Osmo Jussila on kirjoittanut Pusulan historia vv. 1859 -nimisen kirjan. Se on ilmestynyt 1977.
Turun kaupunginkirjastoton kokoelmissa on vain Jussilan Nummen historia, mutta esim. Turun yliopiston kirjaston kokoelmista kirjaa pitäisi löytyä.
Peda.netin ruotsinkielisiä fraaseja: https://peda.net/jyvaskyla/kielisuihkutus/kjm/ruotsin-kieli/sanastoja/t…
Lisää fraaseja täällä: https://fi.speaklanguages.com/ruotsi/ilmaisut/perusilmaisuja
http://kielet.tripod.com/ruotsia.htm
http://www.vardsvenska.fi/fi/swedish-on-line-course/vocabulary/greetings
Yle Oppiminen sisältää ruotsin kielen materiaalia, https://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/12/15/ruotsi
Kotimaisten kielten keskuksen suomi-ruotsisanakirja, https://www.kotus.fi/sanakirjat/muut_sanakirjat/suomi_ruotsi-suursanaki…
Kumpaakaan elokuvaa ei ole pääkaupunkiseudun kirjastojen kokoelmissa. Hallin Jannea ei löydy myöskään muualta Suomesta. Isoviha (alunperin vuodelta 1939, videokasetti vuodelta 1995, ohjaaja Kalle Kaarna) on Tampereen ja Joensuun kaupunginkirjastojen kokoelmissa. Voit saada sen lainaksi kirjaston kaukopalvelun kautta. Helsingin kaupunginkirjaston kaukopalvelusta löydät tietoa täältä:
http://www.lib.hel.fi/page.asp?_item_id=2227
Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmista löytyy niukasti tietoa ylioppilasperinteestä. Matti Klingen ja Laura Kolben kirja "Suomen ylioppilas" tosin sisältää mielenkiintoista tietoa yliopistoelämästä kautta vuosisatojen. Kirjan saatavuustiedot löydät osoitteesta: www.helmet.fi
Helsingin yliopistomuseossa sen sijaan löytyy asiasta enemmän tietoa. Heilläkään ei tosin ollut tietoa fuksi sanan alkuperästä. Museon yhteystiedot löydät osoitteesta:
http://www.halvi.helsinki.fi/museo/HYM.htm
Valtioiden liput ja vaakunat -kirjassa sanotaan, että "Luxemburgin trikolori on samanlainen kuin Alankomaiden lippu, paitsi siinä on eri mittasuhteet ja sininen on hiukan vaaleampi". Tarkemmat mitta- ja värimääritelmät löytyvät sivulta http://flagspot.net/flags/lu.html#alt
Jari Tervosta ja hänen tuotannostaan löytyy tietoja Miten kirjani ovat syntyneet 4 (2000)s. 430-449, Jari Tervon kirjasta Kallellaan (2000) ja tuotannosta Jaana Kuhan pro gradusta Huumori, komiikka ja nauru Jari Tervon proosassa (Joensuun yliopisto 1996).
Jos lapsen nimeä ei ole almanakassa, sitä voi juhlia haluamanaan päivänä. Äänteellisesti lähellä olevien Ilman, Ilmin ja Ilmattaren nimipäivä esimerkiksi on 26.8.
Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelun mukaan Illusia-nimen on Suomessa saanut 85 tyttöä, joista 49 vuosina 2000-2005 ja lisäksi kahdella u-kirjaimella kirjoitettavan Illuusia-nimen neljä lasta.
(https://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1)
Jos nimi kovasti yleistyy, se jonakin vuonna otetaan almanakkaan ja saa oman nimipäivän.
Valitettavasti yhtäkään näistä luettelemistanne teoksista ei löydy Suomen korkeakoulukirjastoista taikka yleisistä kirjastoista.
Aihetta hieman sivuten, jonkin verran tietoa OLAP-kuutioista löytyy englanninkielisestä Wikipediasta:
http://en.wikipedia.org/wiki/Olap
Tuon artikkelin lopussa on myös muutamia linkkejä, joista voi löytyä lisää tietoa aiheesta.
Helsingin yliopiston kirjaston kirjastokortin saa hakija, jolla on suomalainen henkilötunnus ja pysyvä osoite Suomessa. Lisää tietoa kortista saat tämän linkin kautta:
http://www.helsinki.fi/kirjastot/lainaus/kortti.htm
Valtiotieteellisen tiedekunnan kirjaston osoite on Unioninkatu 35. Tässä linkki tiedekunnan kirjaston sivuille:
http://www.valt.helsinki.fi/kirjasto/
Yliopiston kirjaston kokoelmia voit selata Helka-tietokannasta:
http://helka.csc.fi/
Nimi Mea on peräisin italian kielestä ja tarkoittaa "minun".
http://names.yuly.ru/female-i-name-37689.htm
Nimen Amanda latinankielinen merkitys on 'rakastettava, ystävällinen'. Almanakassa Amanda jatkaa elsassilaisen 300-luvulla eläneen Strassburgin piispan Amanduksen muistoa. Suomessa Amandus sisältyi jo Mikael Agricolan Rukouskirjan kalenteriin 1544. Amanda-nimen muunnoksia ovat: Manda, Mandi, Mandu, Manta, Manti, Mantu, Mantukka ja Manttu.
Lähde: Vilkuna, Kustaa: Etunimet
Runosta on olemassa kaksikin muuta suomennosta. Toinen on Veijo Meren ja nimeltään Aralle rakastetulle. Se on julkaistu runokokoelmassa Runoni rakkaudesta (toim.) Salme Saure. Otava 1981.
Toinen käännös on Kirsti Simonsuuren ja nimeltään Kainolle rakkaalleen. Tämä suomennos löytyy ainakin Parnassosta vuodelta 2001 niteestä 3.
Kirjaston nimikirjat eivät tunne muotoa Tiiti. Sekä Tiituksen että Tildan yhteydessä viitataan mm. Tiitu-muotoon. Tiitus oli Paavalin opetuslapsi ja myöhemmin Kreetan seurakunnan hoitaja, jolle Paavali osoitti yhden kirjeensä. Latinankielisen nimen merkitystä ei tunneta, se saattaa tarkoittaa ”kunnioitettava”. Tilda taas on lyhenne saksalaisperäisestä Matildasta.
Lähteet: Vilkuna, Kustaa: Etunimet, Uusi suomalainen nimikirja.
Suomen kielen etymologisen sanakirjan mukaan tiiti eri murteiden mukaan viittaa mm. tiaiseen tai yleensä pikkulintuun.
Kotimaisten kielten tutkimuslaitoksella on nimipalvelu osoitteessa http://www.kotus.fi/kielitoimisto/nimipalvelut.shtml. Sieltä voi tilata selvityksiä kotimaisista nimistä. Palvelu on maksullista.
Suomessa maisematauluja ei kovin tehty ennen kuin 1800-luvulla. Maisemamaalaus oli Suomessa 1850-luvulla hyvinkin suosittua. Kaupunkielämän moderni elämäntyyli katuineen, taloineen ilmestyi maalauksien aiheeksi 1900-luvun alussa. (Lähteet: Suomen taiteen historia:keskiajalta nykyaikaan, 1998 ja Pinx: Maalaustaide Suomessa 3: Maalta kaupunkiin, 2002. Leena, Rantanen: Sateenkaari: suomalaisia maisemamaalauksia, 1984)
Eri aikakausien suomalaista maisemamaalausta/pitäjäkuvausta ja kaupunkikuvausta maalaustaiteessa/grafiikassa hahmottavat mm. seuraavat teokset:
Ars: Suomen taide 5, 1990 (sivut 175-243, 271-299)
Grafiikkaa ja piirustuksia, 1981
Hautala-Hirvioja, Tuija: Lappi-kuvan muotoutuminen suomalaisessa kuvataiteessa ennen toista...
Kirjassa Itä-Helsingin vaiheita ja nähtävyyksiä (Itä-Helsingin kulttuuriseura, 2000) mainitaan Villingin saaren eteläpuolella meressä oleva Viipurinkivenä tunnettu jääkauden aikainen siirtolohkare. Kirjassa kerrotaan, että sen lähistöllä Venäjän alukset odottelivat taistelukäskyä isovihan alkaessa vuonna 1713 (siv. 29). Kyseisen luvun lopussa on lähdeluettelo, josta voi löytyä lisää tietoa tästä merimerkistä. Kirjan saatavuuden näkee aineistotietokannasta, http://www.helmet.fi
Viipurinkivestä kannattaa kysyä myös Suomen merimuseosta,
http://www.nba.fi/ ,kohdasta museot ja linnat löytyy merimuseo. Myös Helsingin kaupunginarkistosta voi saada lisätietoja, http://www.hel2.fi/tietokeskus/kaupunginarkisto/.
Englanniksi saksan kielen Zungenbrecher -ilmaisun vastine on tongue-twister, jonka suomen kielinen määritelmä WSOY:n englanti-suomi suursanakirjassa (Hurme-Pesonen-Syväoja, WSOY 2003) kuuluu seuraavasti: "lause, jossa kieli menee solmuun, kielivoimisteluloru".
Nykysuomen sanakirjassa kielivoimistelu määritellään seuraavasti "Äänteellisesti vaikeahkot hoennaiset ovat sopivaa kielivoimistelua oppilaille". Sanaleikki puolestaan on saanut seuraavan määritelmän: "monimerkityksisten t. samoinääntyvien sanojen käyttöön perustuva leikillinen, hauska, vitsikäs ilmaus t. muunlainen sanoilla hupailu, sanansutkaus".
Toki sanaleikkikin kävisi kuvaamaan mainittun tyyppisiä lauseita, mutta kielivoimisteluloru saattaisi kenties olla osuvampi.
Maakuntakirjastojen kokoelmista löytyi kaksi Cole Porterin elämäkertaa:
Schwartz, Charles: Cole Porter: a biography (New York 1977) sekä
Hubler, Richard G.: The Cole Porter story.
Kirjat saa kaukolainaksi Porin kaupunginkirjaston kautta; kaukolainan hinta on 4 euroa.
Kyseessä on vanha kansansatu Ukon tytär ja akan tytär, joka on esimerkiksi seuraavissa kirjoissa:
Sadun nimi: Ukon tytär ja akan tytär
Alkuperä: suomalainen kansansatu
Teos/Kokoelma: Avaimeton vakka--suomalaisia kansansatuja
Kuvittanut: Jufa, Tamara & Margarita
Toimittanut/Kertoja: Konkka, Unelma (koonnut)
Tunnus: 5754503644
Julkaisutiedot: Karjala, 1993
Sadun nimi: Ukon tytär ja akan tytär
Alkuperä: venäläinen kansansatu
Teos/Kokoelma: Taikasormus--Venäläisiä kansansatuja Aleksandr Afanasjevin kokoelmista
Suomentanut: Jaakkola, Marja-Leena
Kuvittanut: Kurkin, Aleksandr
Tunnus: 9512035936
Julkaisutiedot: Gummerus, 1990
Sadun nimi: Ukon tytär ja akan tytär
Alkuperä: suomalainen kansansatu
Teos/Kokoelma: Suomen kansan satuja ja...
Suomalaisten kirjastojen ylläpitämästä kirjallisuusverkkopalvelusta, Kirjasammosta, löytyy tietoa Leena Krohnista:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175913053278
Yle Areenasta löytyy dokumentti Leena Krohnista sarjassa Ammatti: kirjailija:
https://areena.yle.fi/1-1382789
Kirjallisuutta:
Miten kirjani ovat syntyneet. 3 : Virikkeet, ainekset, rakenteet, WSOY, 1991.
Suomalaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita. 4 toimittaneet Vuokko Blinnikka, Kari Vaijärvi,Suomen kirjastoseura, 1987.
Krohn, Inari, Muusa kirjahyllyssä : kertomus lapsuudesta ja sen lopusta, Gummerus, 2004. (Leena Krohnin sisaren muistelmateos)
Sukupuolirooleista kuvataiteessa on kirjoitettu paljonkin. Useimmiten käsitellään sukupuolta kuvauksen kohteena. Mutta myös taiteilijan sukupuolen merkityksestä on kirjoitettu. Tässä joitakin kirjoja, joista voisit aihetta lähestyä:
- Katseen rajat: taidehistorian metodologiaa / toimittajat: Arja Elovirta, Ville Lukkarinen
- Näkyvä(i)seksi: tutkimuksia kuvien sukupuolikulttuurista
- Kuvien edessä: esseitä kuvan semiotiikasta / Altti Kuusamo
- Kuva ja vastakuvat: sukupuolen esittämisen ja katseen politiikkaa / Leena-Maija Rossi (toim.)
- Valokuvaa ei ole / Janne Seppänen
Kirjoja löytyy useista pääkaupunkiseudun kirjastoista. Sijainnit löydät Helmetistä (www.helmet.fi).
Näistä lehtiartikkeleista voisi myös olla iloa:
- Emmi Fock :...
Reijo Eskolan kirjassa Ympäristön kivikirja neuvotaan ulkoportaiden tekoa. Laila Eriksenin kirjassa Terassit ja patiot neuvotaan kaiteitten rakentamisesta. Jälkimmäinen kirja ei ole nyt hyllyssämme joten en pysty itse tarkistamaan käsitelläänkö kirjassa porraskaiteita. RT-ohjekortti 88-10778 Kaiteet ja käsijohteet kannattaa tarkistaa.
