Clavellin kirjat ovat sen verran itsenäisiä, että ne voi lukea missä järjestyksessä tahansa; esimerkiksi teoksessa Aikuisten jatko- ja sarjakirjat Clavellin teoksia ei mainita ollenkaan. Encyclopedia Britannicasta, joka on kirjaston työasemilla käytössä, selviää englanninkielisten alkuperäisteosten järjestys: Tai-Pan 1966, Shogun 1975, Noble-House 1981, Whirlwind(Pyörretuuli) 1986 ja Gai-Jin 1993. Fennican eli Suomen kansallisbibliografian mukaan ne ovat ilmestynet vähän eri järjestyksessä: Shogun ennen Tai-Pania, muuten samoin.
Fennican eli Suomen kansallisbibliografian mukaan William Jamesilta on suomennettu kahdeksan teosta: http://finna.fi . Ne löytyvät klikkaamalla "haku"-painiketta, valitsemalla hakutyypiksi "tekijä" ja kirjoittamalla ruutuun hakusanaksi "James, William". Viitteitä tulee kahdeksan, ja klikkaamalla numeroa "8" näkee teosten luettelointitiedot. Alkuperäisteokset ovat englanninkielisiä; suomennettu on myös "Den religiösa erfarenheten i dess skilda former" -teoksennimeä vastaava alkuteos "The varieties of religious experience" . - Kirjailijan teosten saatavuuden pääkaupunkiseudun yleisistä kirjastoista näkee aineistohaku HelMetistä http://www.helmet.fi/ .
Kirjalahjoituksista on kysytty aikaisemminkin.
Tässä vastaus Kysy kirjastonhoitajalta-arkistosta:
"Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteet ottavat kyllä kirjalahjoituksia vastaan. Kannattaa kysyä vaikka omasta lähikirjastosta olisiko heidän kokoelmissaan tarvetta kyseisille kirjoille.
Kunkin kirjaston esimies tai muu aineistohankinnoista vastaava henkilö päättää otetaanko lahjoitukset kokoelmiin vai ei."
Mikkelin kaupunginkirjaston luettelosta löytyvät hakusanoilla kirjaimet ja kirjaimistot esim. seuraavat teokset, joissa on kuvia ja tietoa vanhoista kirjainmalleista (esim. fraktuurasta):
Eriksson, Olof: Graafisen tyylin perusteet, 1974
Graafinen tietokirja, 1960
Stiebner, Erhardt D.: Alphabete, 1984
Kalligrafiaa käsittelevissä teoksissa on sekä kuvia vanhoista kirjaimista että niiden piirustusohjeita, esim.
Mehigan, Janet: The Illumination for calligraphy, 2001
Seligman, Patricia: The Illuminated alphabet, 2000
Shaw, Henry: Alphabets and numbers of the middle ages, 1995
Helmet-järjestelmästä löysin ainoastaan yhden videon Lasse Virenistä: Annat vain kaiken. Tietojen mukaan video käsittelee Lasse Virenin valmistautumista Moskovan olympialaisiin. Saatavana ainoastaan Espoon,
Leppävaaran kirjastosta. Tällähetkellä matkalla + 1 varaus.
Osoitteesta:http://www.urheilumuseo.fi pääsee urheilukirjaston sivuille ja yhteystietoihin. Suomen Urheilumuseon kirjasto on kaikkien vapaassa käytössä ja heillä on kattavimmat tiedot ja kokoelmat urheiluun liittyvissä asioissa. Kirjasto sijaitsee Stadionilla tornin kupeessa.
Hallitsijan lisänimistä ei löytynyt mitään kattavaa luetteloa. Lisänimi Suuri, "The Great", on kuitenkin ollut yleinen, tunnetuimpia juuri nuo mainitsemasi Aleksanteri Suuri, Pietari Suuri, Katariina Suuri ja Kaarle Suuri. Muitakin suuria maailmanhistoria siis tuntee, naisia en kyllä onnistunut löytämään kuin tuon Katariinan.
Tässä esimerkkejä, lista ei ole kattava:
Babylonian kuninkaat:
Sargon I Suuri, hallitsi 2340-2284 eKr.
Kastilia:
Ferdinand I "Le Magno", hallitsi 1029-1065
Makedonia:
Aleksanteri Suuri, Alexander II "The Great", hallitsi 336-323 eKr.
Navarro:
Sancho III Suuri, hallitsi 1004-1035
Osmanien valtakunta ja Turkki:
Soliman II Suuri, hallitsi 1520-1566
Persia:
Kyyros I Suuri, Cyrus "The Great", hallitsi 559-530 eKr....
Omien novellien tai muiden tekstien lähettäminen arvostelupalveluun onkin hyvä ajatus. Arvostelupalveluita on useita, joista kannattaa valita itselle sopivin. Arvostelupalvelut ovat kaikille avoimia. Hinnat määräytyvät usein tekstin laajuuden sekä sen mukaan, onko kirjoittaja jäsen vai ei.
Nuoren Voiman Liitolla on nuorille kirjoittajille (alle 18-vuotiaille) oma kriitikkoryhmänsä.
Tässä linkkejä eri yhdistysten, opistojen ym. arvostelupalveluihin:
Nuoren Voiman Liitto:
http://www.nuorenvoimanliitto.fi/arvostelupalvelu/
(Tältä sivulta löytyy myös linkki Nuorten Kirjoittajien Klubiin.)
Kansanvalistusseura:
http://www.kvs.fi/fi/arvostelupalvelu
Suomen Maakuntakirjailijat ry:
http://www.kirjailijatalo.fi/palvelu.htm
Pohjois-Karjalan...
Kuopion kaupunginkirjaston kokoelmissa on jonkin verran laihduttamiseen liittyvää av-materiaalia.
C-kasetteina löytyvät mm. Maija-Liisa Myllysen Laihdutussuggestiot/Liikuntasuggestiot, 1995 ; Helka Jaakkolan Kiintonainen -kotijumppa, 199-?; Jumppaohjelma:vartalo kiinteäksi, 1993
ja CD-levynä löytyy Ritva Piispasen Hyvän olon paino, 2001 (sisältää mm. painonhallintaa, tavoiterentoutumista). Lisäksi kirjaston kokoelmissa on rentoutumiseen liittyviä kasetteja ja cd-levyjä.
Laihduttamiseen liittyvää kirjallisuutta sen sijaan löytyy hyvin. Suurin osa kirjallisuudesta on sijoitettu hyllyluokkaan 59.34, josta löytyy kirjoja ravinto-opista, laihduttamisesta ja terveydenhoidollisista ruokavalioista. Hyllyluokassa 68.2 on ruoanvalmistusohjeita,...
Tarinaa on universaali kansantarina tai –taru. Siitä on useita eri versioita ympärimaailmaa, joten kukaan yksittäinen henkilö tai kirjailija ei voi omia sitä vaikka sisällyttäisi tarinan omaan tuotantoonsa. Tarina on tavallaan tuttu myös monista elokuvista, joissa muilla paitsi klovnilla on hauskaa. Netistä löytyy useita versioita esim. englanninkielellä, joista parin verkko-osoitteet ovat:
http://instantwisdom.bravepages.com/special/clown.htm
http://www.zensufi.com/clown.htm
Käytössäsi oleva UDK-taulukko on tieteellisten kirjastojen käyttämä luokitusjärjestelmä, esim. suurin osa yliopisto- ja korkeakoulukirjastoista luokittaa teoksensa sen mukaan. Internetistä löytyy UDK-luokituskaavio, osoitteesta http://www.lib.helsinki.fi/kirjastoala/fennica_udkkaavio.htm . Yleiset kirjastot Suomessa käyttävät pääsääntöisesti YKL-luokitusta, mutta Helsingillä on käytössään aivan oma luokituksensa HKLJ. Sekä YKL:stä että Helsingin luokitusjärjestelmästä on olemassa verkkoversiot, YKL http://ykl.kirjastot.fi/ , HKLJ http://hklj.kirjastot.fi/ .
Sanakirjojen luokituksesta YKL-järjestelmässä:
- jos kyseessä on yleinen monikielinen sanakirja, niin se luokitetaan 87.038, tähän luokkaan tulevat myös julkaisun kielestä riippumatta...
Kippari-lehteä on tilattu Lahden kaupunginkirjastoon vuodesta 1986 lähtien. Poikkeuksen muodostaa vuosi 1994, jolloin lehteä ei ole tilattu. Vuoden 2004 lehdet ovat lukusalikäytössä pääkirjastossa. Aiempien vuosien lehtiä voi lainata pääkirjastosta mutta vuoden 2003 lehdet ovat vielä sitomossa. Tänä vuonna Kippari-lehti tulee myös Launeen kirjastoon, josta lehden irtonumeroita voi lainata lukuunottamatta uusinta numeroa.
Duodecim on julkaissut vuonna 1999 Kohti karonkkaa - Neuvoja väitöskirjaa tekevälle -nimisen teoksen, josta löytyy lähes kaikki mahdollinen tieto aiheesta. Väitöskirjat todella julkaistaan ennen väitöstilaisuutta ja niitten jakelu ennen tilaisuutta on osa väitöksestä tiedottamista. - Päiviö Tommilan toimittamassa kirjassa Miten meistä tuli historian tohtoreita 64 väitellyttä kertoo väitöskirjan teostaan. Yleensä väitöstilaisuus ja -kirja sattuvat samalle vuodelle - poikkeus voi olla vuoden vaihteen aiheuttama. - Eri aiheista tehdyistä väitöskirjoista löytyy Aleksi-lehtitietokannasta 157 viitettä: http://www.btj.se/prodinfo/databas/aleksi/appl/start2f.html - Kirjojen ja lehtien saatavuuden näkee aineistotietokanta HelMetistä http://www....
Kovin monta ei löytynyt, mutta tässä muutama teos, jotka kuvaavat työtä puuvillatehtaassa, osa on muistelmatyyppisiä, Mikkolan kirja perustuu haastatteluihin.
Katajisto, Juhani, Muistaks sää Vinlaunssonnilla ennen... : kyllä mää viälä vähäm muistan..., Pilot-Kustannus, 2003. (Muistelma)
Miettinen, Seija, Me finlaysonilaiset, Tampereen kaupunki, 1990. (Muistelma)
Mikkola, Marja-Leena, Raskas puuvilla, raportti puuvillatehtaan naistyöntekijöistä, Otava 1971.
Parkkinen, Tapio, Pumpulitehtaan Ulla, kertomus tytöstä joka tulee pohjoisesta. (Näytelmä)
Toijala, Anneli, Kukkiva kaakinpuu, Tammi, 1975.
Kuva on Magnus von Wrightin ja löytyy
kemian professori Arpen tutkimuksesta vuodelta 1865.
Väripiirros (kirjassa) löytyy Helsingin yliopiston Physicumin tiedekirjastosta Kumpulasta.
Gunilla Lundgrenin ja Siv Widerbergin kokoamassa runokirjassa I denna vida värld (vuodelta 1993)kerrotaan kukon, possun ja kuuden muun kotieläinten sanomiset Ruotsissa, Suomessa, Liettuassa, Chilessä, Tsekkoslovakiassa ja Turkissa (esim. kuckeli-kuuu, kukko-kiekuu, kikeriguuu).
Internetistä löytyy lisää: lähes neljänkymmenen eläimen "ääntelyt" on kirjattu 36 kielellä.
http://www.georgetown.edu/faculty/ballc/animals/animals.html
Jos myöhässä olevasta lainasta ei ole ehtinyt lähteä toista myöhästymismuistutusta, voi lainan vielä uusia HelMetin kautta.
Varattua aineistoa ei voi uusia.
Uusimiskerrat on rajattu viiteen, eli jos asiakas haluaa uusia lainansa vielä viidennen uusimiskerran jälkeen on hänen tuotava aineisto kirjastoon, missä se voidaan palauttaa ja lainata asiakkaalle uudestaan.
Aineiston uusiminen ei onnistu, jos asiakkaalla on maksamattomia maksuja kolme euroa tai enemmän.
Myöhässä olevan aineiston kohdalla näkyy HelMetin omissa tiedoissa paljonko kyseisestä aineistosta menee maksuja, jos sen sillä hetkellä uusii tai palauttaa. Vaikka maksujen yhteissumma tällöin näyttäisi kolme euroa tai enemmän, niin uusiminen onnistuu, koska maksut eivät vielä...
Kysymyksestäsi en saanut selvää oletko mahdollisesti tamperelainen vai jostakin kauempaa. Joten oletan, että asut Tampereella ja etsit tietoa, millaisia harrastajateattereita kaupungistamme löytyy.
Tampereen kaupungin nuorisotoimen sivuilta "Mitä tekisin? - palveluopas" http://www.tampere.fi/nuoriso/tekisin.htm
löytyy listaus tamperelaisista teatterialan järjestöistä, joten kannattaa aloittaa etsiminen sieltä http://www.tampere.fi/nuoriso/alasivut/tuvy.htm#teat
Ja kunhan taas kooulut alkavat, kannattaa kysyä vielä ilmaisutaidon tai muulta vastaavalta opettajalta, mihin kannattaisia vielä ottaa yhteyttä tai liittyä.
Vastaavasti jos asut muualla, ota yhteyttä paikkakuntasi nuoristoimeen.
Turun kaupunginkirjastosta ei löytynyt varsinaisia flamenco- tai härkätaisteluaiheisia kuvateoksia. Mustavalkoisia kuvia flamencotanssijoista löytyy esim. seuraavista teoksista: Flamenco (1999)ja Pohren, D.E.: The Art of Flamenco (1990). Mustavalkoisia härkätaistelukuvia löytyy esim. teoksista Mitchell, Timothy: Blood Sport (1991)ja Collins, Larry: Sol och skugga (1986). Pari kuvaa sekä härkätaistelijoista (mustavalk., s. 64-65) että flamencotanssijoista (värill., 97-98) on teoksessa Richler, Mordecai: Images of Spain (1978).
Lisää kuvia voit etsiä myös tietosanakirjoista tai Internetistä esim. Googlen kuvahaulla http://www.google.fi/imghp?hl=fi&tab=wi&q= käyttämällä esim. hakusanoja flamenco ja bullfighting.
Kirjailija Aaro Honka (7.8.1913-22.5.2001) oli oikealta nimeltään Eino Arohonka, tosin vuoteen 1932 sukunimi oli Alén. Honka toimi Tampereen klassillisen lyseon rehtorina 1956-76. Honka kirjoitti ennen kaikkea huumorin sävyttämiä poikakirjoja. Nämä tiedot ovat Otavan vuonna 2004 julkaisemasta Suomalaisia kirjailijoita -teoksesta. Lisätietoja Hongasta voit etsiä esimerkiksi teoksesta Kotimaisia nuortenklassikoita. 1 (toim. Ismo Loivamaa) ja Suomen kirjalijat 1917-1944 (SKS).
