Tony Hoaglandin teosta "What narcissism means to me" ei ole suomennettu.
Suomennetut teokset löytyvät Fennica-tietokannasta (https://finna.fi ). Teosta ei löydy kyseisestä tietokannasta, joten se ei ole ainakaan vielä ilmestynyt suomeksi.
Fennica-tietokanta on Suomen kansallisbibliografia ja haku siitä on maksutonta.
Kyseinen laulu löytyy ainakin kirjasta Olli Heikkilä: Suuri kansanlaulukirja: 500 suomalaista kansanlaulua (Warner 1996) (sivu 29) Kirjaa on saatavana useissa Helsingin kirjastoissa http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=suuri+kansanlaulukirja&searchs…
Koko elämänkaarta kattavaa runoa ei toistaiseksi ole löytynyt. Voisiko kyseessä olla suomalainen kansanlaulu "Jos sinä aiot naimisiin", joka siis kertoo puolison valinnasta. Laulu löytyy Olli Heikkilän Suuresta kansanlaulukirjasta: 500 suomalaista kansanlaulua (Warner 1996) Laulussa on kuusi säkeistöä. Toinen säkeistö alkaa seuraavasti: "Älä ota kaunista heiliä, aina se katselee peiliä." Ja loppuu sanoin "Kaunista et sinä huolia saa, elämäsi onnea kun etsit vaan."
Viisikymppisen viisu -laulun nuotit ja sanat löytyvät kirjasta Uusi kultainen laulukirja. Voit tarkistaa teoksen saatavuuden Lapin kirjasto -tietokannasta: www.lapinkirjasto.fi. Löydät sen sekä kappaleen että kirjan nimellä.
Vastaavaa sivua emme suomalaisista sivuistoista löytäneet.
Tuossa ruotsalaisessa sivussa kerrotaan palvelun laillisesta puolesta http://www.birthday.se/sa-sager-lagen
Viittaus mm. Kreditupplysningslag, Suomessa sitä vastaa luottotietolaki. Suomen luottotietolain mukaan tietojen luovuttaminen on säänneltyä: Säännöksiä mm. lain 19 §:ssä "Henkilöluottotietojen luovuttamisen ja käyttämisen yleiset edellytykset" sekä 10 §:ssä "Palveluja koskevat velvoitteet"
Luottotietolaki http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2007/20070527
Myös Suomen tietosuojavaltuutetulla voisi aiheeseen olla kanta henkilötietolakiin perustuen.
Henkilötietolaki säätää henkilötietojen luovutuksesta. http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990523
Henkilötietojen...
Nimi esiintyy satakuntalaisissa lähteissä jo keski-ajalta lähtien: Olavi Sorri 1440-luvulla Messukylässä, henric Sorila 1481 Tyrväässä, nimismies Juho Sorri 1571 Vesilahdella, Heikki Sorri 1546 Karkussa, Lauri Sorri 1553 Pirkkalassa.
Teiskossa Sorri mainitaan talonnimenä 1566...
Aitolahdella nimi on kiteytynyt kylännimeen Sorrila eli Sorila.
Nykyisin sukunimi on yleisin Keski-Suomessa, mutta on säilynyt myös muualla Länsi-Suomessa. Sukunimiä ovat myös Sorila ja Sorrela.
Nimiin sisältynee vanha etunimi, vrt. Sorri peep Tarton alueella 1600-luvulla.
Lähde: Pirjo Mikkonen: Sukunimet. Uudistettu laitos 2000.
Sorri-suvusta on tehty sukukirja Suur-Rautalammin Sorrit, josta voisi selvitä tarkemmin, mitä nimi tarkoittaa. Suomen kielen...
Lappeenrannan kirjaston kortin saat vain käymällä henkilökohtaisesti Lappeenrannan kirjastossa. Kirjastot eivät lähetä kirjastokortteja postitse. Ensimmäinen kortti ei maksa mitään. Voit kysellä tarkemmin Lappeenrannan kirjastosta: kirjasto@lappeenranta.fi.
Valitettavasti kirjastojärjestelmämme toimii niin, että varaus kohdistuu vain yhteen ainoaan nimekkeeseen. Tämä tarkoittaa sitä että jos teoksesta on eri versioita (kirja, äänikirja, elokuva, tai vaikkapa vain toinen painos kirjasta), varausta ei voi yhdistää kattamaan niitä kaikkia. Tappava säde on olemassa kirjana, äänikirjana ja videokasettina, mutta DVD-levynä sitä ei ole kirjastossamme. Jos haluat sen videokasettina, siitä sinun on tehtävä erillinen varaus. Varauksia voit itse tehdä Helmet-palvelussamme: http://www.helmet.fi/
Tässä kaksi Marcus Pfisterin kuvakirjaa, joiden tarinassa on kaksi erilaista loppua. Itse voi päättää kumman lopun valitsee.
Teppo ja taikakivet / Marcus Pfister , julk Lasten keskus, 1998, Huomautus: Tarinassa valittavissa kaksi erilaista loppua. - s. 13-24 jaettu kahtia
Teppo ja viiruhiiret: tarina, jossa on kaksi loppua / Marcus Pfister, julk Lasten keskus, 2000
Huomautus: Osa sivuista leikattu kahtia
Saatavuus: Helmet-haku http://www.helmet.fi
Nykyisin, lähinnä nuorten kirjoja löytyy asiasanoitettuna sanoilla "jatka itse -teokset" tai "interaktiiviset teokset". Nyt asiasanoilla "jatka itse -teokset" löytyy Helmet-hausta muun muassa kirja Eläinten kaupunki / Hannamari Ruohonen WSOY, 2007. Kirja on tekstitön kuvakertomuskirja,...
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkistosta http://www.kirjastot.fi/kysy/haku
löydät aiempia vastauksia. Fiia-nimen alkuperää on selvitetty aiemmin, tässä suora linkki hakutulokseen, https://www.kirjastot.fi/kysy/haku?keys=Fiia.
Kopioin sinulle pätkän arkistosta löytyvästä vastauksesta:
"Fiia (Fiija, Viia, Viija) on lyhentymä tai kutsumanimi erilaisista -fia ja -fiina –loppuisista nimistä (esim. Adolfiinasta tai Josefiinasta)."
Kustaa Vilkunan kirjan Etunimet (Otava 2005) mukaan nimi Tuula on nuori nimi. Sen alkuperä on selitetty osittain Larin-Kyöstin tutuksi tulleesta sanoituksesta lauluun Tuulan tei. Kirjan mukaan suosioon ovat vaikuttaneet sanat tuuli ja tuulonen sekä nimi Tuulikki. Tuula tuli etunimenä käyttöön 1900- luvun vauhteessa.
Pentti Lempiäisen kirjan Suuri etunimikirja (WSOY 1999)mukaan Larin-Kyöstin laulu Tuulan tei on saattanut myötävaikuttaa Tuulan yleistymiseen etunimenä, mutta se liittynee taustaltaan myös luontonimiin. Sopivia esikuvia ovat olleet Tuuli, Tuulia ja varsinkin Tuulikki, jonka kutsumamuodoista Tuula on tavallisin.
Käytettävissämme olevista tietolähteistä ei löytynyt suoraa vastausta kysymyksiisi. Kehotamme ottamaan yhteyttä Joensuussa sijaitsevaan Matkailualan tietokeskuksen tietopalveluun (015) 511 7868
http://www.matkailu.org/
Eri maissa sijaitsevia hotelli- ja ravintola-alan kouluja voi hakea esim. seuraavan palvelun avulla:
http://www.hotel-school-finder.com/index_2_9.html
Ruotsissa sijaitsvia hotelli- ja matkailualan oppilaitoksia:
http://www.hospitalityguild.com/Education/World/Sweden.htm
Norja:
http://www.hospitalityguild.com/Education/World/Norway.htm
Tanska:
http://www.hospitalityguild.com/Education/World/Denmark.htm
Islanti:
http://www.hospitalityguild.com/Education/World/Iceland.htm
Matkailun edistämiskeskuksen kirjasto- ja tietopalvelu:...
Nimien kääntämisestä kiinaksi on kysytty usein ennenkin. Löydät aiempia vastauksia klikkaamalla palvelun arkisto-linkkiä, ja kirjoittamalla hakulaatikkoon 'kiinan kieli'.
Kiinan kielessä ei ole aakkosia, joille nimiä voisi suoraan kääntää. Kiinalaiset kirjoitusmerkit edustavat puhutun kielen tavuja ja jokaisella merkillä on myös oma merkityksensä. Lisäksi samalla tavalla äännettäviä merkkejä on paljon, ja yksi merkki voidaan ääntää useammalla eri tavalla.
Internetistä löytyy joitakin englanninkielisiä sivustoja, joissa tarjotaan kiinalaisia käännöksiä länsimaisille nimille, esimerkiksi http://chineseculture.about.com/library/name/blname.htm ja http://www.chinese-tools.com/names/. Suomalaisia nimiä näistä löytyy vain satunnaisesti....
Asiaa on kysytty aikaisemminkin. Annetut vastaukset löydät Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkistosta
http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx
Kirjoita hakuruutuun sana Alina ja tee haku.
Kopioin sinulle pätkän annetusta vastauksesta:
"Alina voi olla lyhentymä nimestä Adeline, joka tulee muinaissaksan sanasta ”athal” (”jalosukuinen”). Alinan kantanimenä on Saksassa pidetty myös Helenaa (kreik. ”loistava”). Sitä voi pitää myös Alin (arab. ”ylhäinen, ylevä, korkea) sisarnimenä."
Nuotti Kaseva, Kun maailma elää, Love kustannus 1976 sisältää kappaleet:Kevät, Sipuli-Sanni, Syksy, Naula läpi pään, Pena, Kun maailma elää, Et voi jäädä nukkumaan, Monen vuoden jälkeen, Joku jota rakastaa, Hän tulee taas.
Kotipalvelun yhteystiedot löytyvät internetistä HelMet-verkkokirjaston www.helmet.fi etusivulla olevan linkin kautta. Linkki on etusivun alaosassa keskellä, keltaisella pohjalla otsake HelMet-kirjastot, sen alla Helsinki. Tätä kohtaa klikkaamalla avautuu Helsingin kaupunginkirjaston varsinainen kotisivu. Sivun vasemmassa reunassa ylhäällä on otsake Aukioloajat ja yhteystiedot. Tästä klikkaamalla avautuu aakkosellinen luettelo kirjaston toimipisteistä, kotipalvelu on mukana listassa. Kunkin toimipisteen yhteystiedot on esitetty sivulla, joukossa myös kotipalvelun puhelinnumero sekä sähköpostiosoite, joka on kotipalvelu@hel.fi. Varsinaisella kotipalvelun sivulla kerrotaan, että kotipalveluun voi jättää tilauksia myös sähköpostitse. Se...
Laulun tekijät ovat Sten Carlberg (sävel)ja Rune Andréasson (sanat). Painettuna tai äänitteenä laulua ei näytä olevan suomeksi. Mahdollisuudeksi jää, että laulu on käännetty niissä Bamse-elokuvissa joita on markkinoitu Suomeenkin. Sitä tietopalvelumme ei ikävä kyllä pysty selvittämään. Pääkaupunkiseudun kirjastoissa elokuvia on kolme: Bamse ja pikku aasi, Bamse ja lentävä matto, ja Bamse peikkometsässä. (Elokuvista käytetään myös nimekkeitä joissa Bamse on suomennettu.)
