Nuotissa Satusaari, osassa Musiikkimatka (Weilin + Göös, 2005, päätoimittaja Päivi Heikkilä-Halttunen) ensimmäinen laulu on nimeltään Kartta. Se alkaa sanoilla: Olen piirtänyt kartan. Ilmeisesti tarkoitat juuri tätä nuottia.
Sinun kannattaisi varmaan tiedustella Suomen Ranskan instituutista tätä asiaa, http://www.institut-finlandais.asso.fr/index.html . Heidän sivuiltaan löytyy lista kirjastoista ja kirjakaupoista, joissa on suomalaista kirjallisuutta, Librairie et bibliothèques, http://www.institut-finlandais.asso.fr/index.html?menuid=154&aid=390 :
Librairie Compagnie
58 rue des Ecoles, 75005 Paris
www.librairie-compagnie.fr/finlande/presentation.htm
Un grand choix de littérature finlandaise et nordique en français
Librairie nordique - Le Livre Ouvert (littérature, dictionnaire, langues)
48 rue des Francs-Bourgeois, 75003 Paris, tél. 01 48 87 97 33
Les Guetteurs de vent (littérature)
108 avenue Parmentier, 75011 Paris, tél. 01 43 57 52 15
Nordisk...
Kuntien tiedottamista käsittelevät ainakin seuraavat kirjat:
- Kunnan viestintä / [toimittanut Satu Tyry-Salo]
- Viestintäjohtaminen kuntahallinnossa : viestintä johtamisen apuvälineenä kuntahallinnossa / Reima T. A. Luoto
- Kunnallinen tiedottaminen ja Jaska Jokunen : tutkittua tietoa ja tutkimattomia tulkintoja / Pertti Hemanus
- Julkisesti palveluksessanne : paikallisviestinnän tienviittoja / toimittanut Marjatta Pöllänen ; [kirjoittajat: Seppo Aaltonen..et al.]
- Suomen kuntien tiedotustoiminnan peruskartoitus / [tekijä: Maija Taskila]
Aiheesta kirjoitettuja lehtiartikkeleita on mm. seuraavissa lehdissä
- Kuntalehti 2006, nro 11, s. 27-29 (Pietilä, Jyrki, Viestinnän haasteena kunnan ja kuntalaisten vuoropuhelu)
- Tietosuoja 2006, nro 1...
Teoksesta ”Alanco, Jan: Signe Brander 1869-1942 : Helsingin valokuvaaja , Helsingin kaupunginmuseo 2004” löytyy vanhoja valokuvia Herlsingistä. Mukana on myös kuvia Hakaniemen ja Siltasaaren alueelta. Kuvat esittelevät kylläkin vuosisadan alun Helsinkiä.
Internetistä osoitteista http://albumit.lasipalatsi.fi ja http://www.montakertaakaupunkiin.fi/wandora/index.html
voi hakea Helsinki-aiheisia valokuvia. Kummastakin löytyy kuvia Helsingin Kallion kaupunginosasta.
Helmet-kirjastoista voi lainata videosarjaa Elämää Helsingissä, Helsingin kaupunki 2000. Videot on koostettu Suomen Elokuva-arkiston, Suomi-Filmin ja Puolustusvoimien elokuva-arkiston kokoelmista Helsingin kaupungin juhlavuoden johdosta.
Elokuva-arkiston kirjasto on maan suurin...
Kavaluus näyttää ihan suomen sanalta, joten se taipuu yleissäännön mukaan kuten sana kavaluus : kavaluuden, kavaluutta. Sen nimisiä elää Suomessa melkein 30 henkeä.
Näkövammaisten Keskusliiton tiedonsaantilinja tuottaa sokeille ja heikkonäköisille kirjallista aineistoa saavutettavassa muodossa, kehittää keinoja ja tarjoaa tukipalveluja näkövammaisten tiedonsaannin helpottamiseksi sekä toimii asiantuntijana alan kysymyksissä.
Tiedonsaantipalveluiden nettisivut ovat osoitteessa:
http://www.nkl.fi/tiedons/index.htm
mistä löytyvät myös henkilökunnan yhteystiedot. Sähköpostiasioissa lähetä viesti osoitteeseen
info@thp.nkl.fi
tai puhelimitse Näkövammaisten Keskusliitto ry,
puhelinvaihde 09 - 396 041/ tiedonsaantipalvelut
Outi Merisalo kirjoittaa teoksessa Totutun tuolla puolen (toim. Blomberg, Hirsjärvi ja Kovala), että fantasia oli olennainen osa jo elokuvan esihistoriaa. 1700-luvulla käytettiin monenlaisia visuaalisia keinoja illuusion luomiseksi. Hänen mukaansa fantasian toi elokuvaan Georges Melies, jonka ensimmäinen tiedefantasiafilmi oli suomenkieliseltä nimeltään Matka kuuhun (1902).
Nykyajan fantasiaelokuvia on paljon. Esimerkiksi Taru sormusten herrasta, Harry Potter ja Narnia –elokuvat ovat fantasiaelokuvia. Pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastojen fantasiaelokuvista saat luettelon kirjoittamalla aihehakuun fantasiaelokuvat:
http://www.helmet.fi/search*fin/d
Verkkotietosanakirja Wikipediasta saa tällaisen luettelon fantasiaelokuvista:
http://fi....
Kyseinen marssi on nimeltään Suomi-marssi ja sen säveltäjä on Erik Eriksson. Tämän kertoi Kaartin soittokunnan nuotistonhoitaja, puh. 09-18126011. Hän kertoi lisäksi, että tämä marssi soitetaan, kun presidentinlinnassa on lähettiläiden vastaanotto.
Valitettavasti nämä Susikoira Roi - seikkailu saaristossa -videot ovat olleet todellakin niin suosittuja, että ne ovat kuluneet loppuun pääkaupunkiseudun kirjastoista ja yksi kappale on jäänyt palauttamatta. Myöskään YLE:n tallennemyynnissä ei enää ole saatavilla videoita Susikoira Roin seikkailuista. Useissa kaupunginkirjastoissa pääkaupunkiseudun ulkopuolella, myös naapurikunnissa, se kuitenkin vielä on saatavilla. Saatavuuden voi tarkistaa Frank-monihaulla, http://monihaku.kirjastot.fi/frank/frankcgi.py/index Videon voi kirjastosta pyytää tilattavaksi myös kaukolainana. Vantaalla kaukopalvelumaksu on 7,00 €.
Benjamin on hepreaa, ja se tarkoittaa "oikean käden poikaa", "onnenpoikaa". Nimi esiintyy Vanhassa testamentissa, jossa Jaakobin nuorin poika on Benjamin. Suomessa nimi on esiintynyt ensimmäisen kerran vuonna 1382 Lohjalla muodossa Benne. Almanakassa nimi on ollut vuodesta 1705 saakka.
Lisätietoa nimestä saa nimikirjoista, joita löytyy runsaasti kirjastoista. Esimerkiksi Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja ja Vilkuna, Kustaa: Etunimet.
Netiltä löytyy ns. Whois-tietokantoja, joista voi hakea tietoja IP-osoiteella, esim. http://www.ripe.net/whois . Valitettavasti yksittäisten henkilöiden käytössä olevien IP-osoitteiden tietoja sieltä ei löydy, vaan palvelu ilmoittaa, mille organisaatiolle tietty osoitealue on rekisteröity. RIPE:n ilmoittamat yhteystiedot ovat siis lähes aina palveluntarjoajan tai yritysten yhteystietoja.
Yksittäisten ihmisten nimiä, osoitteita tai muita yhteystietoja ei voi hakea mistään. Laajakaistan käyttäjilläkin osoite yleensä muuttuu uutta yhteyttä muodostaessa, joten sama osoite voi olla eri henkilöiden käytössä eri päivinä. Käytännössä vain IP-osoitteen antanut Internet-palveluntarjoaja pystyy selvittämään tietokoneen omistajan. Tällöin...
Hilma, Helma on saksalainen lyhentymä nimistä Wilhelma, Wilhelmine 'altis, suojelijatar', Helmgund 'kypäräniekka taistelijatar' tai muusta sanan helm kypärä, suoja' sisältävästä nimestä. Hilma kuuluu meillä Ossianin lauluista saatuihin ns. topeliaanisiin nimiin.
Lähteet: Vilkuna, Kustaa: Etunimet
Lisää tietoa etunimistä voit etsiä esimerkiksi kirjasta Lempiäinen,Pentti: Suuri etunimikirja, sekä
Uusi suomalainen nimikirja.
Kysymiäsi kurssikirjoja ei löytynyt työterveyslaitoksen kirjaston kokoelmista. Voit itsenäisesti katsoa tietokannoistamme TYKI (kirjat) tai LEO (lehtiartikkelit) mitä aineistoa meillä on tarjolla. Kirjastomme on kaikille avoin kirjasto, josta lainaaminen on ilmaista. Tietokantojen suora osoite:
http://www.ttl.fi/Internet/Suomi/Tiedonvalitys/Kirjasto-+ja+tietopalvel…
Tai http://www.ttl.fi - Tietopalvelut - Haku kirjastotietokannoista.
Yleisten kirjastojen kokoelmista teoksia löytyy, mutta ne ovat kovin kysyttyjä ja voisi olla järkevää käydä tekemässä niistä varaukset lähikirjastossasi.
Suomen Numismaattisen Yhdistyksen julkaiseman Suomen rahat arviohintoineen 2005- oppaan mukaan vuoden 1995 EU-leimalla varustetun joutsenaiheisen kolikon arvo on 3 euroa, mikäli raha on virheetön ja täysin leimakelpoinen. Kyseisiä rahoja lyötiin 500.000 kappaletta. Mikäli kyseessä on jalometalleista (kulta ja hopea) valmistettu juhlaraha, on sen arvo oppaan mukaan 2.500 euroa Näitä juhlarahoja lyötiin 2.000 kappaletta. Oppaassa korostetaan, että siinä mainitut arviohinnat eivät ole osto- tai myyntihintoja, vaan mahdollisimman objektiivinen arvio rahojen oikeasta keräilyarvosta kirjoitusajankohtana.
Annika Thor on syntynyt vuonna 1950.
Lisätietoa kirjailijasta löytyy kirjasta
Koski, Mervi: Ulkomaisia nuortenkirjailijoita: 2 : Rakkien rokista syvään velhouteen.
Tove Janssonista on kysytty paljon Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa. Tässä suorana lainauksena eräs aiempi vastaus:
"Muumikirjojen lisäksi Tove Jansson on kirjoittanut seuraavat teokset (perässä alkukielinen nimi ja vuosiluku kertoo koska teos on ilmestynyt suomeksi, luettelon ensimmäistä teosta lukuunottamatta)
Vi, 1965
Kuvanveistäjän tytär (Bildhuggarens dotter), 1969
Kuuntelija (Lyssnerskan), 1972
Kesäkirja (Sommarboken), 1973
Aurinkokaupunki (Solstaden), 1975
Nukkekaappi ja muita kertomuksia (Dockskåpet och andra berättelser ), 1980
Kunniallinen petkuttaja (Det ärliga bedragaren), 1983
Stenåkern, 1984 (suomennettu teoksessa Kevyt kantamus ja muita kertomuksia, 1989)
Kevyt kantamus (Resa med lätt bagage), 1989
Reilua peliä (Rent...
Lasten- ja nuortenkirjailija Carol O'Daysta ei tiedetä paljoakaan. Hänestä on meiltä kysytty ennenkin, tässä aikaisempi vastaus:
Suomen nuorisokirjallisuuden instituutti vastaa näin:
Kyseinen kirjailija Carol O'Day on tosiaankin kirjoittanut lasten- ja nuortenkirjoja - kolme hevosaiheista kirjaa on julkaistu suomeksi (Ryöstötilauksesta (2000), Rakkauden tähden (vuonna 2000) ja Rakas vihollinen (vuonna 2001)
Kaikki ovat ilmestyneet Pollux-hevoskerhossa). Kirjat ovat ilmestyneet Pollux-hevoskerhossa (kirjakerho), ja ne kustannetaan Ruotsissa. Kirjoihin onkin merkitty ruotsinkielinen alkuteos, eli kirjailija joko kirjoittaa ruotsiksi (on ruotsalainen) tai kirjat on käännetty ruotsista (kirjailija voi olla esim. amerikkalainen?)....
Arvostellakseen kirjaston sivuilla CD-levyjä tai muuta aineistoa, ei tarvitse olla kirjautunut sisään Origo-järjestelmään. Arvostelu tulee näkyviin tarkistuksen jälkeen. Tarkistuksessa ei varsinaisesti puututa sisältöön, mutta tarkoituksena on, että julkinen arvostelu on kielellisesti kelvollinen, muita ihmisiä loukkaamaton ja uutta tietoa antava.
