Tässä joitakin teoksia, joista löytyy tietoa puurakentamisesta ja myös erityisesti puurakentamisen historiasta:
Isotalo, Merja
Hirsisalvoksesta betonielementtiin : suomalaisen maaseudun rakennuskulttuurin opinto-opas / Merja Isotalo ;
[Helsinki] : Maa- ja kotitalousnaisten keskus, 1998
Moderni puukaupunki : puu ja arkkitehtuuri / toimittaneet Markku Karjalainen, Jouni Koiso-Kanttila ; julkaisija: WoodFocus oy ; artikkelien kirjoittajat: Jari Heikkilä .. [et al.]
[Helsinki] : Rakennustieto, 2002 (löytyy myös Lakia-kirjastoista)
Miller, Judith
Puutalot : hirsimökeistä rantahuviloihin / Judith Miller ; valokuvat: James Merrell ; esipuhe: Panu Kaila ;
Helsinki : WSOY, 2002 (ei suomalainen, eli käsittelee laajemmin puurakentamisen historiaa)...
Alpeilla Matterhornin juurella Sveitsin ja Italian rajalla sijaitsevasta Cervinia-Zermatt-alueesta on jonkin verran tietoa muutamissa matkaoppaissa, videoita ei alueelta näytä olevan HelMet-kirjastoissa.
Saksankielisessä "ADAC SkiGuide Alpen" -laskettelu- ja hiihtokeskusoppaassa (v.2004) tietoa on havainnollisine rinnekuvineen kuusi sivua. Kirjan liitteenä on CD-ROM-levy, jossa on tietoa mm. hotelleista ja 3-D-panoramoja. Kev Reynoldsin "Walking in the Alps" -kirjassa (v. 2005) on tietoa vaeltajille kolmisen sivua. Yleisempää tietoa alueesta löytyy mm. kirjoista "The rough guide to Switzerland" (Matthew Teller) ja Let's go -sarjan "Italy". Kirjojen saatavuuden voit tarkistaa HelMet-tietokannasta www.helmet.fi .
Internetistä hakusanoilla '...
Mira Kunnasluodon Mieheni-laulun sanoja ei löydy kirjoista, nuoteista eikä netin kauttakaan. Laulu löytyy laulettuna ainakin seuraavilta levyiltä: Kuninkaallista iskelmää 20 vuotta: 40 tangosuosikkien hittiä, Hittiparaati 4: 38 suomalaista hittiä ja Mira Kunnasluoto.
On vaikeaa löytää mistään selkeästi ilmoitettua hintaa taitoluisteluasuille, mutta kannattaa käydä katsomassa Suomen Taitoluisteluliiton kotisivuilla
http://www.stll.fi/
sekä taitoluistelun erikoisliikkeen sivuilla
http://www.luckyskate.fi/main.asp
Sieltä voi varmaan suoraan kysellä asiasta ja aina kannattaa kääntyä oman kirjastonsa puoleen ja kysyä heiltä apua.
Rantasalmen kirjaston kokoelmiin pääset täältä: http://rantasalmi.kirjas.to/. Valise sanahaku ja kirjoita hakusanat kenttään: sienet. Näet mitä kirjoja kirjastossa on tästä aiheesta ja mitkä niistä ovat paikalla. Lapsille on myös oma sienkirja: Korolainen, Tuula: Kantarelli, sanoi Elli.
Netissä suomalaisista sienistä löytyy tietoja mm täältä: http://www.arctic-flavours.fi/index.php?mid=4&la=fi.
Sumea haku (fuzzy search) tarkoittaa sitä, että palvelinohjelmisto etsii annettujen sanojen kaltaisia sanoja tietokannasta. Tällöin hakutulos on kattavampi, mutta siinä voi olla mukana myös epärelevanttia aineistoa, jossa on hakusanaa muistuttava sana. Sumea haku on käytössä mm. Kansalliskirjaston lehtitietokannassa, jossa on siitä määrittely, ks. http://digi.lib.helsinki.fi/sanomalehti/secure/query.html .
Aiheesta löytyy tietoa asiasanalla sumea logiikka. Aineistoa kannattaa hakea sellaisten kirjastojen tietokannoista, joista löytyy erityisesti informaatioon liittyvää aineistoa, esim. Tampereen yliopiston kirjaston tietokannasta, http://finna.fi .
Teoksia sumeasta logiikasta:
Kosko, Bart
Sumea logiikka
[Helsinki] : Art House , 1993
Niemi...
Opetusministeriön sivulla http://www.minedu.fi/OPM/Kirjastot/kirjastoverkosto/tieteelliset_kirjas… kerrotaan esim. näin:
Tieteelliset kirjastot
Tieteelliset kirjastot toimivat korkeakouluopetuksen, opiskelun ja tutkimuksen tukena ja koostuvat yliopistojen kirjastoista, ammattikorkeakoulujen kirjastoista ja erikoiskirjastoista. Tieteellisiä kirjastoja on yli 200. Tieteellisten kirjastojen ytimen muodostavat yliopistojen kirjastojen, Varastokirjaston sekä kansalliskirjastona toimivan Helsingin yliopiston kirjaston muodostama yliopistokirjastojen verkosto. Yliopiston kirjastot ovat yleisiä tutkimuskirjastoja, joihin on vapaa pääsy myös muilla kuin yliopiston opiskelijoilla. Yliopistot saavat rahoituksensa valtiolta ja päättävät itsenäisesti...
Lappeenrannan maakuntakirjastossa on paljon kirjallisuutta Saimaan kanavasta. Nimekkeisiin voi tutustua osoitteesta http://weborigo.lappeenranta.fi/ Tarkennetusta hausta kannattaa etsiä asiasanalla Saimaan kanava. - Hyvä, kattava teos kanavasta on esim. Jyrki Paaskosken vuonna 2002 ilmestynyt Viipuriin ja maailmalle : Saimaan kanavan historia. Siinä on mm. osioita: Kanavatyömaalla (Kolme komiteaa, Ammattimiehiä Ruotsista...) ja Kanavanrakentajat (Kanavarengit ja työmiehet, Vangit ja sotilaat, Kanava työpaikkana, Arkielämää kanavalla, Saimaan kanavan seurakunta). - Kirjastossamme ovat myös Saimaan kanavan seurakunnan väkilukutaulut 1800-1856 mikrofilmillä, jota myös kaukolainataan muihin kirjastoihin. - Lappeenrannassa on lisäksi Saimaan...
Teos on niin uusi että se ei ole vielä ehtinyt kirjastoihin. Kansalliskirjaston luettelon perusteella näyttää siltä, että se ei vielä ole julkaistu. Suomen suurten kaupunkien yleisissä kirjastoissa teos on vasta hankintavaiheessa, mutta ei vielä hyllyissä. Varmastikin sen saa kirjastoista lähiaikoina. HelMet-palvelusta http://www.helmet.fi voi kirjaa varata heti kun yksikin kappale on jossain kirjastossa, mutta ei aikaisemmin.
Opettaja, toimittaja ja kansanedustaja Alli Nissinen kirjoitti satuja, runoja, novelleja ja tietokirjallisuutta. Hän myös käänsi lastenkirjoja ja oppikirjoja. Suomen kansallisdiskografia Violan mukaan Alli Nissisen sanoitus on lukuisissa lastenlauluissa. Violan kautta löytyvät äänitteet ja nuotit, joissa on hänen tekstejään, mutta ei eriteltyinä sen mukaan, missä lauluista on nimenomaan Nissisen teksti. Valitettavasti lastenlaululuetteloa ei voi siksi meidän lähteidemme avulla laatia. Violasta pääset tekemään hakuja täältä:
https://finna.fi
Kirjat, joita kysyt, ovat ilmeisesti yksi kirja:
Kärhä, Reino
Russian & Soviet Bayonets : suomalaiset pistimet 1827 - 1962
Helsinki : Reino Kärhä , 1975
Kirjaa ei löydy kuin Sotamuseon käsikirjastosta Helsingistä, josta eivät lainaa. Kirjaa voi tutkia paikan päällä.
Reijo Kärhä on kirjoittanut artikkelin:
Kärhä, Reino
Kolmen linjan kiväärin pistimet
Julkaisussa: Ase-lehti 1986 : 4 , s. 42-44.
Suomalaisista pistimistä löytyy tietoa kirjasta:
Hyytinen, Timo
Suuri puukkokirja = Finnish knives and bayonets
[Jyväskylä] : [Arma Fennica] , 1988
(Arma Fennica ; 3)
- kirjaa on yleisissä kirjastoissa
Outi Ikonen on kirjoittanut kolme Salatut elämät –kirjaa: Ami ja ensirakkaus (2004), Annika ja Amerikan unelma (2005) ja Ken ja Sauli – kaukana kotoa (2006). Sen enempää tietoa kirjoittajasta ei tunnu löytyvän.
Nettiosoitteessa http://koti.welho.com/ikantone/others/saintfaq.html kerrotaan lyhyesti, että SA-INT tarkoittaa: Suomen Armeijan Intendentuuri.
INT-leima tarkoittaa inventenduuria, joka on elin, joka ottaa vastaan armeijan omaisuuden ja pitää siitä kirjaa.
SA-leima puolestaan kertoo vain että varuste on Suomen armeijan hyväksymää tyyppiä.
Muita ”Inttiin” liittyviä osoitteita:
• Puolustusvoimat http://www.mil.fi/
• Epävirallinen slangisanasto http://www.mil.fi/hamr/slangi.htm
Julkisuuslailla viitataan lakiin viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999), jossa käsitellään mm. asiakirjojen julkaisuutta. Lain 4 § määrittelee viranomaisen käsitteen ja suuri osa kirjastoista kuuluu määrittelyn piiriin. Laissa säädetään mm. asiakirjojen julkisuudesta ja viranomaisen tiedottamisvalvollisuudesta. Nämä säädökset koskevat siis valtaosaa kirjastoista.
Henkilötietojen rekisteröinnistä ja siihen liittyvästä yksityisyyden suojasta säädetään useissa eri laeissa.
Lisätietoa voit löytää osoitteesta http://www.tietosuoja.fi .
Mikäli tarkoitat sananvapauslailla lakia sananvapauden käyttämisestä joukkoviestinnässä 13.6.2003/460, niin säädös ei varsinaisesti kohdistu kirjastoihin. Sananvapaudesta säädetään myös Suomen...
Kävin läpi Turun yliopiston ja Helsingin yliopiston tietokantoja enkä löytänty aivan tarkkaan aiheeseen osuvaa kirjallisuutta. Helsingin yliopiston kirjaston tietokannasta löysin seuraavat teokset, jotka liittyvät kasvattajien koulutukseen.
Askling, Berit, Some notes on the teacher education programme in SwedenLinköping : Universitetet i Linköping , 1994 Sarja: (Rapport / Universitetet i Linköping, institutionen för pedagogik och psykologi ; 178)
Dahlberg, Gunilla, Förskola och skola : om två skilda traditioner och om visionen om en mötesplats / av Gunilla Dahlberg och Hillevi Lenz Taguchi
Stockholm : HLS (Högsk. för lärarutbildning) , 1995
Huomautus: Särtr. ur: Grunden för livslångt lärande : en barnmogen skola : betänkande / Utredningen...
Sinun kannattaa ottaa yhteyttä Kansallisarkistoon, josta löytyy sukututkimuksen keskeisin lähdeaineisto. Kansallisarkistosta löytyvät 1600-luvun sotilsasiakirjat. Suomea koskevia asiakirjoja on myös Tukholman Krigsarkivetissa.
Kansallisarkisto:
http://www.narc.fi/Arkistolaitos/kansallisarkisto/tietopalvelu/sukututk…
Lähteet: http://www.narc.fi/Arkistolaitos/kansallisarkisto/aineistojakoko/
http://www.sota-arkisto.fi/inet/aineistojakokoelmat.htm
Tuntematonta sotilasta käsitellään esim. teoksessa Väinö Linna, toisen tasavallan kirjailija (1980). Tämän mukaan ainoastaan alikersantti Lahtinen oli poliittisesti ja ideologisesti tietoinen. Toisaalta taas mainitaan, että kirjailija itse voidaan samastaa yhtä hyvin Lahtiseen kuin Rokkaan tai Koskelaan. Tuntemattomaan sotilaaseen liittyviä kysymyksiä on esitetty aiemminkin Kysy kirjastonhoitajalta sivustolla. Aiemmat vastaukset löytyvät arkistosta esim. http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/kysymys.aspx?questionID=a41a… .
Myös johtamiskirjoissa vertaillaan Tuntemattoman sotilaan henkilöhahmoja. Tom Lundberg kuvaa teoksessaan,Tuntematon sotilas ja johtamisen taito, Lahtista neuvonantajaksi ts. itsenäinen, kokonaisuuksia...
Kysymykseesi on jo vastattu Kysy kirjastonhoitajalta-palvelussa. Pääset näille arkistosivuille osoitteessa: http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx
Kirjoita etsi arkistosta kohtaan Huntington ja hae.
27.3.2006 kirjatussa vastauksessa ilmenee, että sarjan kustantaja WSOY on ilmoittanut, että tällä hetkellä näyttäisi siltä, että huonosta menekistä johtuen WSOY ei jatkaisi suomenkielisen sarjan julkaisemista.
Kolmatta osaa ei ole vielä julkaistu englanninkielisenäkään, mutta siitä voi lukea otteita seuraavassa osoitteessa: http://www.sitestories.com/ravenscliff/html_pages/book_3.html
Pentti Lempiäisen Suuren etunimikirjan (1999) mukaan Auli on lyhentymä Aulikki-nimestä. Nimillä ei ole kirjan mukaan sisällöllistä merkitystä. Auli-nimi on ollut Suomen almanakassa vuodesta 1929 alkaen. Kustaa Vilkunan teoksessa Etunimet (2005) todetaan lisäksi, että Auli on ollut suosittu nimi Suomessa erityisesti 1940- ja 1950-luvuilla. Auli-nimi löytyy lisäksi inkerinsuomalaisesta kalenterista jo vuonna 1909.
Katariina-nimi on Lempiäisen mukaan yksi kristikunnan suosituimpia nimiä. Kustaa Vilkunan Etunimet-kirjassa kerrotaan, että Katariina-nimen alkuperä on kreikan kielen nimessä Aikatherinee, jonka merkitys on ’alati puhdas’. Katariinan päivää on muistettu kristityssä maailmassa Aleksandriassa vuonna 307 marttyyrinä kuolleen...
Rahoja koskevia kysymyksiä on tullut runsaasti "Kysy kirjastonhoitajalta"-palveluun ja tutustumalla niihin ja vastauksiin löytyy paljon yleistä tietoa ja linkkejä.
Ottamalla suoraan yhteyttä Suomen Numismaattiseen Yhdistykseen saanet helpoiten vastauksen kysymykseesi. Kansallismuseossa on numismaatikkaan keskittynyt rahakammio, josta voi kysyä löytyneestä rahasta.
http://www.snynumis.fi
http://www.nba.fi/fi/skm_rahakammio
