Sanni on puhuttelumuoto nimistä Aleksandra, Sandra ja Susanna. Aleksandra on Aleksanterin sisarnimi ja molempien taustalla on kreikan Aleksandros, 'puolustaja', 'suojelija'. Susanna -nimi taas pohjautuu hepreankielen 'liljaa' tarkoittavaan sanaan Shushannah.
Almanakkaan Sanni-nimi otettiin vuonna 1953. Nimi oli yleinen 1900-luvun alussa ja sen uusi suosio on alkanut viimeisten parinkymmenen vuoden aikana.
Lähdekirjoja esim. Vilkuna, Kustaa : Etunimet, Saarikalle, Anne : Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön.
Lisää lähdekirjoja saa esiin kirjastotietokannoista hakemalla vaikkapa asiasanalla etunimet.
Nurmijärven kirjastoista löytyy ainakin kaksi suomenkielistä kirjaa, joista löytyy tietoa vatsastapuhumisesta:
Nuorten maailma, Hki : Valitut palat, 1980
Disney, Walt: Mikki Hiiren taikatemput, [Helsinki] : Sanoma, 1990.
Seitsemän tassua ja Penny -sarjassa on ilmestynyt tänä vuonna kaksi kirjaa (Helliä tunteita ja Kissapedot karkuteillä). Kustantaja Sanoma Magazines ei ole vielä julkistanut ensi keväänä ilmestyviä kirjoja, joten seuraavan suomennoksen nimi ja ilmestymisajankohta ei ole vielä tiedossa.
Aale Tynnin runokokoelmista ei löytynyt mainintaa angeluskelloista. Voisiko runo olla Helvi Juvosen? Hänellä on runo nimeltä Angelus domini, joka alkaa näin:
”Koko päivän poimineet pelloiltaan
he olivat tähkäpäitä.
Vasta angeluskelloja kuullessaan
he näyttivät lyhteitä näitä.
Runo on Helvi Juvosen runokokoelmasta Pohjajäätä vuodelta 1952. Runo löytyy myös Tampereen evankelis-luterilaisen seurakunnan Mummon Kammarin sivuilta:
http://www.aamulehti.fi/mummonkammari/lehdet/20030131/aj1.shtml
Tarkoitat varmaan Måns Gahrtonin ja Johan Unengen kirjojen Evaa ja Adamia. Kirjan ensimmäisen osan takakannen mukaan Eva ja Adam ovat 12-vuotiaita. He vanhenevat kirja kirjalta, mutta ilmeisesti myöhemmissä kirjoissa ei kerrota heidän ikiään. Ruotsalaisella kirjoista kertovalla sivustolla sanotaan, että Eva ja Adam ovat samalla luokalla ”på mellanstadiet”. Mellanstadiet vastaa Suomessa keskiastetta eli mm. lukiota. Sen mukaan he ovat siis n. 16-18-vuotiaita sarjan loppupuolen kirjoissa.
Juhlavalan eli kaksipolvisen trikoon, Suomen itsenäisyyden juhlavuoden runon on kirjoittanut Jukka Ukkola. Runo on julkaistu Kaleva-lehdessä 28.10.1997. Runo löytyy myös mm. Liisa Jaakonsaaren Päätalo-instituutissa pitämän esitelmän lopusta:
http://www.taivalkoski.fi/paatalo-instituutti/tutki12.htm
Uusin kirja, jossa löytyy tietoa Ilkka Remeksestä on
KOTIMAISIA tieteis- ja fantasiakirjailijoita / toim. Vesa Sisättö & Toni Jerrman
BTJ Kirjastopalvelu, 2006 (Jyväskylä : Gummerus kirjapaino)
301 s. : kuv.
Muita teoksia:
PAPINNIEMI, Jarmo
Sata kirjaa / Jarmo Papinniemi & Seppo Puttonen
Jyväskylä : Atena, 2003 (Gummerus)
213 s. : kuv.
HAASIO, Ari
Kotimaisia dekkarikirjailijoita / Ari Haasio
Helsinki : BTJ Kirjastopalvelu, 2001 (Jyväskylä : Gummerus)
229 s. : kuv.
TARKKA, Pekka
Suomalaisia nykykirjailijoita / Pekka Tarkka ; kuvittanut Pekka Vuori
6. uud. laitos
Helsinki : Tammi, 2000
247, [1] s. : kuv.
Ilkka Remeksestä kertovat verkkosivut
Ilkka Remeksen kotisivut
http://www.ilkkaremes.com/
Sanojen aika – kirjailijatietokanta...
Aimo on ollut suomalaisessa almanakassa vuodesta 1908, mutta lappalaisena miehennimenä se on tavattu jo 1500-luvulla. Suomalaiseen nimistöön Aimon toivat Lapissa toimineet papit ja muut virkamiehet. Aimo-sanan merkitys on kielitoimiston sanakirjan mukaan 'kunnon, hyvä, mainio, oiva, kelpo, (aika)moinen, iso, runsas'. Oletettavasti myös saamen áibmu 'ilma, maailma, olotila' kuuluu samaan yhteyteen.
Lähteet:
Kustaa Vilkuna: Etunimet. 4. uudistettu painos 2005.
Kielitoimiston sanakirja. 1. osa A-K. 2006.
Kaisa Häkkinen: Nykysuomen etymologinen sanakirja. 2004
Tuulikki on peräisin Kalevalasta. Kansanrunoissa se esiintyy Tapion tyttärien nimenä, Tellervon kanssa vaihdellen tai rinnan. Elias Lönnrot käytti Tuulikkia jo 1840-luvulla. Ristimänimenä Tuulikki tuli käyttöön 1900-luvun alussa ja on ollut 1930-1960 luvulla yleisimpiä naisen nimiämme.
Lähde: Vilkuna, Kustaa: Etunimet.
Marja on Marjatan kantamuoto ja liittyy siten myös Mariaan. Tutkijat arvelevat Marian tarkoittavan mm. toivottua lasta, näkijätärtä ja herratarta. Se on myös kristikunnan tavallisin naisennnimi siitä syystä että Maria oli Jeesuksen äiti. Leena on yleisin kansanomainen muoto Magdaleenasta. Magdaleena on Jeesuksen ystäväpiiriin kuuluneen Magdalan Marian nimimuunnos.
Nimistä Lempiäinen, Pertti, Suuri Etunimimkirja ja Vilkuna, Kustaa Etunimet.
Olisiko seuraavaista jotain apua, noita alla olevia voi kaukolainata lähikirjaston kautta:
1.
Tekijä:Lancaster, Peter
Nimeke: Algebraic Riccati equations
Julkaistu: Oxford : Clarendon Press, 1995
Ulkoasu: 480 s.
Aineisto: kirja
Teoksen kieli: eng
ISBN: 0-19-853795-6 (sid.)
Asiasana: differentiaaliyhtälöt (ysa)
systeemiteoria - matematiikka (ysa)
differentialekvationer (allars)
systemteori (allars)
matriisiteoria
matristeori
kontrollteori
Matrix theory
systems theory
Control theory
2.
Tekijät:Hirsch, Morris W...
Suomessa kasvavista puulajeista löytyy kyllä kirjoja HelMet-haun avulla osoitteessa http://www.helmet.fi. Valitse aihehaku: puulajit, rajaa hakua pudotusvalikosta aineistoksi kirjat ja kieleksi suomi. Kirjasssa "Suomalaisia puulajipuistoja" on esimerkiksi kerrottu arboretumeista ja listattu niissä kasvavia, harvinaisiakin puita. Kokeile myös aihehakuja jalopuut, lehtipuut, havupuut.
Kannattaa käydä myös Dendrologian seuran sivuilla osoitteessa http://www.dendrologianseura.fi
Esitelmän alkuun voisi päästä tutustumalla esim. Kirjailijat Oulussa Teuvo Pakkala sivustoon
http://www.ouka.fi/kirjasto/kirjailijat/pakkala/lapsia.htm .
Teuvo Pakkalasta on tietoa esim. Oulun kaupunginkirjaston Pakkala-tietokannassa http://oukasrv6.ouka.fi:8003/Intro?formid=kirre&previd=kirre&sesid=1196… . Pakkala sivuston lopussa on linkki Lisätietoja kirjailijasta ja hänen tuotannostaan. Linkistä pääsee Ostrobotnia-tietokantaan.
Ostrobotniasta haulla Pakkala ja Lapsia saa viittaukset mm. Kaltion artikkeleihin vuodelta 1954;2 (Teuvo Pakkala ja hänen lapsikuvauksensa) ja vuodelta 1975:2 (Teuvo Pakkalan novelleja tutkimassa).
Tietoja voisi katsoa myös Wikipediasta http://fi.wikipedia.org/wiki/Teuvo_Pakkala tai Jyväskylän...
Kyseessä on Hans Carsten säveltämä laulu "Lebe wohl du kleine monica", joka on levytetty suomeksi nimellä "Tellervo". Laulu tunnetaan myös nimillä "Pikku Tellervo" ja "Näkemiin nyt, pikku Tellervo".
Laulun nuotit ja sanat löytyvät mm. seuraavista nuottikirjoista:
"Sun kanssas Liisa pien : Laulumuistoja sotavuosilta" (Fazer Musiikki, 1994)
"Sota-ajan lauluja" (Fazer Musiikki, 1989)
"Iloisen laulajan kirja" (WSOY, 1975)
Laulun ovat levyttäneet mm. Georg Malmsten ja Tapio Rautavaara.
Vistasta löytyy paljonkin kirjoja:
tässä yksi esimerkki: Malmirae, Pekka, Windows Vista -pikaopas. Jyväskylä : WSOYpro : Docendo, 2007([Saarijärvi] : Saarijärven Offset). Visual-sarja. 978-951-0-32936-8 (nid.).
Vanha sääntö on,että omaan käyttöön voi kopioida aineistoa
kirjastossa. Ei ole eroa kopioiko asiakas vai virkailija.
Samat säännöt koskevat molempia.Erona on, että jos virkailija kopioi, on se ns. palvelukopio ja maksaa asiakkaalle enemmän.
