Kallion kirjastossa toimi Lukinurkka vuosina 1993 - 2000. Se oli Suomen ensimmäinen yleisölle avoin informaatiopiste oppimisongelmista. Nykyisin toiminta on siirtynyt Erilaisen oppimisen keskuksen tiloihin Vilhonkadulle. Keskuksessa toimii Helsingin seudun erilaiset oppijat ry eli HERO, joka on yhdysjärjestö erilaisille oppijoille, heidän vanhemmilleen ja muille asiasta kiinnostuneille. http://www.lukihero.fi/index2.html
Erilaisen oppimisen keskuksen palvelut on tarkoitettu kaikenikäisille oppimisvaikeuksista kärsiville.
Kallion kirjastossa on edelleen informaatiopiste oppimisvaikeuksista, joka sijaitsee kirjaston ensimmäisessä kerroksessa. Pisteestä löytyy tietoa luki- ja oppimisvaikeuksista sekä esitteitä ja tiedotteita mm. Heron...
Aito-Ihkulan pissismin käytäntöihin ja käsitteistöön perehdyttävää opusta on tilattu toukokuun alussa useisiin Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteisiin. Teoksen saatavuutta kannattaa siis jatkossakin seurata HelMetistä.
Reijo Mäen novelli Ei heilaa helluntaina sisältyy novellikokoelmaan Ehtookellot (Otava 2007). Tästä syystä saat HelMet-hakusi tulokseksi kyseisen teoksen.
Tarkoitatko Helmet-palvelun käyttäjätunnusta? Kirjautumiseen tarvitset nelinumeroisen PIN-koodin, jonka saat kirjastosta esittämällä kirjastokortin ja henkilöllisyystunnuksen.
Jos taas haluat varata kirjastosta ajan tietokoneelle eikä sinulle ole aiemmin annettu käyttäjätunnusta, käyttäjätunnuksenasi toimii kirjastokortin numero. Myös tällöin kortillasi pitää olla PIN-koodi.
Vaasan kaupunginkirjastossa on Tokio mew mew- sarjaa ruotsinkielisenä osat 1-4, ja todennäköisesti myös uudemmat osat hankitaan. Suomenkielisenä sarjaa ei näillä näkymin hankita ainakaan toistaiseksi.
Ainakin seuraavissa teoksissa kirjailijat kirjoittavat kirjoittamisesta:
Mika Waltari: Aiotko kirjailijaksi? (Wsoy, useita painoksia)
Claes Andersson: Luova mieli (Kirjapaja, 2002)
Marguerite Duras: Kirjoitan (Like, 2005)
Stephen King: Kirjoittamisesta: muistelmia leipätyöstä (Tammi, 2000)
Rainer Maria Rilke: Kirjeitä nuorelle runoilijalle (Tai-teos, 1993)
Risto Ahti: RunoAapinen ja RunoAapinen 2 (Sanasato)
Antti Tuuri: Kuinka kirjoitan romaanin (Art House, 2004)
Torsti Lehtinen: Sanojen avaruus (Päätalo-instituutti, 2000)
Teosten saatavuustiedot voi tarkistaa Helmet -aineistotietokannasta: http://www.helmet.fi/
ja lisää kirjaesimerkkejä aiheesta löydät samasta osoitteesta asiasanoilla ”kirjailijat” ja ”kirjoittaminen”.
Kappale on Mika Sundqvistin säveltämä, sanoittama ja esittämä Ootko sä hä mitä? lp-levyltä Hormoonihiiret (1982). Kysymyksessä mainittu kohta "Mä jälleen kerran vaeltelin Laukontorin länsilaitaa, tunsin synnin kutsuvan pari metriä siinä takanain..." on laulun kolmannen säkeistön alusta. Laulu alkaa: "Mä sadat pihat kiertelin aamusta iltamyöhään". Nuoteista ei ole tietoa, mutta äänite varmasti löytyy jostakin kirjastosta kaukolainaksi.
Puškinin runo Медный всадник / Mednyj vsadnik löytyy nimellä ’Vaskiratsastaja’ Aarno Salevan suomentamana kirjasta /// Aleksandr Puskin : Kertovia runoelmia. – 1999. ISBN 952-5347-00-1 ///. Lyhyitä katkelmia siitä on aikaisemmin suomentanut ainakin Lauri Kemiläinen v. 1946 ilmestyneeseen kokoelmaan Venäjän runotar.
Mitä-missä-milloin 1959 -kirjasta löytyy luettelo kauden 1957-58 suosituimmista kotimaisista iskelmistä:
1. Olavi Virta: Poika varjoiselta kujalta
2. Georg Ots: Saarenmaan valssi
3. Annikki Tähti: Budapestin yössä
4. Minka, Brita Koivunen: Sävel rakkauden
5. Laila Kinnunen: Lazzarella
6. Annikki Tähti: Balladi Olavinlinnasta
7. Metro-tytöt: Alla venäläisen kuun
8. Olavi Virta ja Seija Karpiomaa: Maruzzella/Delfiinipoika
9. Jorma Lyytinen: Kuutamotango
10. Helena Siltala: Pikku Midinetti
jne.
Kirjassa Billboard's hottest hot 100 hits on lista vuoden 1957 suosituimmista iskelmistä maailmalla:
1. Pat Boone: Love letters in the sand
2. Elvis Presley: Jailhouse rock
3. Elvis Presley: All shook up
4. Elvis Presley: (Let me be) your teddy bear
5. Debbie Reynolds: Tammy
6. Everly Brothers: Wake up little Susie
7. The Diamonds: Little darlin'
8. Tab Hunter: Young love
9. Everly Brothers: Bye bye love
10. Sam Cooke: You send me
jne.
Voisiko kyseessä olla kirjailija Joseph Hellerin omaelämäkerrallinen teos Ei mikään naurun asia? Kirja on ilmestynyt suomeksi v. 1989 WSOYn kustantamana.
Alla esimerkkejä rakkauskirjeitä sisältävistä, HelMet-järjestelmästä löytyvistä teoksista.
Rakkaudella, sinun : historian merkkihenkilöiden kirjeitä rakastetuilleen / toimittanut [sekä saksan- ja englanninkielisistä lähteistä suomentanut] Pirkko Jurvelin (Kirjastudio 2005)
Onerva, L.: Yölauluja : L. Onervan ja Leevi Madetojan kirjeitä 1910-1946 / toimittaneet Anna Makkonen ja Marja-Leena Tuurna (SKS 2006)
Snellman, Johan Vilhelm: Hellästi rakastettu puolisoni : J. V. Snellmanin ja hänen vaimonsa kirjeenvaihto ynnä opastavia yleiskatsauksia ja muistelmia kodista / julkaissut K. Snellman ; [... suomentanut Rob. Lehtonen] (Otava 2006)
Sibelius, Aino: Tulen synty : Aino ja Jean Sibeliuksen kirjeenvaihtoa 1892-1904 / toimittanut Suvisirkku...
Jos haluat löytää Joensuun kokoelmista laulujen sanoja, voit hakea Jokunen-tietokannasta artistin nimellä aineistolajina nuotti: http://jokunen.jns.fi/?formid=form2 .
Nuotit sisältävät myös laulujen sanat. Voit saada haluamasi nuotin lainaksi.
Hakupalvelusta: http://www.makupalat.fi/ löytyy aihealue musiikki, josta voit hakea sanoituksia ja artistien kotisivuja.
Myös artistien kotisivuilta voi löytyä heidän laulujensa sanoja, Google:n avulla hakemalla artistin nimellä pääset niihin: http://www.google.fi/ .
Ulosteiden syönti eli koprofagia on varsinkin nuorten koirien omaksuma tapa. Mistä tämä johtuu ei aivan varmasti tiedetä. Muutamia teorioita asiasta toki on. Nuorilla koirilla se voi olla pelkkää uteliaisuutta, tarhakoirilla se voi johtua askartelun puutteesta, muilla koirilla saattaa kyseessä olla sairaus tai puutostauti.
Vaikka jyrsijät syövätkin suurimman osan ulosteistaan pitääkseen suoliston bakteerikannan toimintakykyisenä, ei koirilla ole havaittu fysiologista syytä koprofagiaan. Oma tai toisten koirien huonosti sulamaton uloste voi olla kuitenkin ravinteikasta, varsinkin B-vitamiinien suhteen. Ravinteita sisältävää ulostetta voi aiheuttaa liiallinen kuivamuonien syönti tai haimavika. Tällainen uloste kiinnostaa puutosten vaivaamaa...
Turun kaupungin pääkirjaston http://www.turku.fi/kirjasto kokoelmista löytyy aiheeseen liittyen teos Ruovesi ennen ja nyt (1992). Teoksessa on oma lukunsa Kautun ja Ruhalan kylistä. Lisäksi kokoelmiin kuuluu Ruoveteen liittyen kirjasarjan Vanhan Ruoveden historia osat 3,6,1: Ähtärin historia 1865-1918; 3,6,2: Ähtärin historia 1918-1980; 3,5,1: Kurun historia 1867-1918; 3,4,1: Vilppulan ja Pohjaslahden historia 1866-1918; 3,4,2: Vilppulan ja Pohjaslahden historia 1918-1980; 3:1: Virrat 1860-luvulta 1970-luvulle; 3:2: Multian historia 1866-1975; 3:3,1: Keuruun ja Pihlaveden historia 1860-1917 sekä 2:1: Kuru, Pohjaslahti, Ruovesi, Vilppula ja Virrat isostavihasta 1860-luvulle. Kyseinen sarja kuuluu varastokokoelmiin, mutta on sieltä...
Helkavirsiä -teos on käännetty englanniksi, teoksen tiedot ovat: Whitsongs / Eino Leino ; translated from the Finnish by Keith Bosley ; introduction by Michael Branch 1978.
STAND NRO: 0-903400-36-7. Teos löytyy yleiseistä kirjastoista myös pääkaupunkiseudulla. Tyyrin tyttö - Tyyri´s girl löytyy myös tästä käänöksestä.
Käännöstietokannan http://dbgw.finlit.fi/fili/kaan.php mukaan Herbert Loman ei ole kääntänyt Helkavirsiä. Hänen käännöstöistään löytyi ko. tietokannasta vain seuraava:
antologia
Antologian kirjoittajat Juhani Kellosalo, Jukka Koskelainen, Kjell Lindblad, Sari Malkamäki, Arto Melleri, Hannu Mäkelä, Lassi Nummi, Helena Sinervo, Eira Stenberg, Zachris Topelius; Tua Forsström, Tove Jansson, Jyrki Kiiskinen, Olle Leino; Markku...
Etunimistä löytyyy tietoa kirjoista Lempiäinen, Pentti, Suuri etunimikirja; Vilkuna, Kustaa, Etunimet.
Enni on puhuttelumuoto Einestä ja Einistä. Suomen ortodoksinen kalenteri yhdistää Ennin, nimien samantapaisuuden vuoksi, Ennataan (Ennatha), joka perimätiedon mukaan oli marttyyrineito Palestiinan Kesareasta 200-luvun lopulla. Enni-nimi on ollut Suomen almanakassa 1950-luvulta lähtien. Virossa Enni on mm. Henrika- ja Henriette-nimen muunnos.
Eine-nimi lienee alkuaa Einon sisarnimi, Eini on Einen rinnakkaisnimi, puhuttelumuotoja ovat mm. Einikki ja Enni.
Kuvia ja tietoa hämähäkeistä löytyy useista selkärangattomia eläimiä käsittelevistä kirjoista. Esim. Uusi Zoo : suuri eläinkirja, osa 9, WSOY, 1991. Teoksesta Sandhall, Åke : Hämähäkit sukulaisineen, WSOY, 1981 löytyy myös Suomessakin esiintyviä hämähäkkejä.
Asiasanalla hämähäkit löytyy Aalto-kirjastojen tietokannasta http://jkl226.jkl.fi/Aalto?formid=find2 maailman hämähäkkejä esitteleviä teoksia. Tietokannasta voi tarkistaa myös kirjojen saatavuuden.
Lukuisista erilaisia ötököitä ja hyönteisiä esittelevistä kirjoista löytyy tietoa hämähäkeistä, mutta niissä ei valittettavasti aina ole esitelty kaikkia hämähäkkilajeja, esim. Kalliola, Iiris : Ötökät, WSOY, 2002,
Internetistä löytyy hämähäkit -hakusanalla (myös kuvahakuja kanattaa kokeilla...
Näyttää siltä, että Ylen tallennepalvelussa ei ole saatavilla tallennetta sarjasta Kaikkien rakkaitteni puolesta. Ylen tallennemyynti löytyy osoitteesta http://www.yle.fi/tallennemyynti/
Elokuva Kaikkien rakkaitteni puolesta on myös Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmissa, tosin videokasettina. Kirjaston aineistotietokantaan pääset osoitteesta www.helmet.fi. DVD:nä elokuva näyttää olevan saatavilla Amazon-kirjakaupassa Ranskassa. Osoite on http://www.amazon.fr/
Kirjoita hakuruutuun elokuvan ranskankielinen nimi au nom de tous les miens. Suomenkielistä tekstitystä elokuvasta tuskin löytyy
