)
Seuraavissa teoksissa on myös tietoa Algot Untolasta:
Meri, Veijo: Goethen Tammi: lyhyttä proosaa ( Otava 1978)
Aleksis Kivestä Martti Merenmaahan: suomalaisten kirjailijain elämnkertoja (WSOY 1954).
Lotta-kirjojen käännöksiä voit etsiä Libris-tietokannasta:
http://www.libris.kb.se/sok/sok.jsp
Kustannusteknisissä kysymyksissä sinun kannattaa kääntyä Lotta-kirjojen suomalaisen kustantajan, Kariston, puoleen.Kariston yhteystiedot ovat seuraavassa linkissä:
http://www.karisto.fi/
Ruotsinkielisten alkuteosten kustantaja on B. Wahlströms Bokförlag AB. Wahlströmin verkkosivut löytyvät täältä:
http://www.wahlstroms.se/default.jsp
Laitan ensiavuksi pari linkkiä HelMet-aineistohaun ohjeisiin.
Yleisimpiin teknisiin ongelmiin löytyy apua täältä:
http://www.helmet.fi/screens/help_fin.html#teknisia
Varausohjeet:
http://www.helmet.fi/screens/help_fin.html#varaaminen
Pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen yhteisestä HelMet-aineistohausta löytyy esimerkiksi seuraavat suomalaista muotia ja vaatetuskulttuuria käsitelevät teokset:
Visio ja taito : suomalaisen muodin viisi vuosikymmentä
Isotalo, Merja:
Talon tavat ja väen vaatteet : suomalaisen tapa- ja vaatetuskulttuurin opinto-opas
Suomalaisista kansallispuvuista on useita hyviä kirjoja. Voit etsiä niitä HelMet-aineistohaulla käyttämälä hakusanoja "kansallispuvut and suomi"
HelMet-aineistohaku löytyy osoitteesta http://www.helmet.fi
Tutustu myös seuraavaan linkkilistaan:
http://www.makupalat.fi/muoti.htm
Voit mennä Turun kaupunginkirjaston osoitteeseen http://www.turku.fi/kirjasto/
ja siitä eteenpäin verkkokirjastoon.
Klikkaa vasemman reunan Haku-painiketta.
Valitse asiasanaksi Luokka, ja luokkatunnukseksi 82.2
(joka on suomenkielinen lyriikka), sekä valitse kieleksi ruotsi. Kun olet käynyt läpi hakutuloksia, voit suorittaa uuden haun: tällä kertaa luokkatunnus on 82.31 (ruotsinkielinen lyriikka), ja kieli on suomi.
Näillä kahdella haulla löydät esim. ajankohtaisen Johan Ludvig Runebergin teoksen Elgskyttarne : nio sånger = Hirvenhiihtäjät : yhdeksän laulua.
Päivi Käri-Zeinin kirjaan
Bisneskohteena Arabimaat/Päivi Käri-Zein
Helsinki : Multikustannus, 2003
kannattaa tutustua, koska siinä on paljon hyödyllistä tietoa arabialaisesta kulttuurista sekä kummastakin mainitsemastasi maasta.
Egyptin ruokakulttuurista on suomeksi enemmän tietoa kuin Libanonin; on kuitenkin olemassa videokasetti Kaiken maailman makuja/ohjaus Kari Ruotsalainen; toimittaja Johan von Bonsdorff
[Helsinki] : YLE Tallennuspalvelu,[1997],
jossa tutustutaan mm. Libanonin ruokiin.
Keith Floydin kirjassa Floyd Välimerellä on tietoa Egyptin ruoanvalmistustavoista ja -aineista sekä egyptiläisiä ruokaohjeita. Maan ruokakulttuurista ja egyptiläisistä ruokaohjeista löydät tietoa myös kirjasta Ruokamatka Afrikkaan/Hille Janhonen-Aruquah...
Seuraavissa lehdissä on laskosverhon tekoon ohjeita:
Kotivinkki 1/01 s. 26-27
Meidän talo 4/91 s. 28-31
Taito 2/95 s. 36-37
Verhojen tekemistä koskevia kirjoja voit käydä kysymässä lähimmästä kirjastosta tai katsoa internetistä esim. Seitti-kirjastojen aineistohausta osoitteesta http://seitti.seinajoki.fi/Scripts/Intro2.dll?formid=form2 hakusanalla verhot.
