Lapsia tulee, kun isät ja äidit haluavat lapsia. Lapsista kasvaa aikuisia, jotka haluavat myös isiksi ja äideiksi -- ja niin tulee aina vaan lisää lapsia.
Voisit lukea vaikka tämmöisen Janoschin kirjoittaman kirjan: Äiti, mistä lapset tulevat? Siinä hiirilapset miettivät ihan samaa asiaa.
Kotipalvelun historiasta ei ole tietääksemme toistaiseksi tehty mitään laajempaa selontekoa. Menemällä Googleen ja hakemalla asiasanoilla "kotipalvelu" ja "kirjastot" pääset monien eri kaupunginkirjastojen kotipalvelusivuille. Voit itse ottaa yhteyttä näihin kirjastoihin ja tiedustella kuinka heillä tätä palvelua on vuosien mittaan kehitetty.
Alla muutama verkko-osoite:
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kotipalvelu/
http://www.tuusula.fi/teksti.tmpl?id=1121;numero=50987528
http://www.jyvaskyla.fi/kirjasto/palvelut/laitoskirjastot
http://www.espoo.fi/default.asp?path=1;28;11884;8532;86907
http://www.nurmijarvi.fi/palvelut/kirjasto/fi_FI/kotipalvelu
http://www.kunnat.net/k_perussivu.asp?path=1;29;60;108920;132696;135812…
http://kaupunginkirjasto....
Teos on niin uusi ettei se ole vielä ehtinyt kirjastoihin ja siksi sitä ei voi vielä varatakaan. Sitten kun teos on kirjastossa sitä voi varata. Tulee pian kirjastoihin mutta tarkkaa päivää ei tiedetä.
Taisa-nimestä löytyy hyvin vähän tietoa suomalaisista nimikirjoista. Taisa on muunnos nimestä Taisia. Taisia on ortodoksisessa kalenterissa pyhän naisen nimi. Väestörekisterin nimipalvelun mukaan Taisa-nimisiä on Suomessa ollut yhteensä 31, Taisioita 93. Venäjällä on käytössä samantapainen nimi, Taisja. Taisan nimipäivä on ortodoksisen kalenterin mukaan 10.5.
Lähteet:
Nummelin, Teerijoki: Osma, Ranja, Vilmiina : 800 harvinaista etunimeä (2003)
Riihonen: Mikä lapselle nimeksi? (1992)
Chastnaya-Leppäniemi: Valitse nimi lapselle! (2001)
www.vaestorekisterikeskus.fi (nimipalvelu)
Henry Eccles (1680(?)-1740(?))oli viulisti ja säveltäjä. Viulusonaatteihinsa hän lainasi osia myös muilta säveltäjiltä. Ilmeisesti kyseinen sellosonaattikin on alunperin viululle kirjoitettu, koskapa musiikkitietosanakirja Grove Dictionary of Music and Musicians mainitsee Ecclesiltä vain viulusävellyksiä. Myöhemmin siitä lie tehty sovituksia sellolle, alttoviululle ja kontrabassolle. Viuluversio löytyy kokonaisuudessaan Jaques Thilbaud'n soittamana cd-levyltä Complete Solo Recordings 1929-36,
Thibaud, Jacques (viulu), The Complete Solo Recordings 1929-36 / Jacques Thibaud. Hexham : Appian Publications & Recordings, p1994.
Alttoviululle sovitettu sonaatin osa Largo löytyy Nobuko Imain levyltä Viola bouqet,
Imai, Nobuko (alttoviulu),...
Nimiä on aikaisemminkin kysytty Kysy kirjastonhoitalta -palvelusta. Tässä vastaukset:
Hugo-nimen lähtökohtana on muinaissaksan sana hugi, jolle on tarjottu sellaisia merkityksiä kuin ’mieli’, ’sielu’, ’sydän’, ’tahto’ ja ’ymmärrys’. Hugo on nimen latinalainen asu. Kansainvälisiä vastineita Hugolle ovat mm. ranskan Hugues, italian Ugo ja englannin Hugh, josta ovat muodostuneet hellittelymuodot Hewie, Hughie ja Huey. Hugoon on yhdistetty myös englantilainen sukunimi Hudson.
Hugo oli Suomen almanakassa 1700- ja 1800-luvuilla. Nykyisin se on ruotsinkielisessä almanakassamme. Vuodet 1890-1928 nimi oli suomalaistetussa muodossa Huugo. Yksittäisesti nimeä on annettu myös muodossa Huuko.
Katolinen kirkko tuntee monia Hugo-nimisiä pyhimyksiä, ja...
Carl Slotte syntyi vuonna 1878 ja kuoli vuonna 1946. Hänen maalarinliikkeensä Carl Slotte Stuccatur & Måleriaffär urakoi tuomiokirkon maalaus- ja koristelutyön.
Lisätietoja ja kuva koristemaalari ja "stukkatööri" Carl Slottesta löytyy Paula Kivisen teoksesta Tampereen tuomiokirkko (WSOY, 1986, s. 190-191).
Pentti Lempiäisen Suuressa etunimikirjassa mainitaan nimi Jemima (hepr. tunturikyyhky), olisiko Jemi ehkä lyhenne siitä? Jemima on Vanhassa testamentissa yksi Jobin kirjan päähenkilön kolmesta tyttärestä.
Samaan viittaisi myös Wikipedian artikkeli aiheesta, sivulla http://fi.wikipedia.org/wiki/Jemina
1. Mistä voisi löytää luetteloita kirjoista, jotka kirjastojen luokittelun mukaan sisältävät tietyn asiasanan tai useampia asiasanoja?
Nykyisin kirjastot luetteloivat hankkimansa teokset omien kirjastojärjestelmiensä tietokantoihin, joten tällaista luetteloa ei löydy painettuna. Tietokannat sisältävät teosta kuvailevia asiasanoja, joilla asiakas voi hakea kirjaston kokoelmatietokannasta internetissä. Yksittäisillä kirjastoilla ja kirjastokimpoilla on omat kokoelmatietokantansa, joiden linkit löytyvät esim. osoitteesta http://www.kirjastot.fi
Jos haluaa hakea useammasta kirjastosta yhtäaikaa, voi käyttää Frank-monihakua http://frank.kirjastot.fi/
Seinäjoen kaupunginkirjaston Seitti-verkkopalvelusta https://seitti.seinajoki.fi/Scripts/Intro2...
Tiina-sarjan ensimmäinen kirja "Tiina" on käännetty japaniksi vuonna 1979. Japaninkielisen käänöksen Ganbare Tiina on tehnut Midori Watanabe.
Suomalaisten kirjojen käännökset löytyvät SKS:n käännöstietokannasta: http://dbgw.finlit.fi/fili/kaan.php
Tiina-sarjan lisäksi Polva tunnetaan kevyistä naisten viihderomaaneista. Tyypillisessä tarinassa köyhä sankaritar löytää kommellusten jälkeen rikkaan miehen. Nimet kuvastavat hyvin aiheita ja humoristista tyylilajia: Etsin miestä itselleni, Vihaan hameväkeä, Otan sinut äkäpussi, Älähän änkee, Anna suukko kultaseni, Minäkö muka mustasukkainen jne.
Alida on saksalainen lyhentymä nimestä Adelheid. Adelheidista on lukuisia muitakin Suomessa käytettäviä muunnoksia, joista Adéle on ruotsinkielisessä almanakassa hänen muistopäivänsä kohdalla 16. joulukuuta. Tällä perusteella Pentti Lempiäisen Nimipäivättömien nimipäiväkirja (WSOY, 1989) ehdottaa Alidan nimipäiväksi tuota päivää.
Toisaalta Kustaa Vilkunan Etunimet-kirjassa (Otava, 1990) mainitaan Alidan kohdalla, että sen meikäläisiä kutsumamuotoja ovat Liida, Liita ja Alli. Allin nimipäivää vietetään 31.1.
Anne Saarikallen ja Johanna Suomalaisen ovat kirjoittaman kirjan Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön (Gummerus 2007) mukaan nimi Theo on lyhenne kreikkalaisesta nimestä Theodoros, joka tarkoittaa ’Jumalan lahjaa’. Kirjan mukaan nimi voi olla lyhentynyt muistakin theo-alkuisista nimistä, kuten Theodosiuksesta. Theo on ollut Suomen ruotsinkielisessä almanakassa vuodesta 1973, ja suomenkielisessä sitä vastaa muoto Teo.
Tämä vastaus löytyi Kysy kirjastonhoitajalta palvelun arkistosta sanalla Theo http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx
Olisiko se nykyisen virsikirjan (1986) numero 54 "Käykäämme nyt Jerusalemiin"? (http://evl.fi/Virsikirja.nsf/9ad7eb11ddd5ed45c2256dc300524ade/d98fe9cdd…)
Sukunimikirjat eivät tosiaan tunne nimeä Ruokoja. Sukunimen Ruokola kohdalla todetaan, että Ruoko-alkuisten sukunimien taustalla on ilmeisesti luontonimi. Sanalla ruoko tarkoitetaan murteissamme tavallisesti vedessä kasvavia heinäkasveja, mm. järviruokoa.
Lähde:
Sukunimet / Pirjo Mikkonen, Sirkka Paikkala
Tilastokeskuksen Asuntoyhteisöjen taloustilasto 2006 -julkaisun mukaan asunto-osakeyhtiöiden perusjoukkoon kuuluu noin 73 000 yhtiötä (v. 2005). Lähelle arvioi Taloyhtiö.net (http://www.taloyhtio.net/lakitieto/lainsaadanto/asuminen/default.html ) : noin 70 000 yhtiötä. Sivujen mukaan niissä asuu yhteensä noin 1,8 miljoonaa ihmistä hieman yli 600000 asunnossa. - Suomen virallisen tilaston julkaisussa Rakennukset, asunnot ja asuinolot 2006 on taulukko Rakennukset omistajalajien mukaan vuosina 1980 - 2006. Muun muassa vuonna 2006 asunto-osakeyhtiön tai -osuuskunnan omistamia rakennuksia oli 133 148. Tilastojulkaisuja voi lukea kirjastoissa.
