Hei!
Kiteen rippikirjoja 1800-luvulta löytyy netistä, osoitteesta http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/kitee/rippikirja_18…
Olisiko näistä mitään apua?
Kiteellä on siis Haarajärvi-niminen kylä, en löytänyt Haarajärvenkylää.
Teos on saksaksi Die deutsche Ideologie ja suomeksi Saksan ideologista ja siitä on julkaistu vain ensimmäinen luku teoksessa Valitut teokset kuudessa osassa ja löytyy kirjastosta.
Katso lisää
http://www.helmet.fi/search*fin?/Xmarx+6&searchscope=9&m=&l=&b=&Da=&Db=…
Pääkaupunkiseudun yleisistä kirjastoista (www.helmet.fi)ei löydy The filth and the fury elokuvaa. Musiikkia samannimisestä dokumenttielokuvasta kyllä löytyy. Kyseistä elokuvaa ei näytä löytyvän myös mistään muusta Suomen kirjastosta.
Paimion kirjastosta (joka ilmeisesti on sinua lähinnä) ko. kappale löytyy nuottikokoelmasta Hot alternative guitar : authentic guitar-tab edition. Tarkemmat tiedot voit katsoa Paimion kirjaston tietokannasta: http://paimio.kirjas.to/index.asp
Tähän kysymykseen on vastattu myös maaliskuussa. Vastaus on edelleen sama kuin silloin: kustantajan kotisivuilta ei löydy tietoa jatko-osien suomentamisesta. Jos haluat kysyä asiaa suoraan kustantajalta, WSOYn sivuilla on palautelomake sitä varten.
Ohessa vielä maaliskuussa annettu vastaus:
Libba Braylta on ilmestynyt tähän mennessä kolme kirjaa, A great and terrible beauty, Rebel angels ja The sweet far thing. Ensinmainittu julkaistiin vuonna 2007 suomeksi nimellä Kauhun ja kauneuden valtakunta. Kaksi muuta ovat sen jatko-osia. Niiden ilmestymisestä Suomessa ei ole ainakaan vielä tietoa kustantajan verkkosivuilla (www.wsoy.fi).
Suomi-Filmistä kerrottiin, että heidän vanhaa tuotantoaan on saatavana vain VHS-kaseteilla eikä heillä ole suunnitelmia DVD-tallenteiden valmistamisesta. Suomi-Filmi Oy myy oman yhtiönsä kotimaisia klassikoita myyntipisteessään Helsingissä, osoitteessa Eerikinkatu 4 A, puh. 09-612 1030, s-posti saara.rautemaa@suomifilmi.fi (tieto Suomen Elokuvasäätion sivulta: http://www.ses.fi/fi/ukk.asp sivun loppupuolella).
HelMet-kirjastoissa ei siis ole Suomi-Filmin tuottamia elokuvia DVD:llä. Joitakin sotahistoriadokumentteja löytyy, joiden alkuperäinen aineisto on Suomi-Filmin tuotantoa, mutta sellaisesta ei liene kyse (listaus niistä: http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=suomi-filmi&searchscope=9&m=g&… ).
Wikipediasta löytyy...
Loviisa-nimen on tänä vuonna saanut kaikkiaan 55 henkilöä. Kaikkiaan Suomessa on Loviisa-nimisiä vuodesta 1899 5508, joista 1 mies. Osa näistä ei tietenkään enää elä.
Tarkat vuosittaiset tiedot löytyvät Väestörekisterikeskuksen sivuilta osoitteesta:
http://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1
Amelie tarkoittaa samaa kuin suomalainen nimi Amalia. Nimen alkuosana on vanhentunut sana "amal" työ, taistelutyö. Nimi on alkuaan goottilainen.
Isadora (Isidor)tulee Kreikan kautta egyptiläisestä Isis- jumalattaresta ja merkitsee "Isis-jumalattaren lahja".
Kummallakin nimellä palvottavia pyhimyksiä on roomalaiskatolisessa kirkossa.
Lähde: Vilkuna, Kustaa: Etunimet
M. A. Numminen on laulanut Vaalipolkan muutamilla levyillään, ainakin Taisteluni - in memoriam ja M. A. Nummisen 60-luku. Vaalipolkan sanoittaja on Viina-Matiksi nimitetty Matti Viinamaa (syntyi 1859 ja kuoli 1936). Viina-Matin runoja on julkaistu Hilkka Merikallion toimittamassa kirjassa Viina-Matin veisuja (1968), joka löytyy monien kirjastojen kokoelmista. Kirjassa on runo nimeltä Vaaliruno, joka lienee hakemasi.
Tietoa Viina-Matista mm. Oulun kaupunginkirjaston Pakkala-kirjailijahakemistosta: http://oukasrv6.ouka.fi:8003/Intro?dat0=viinamaa&formid=kirre&rppg=50&s…
Seinäjoen kaupunginkirjaston lasten- ja nuortenosastolla on lista kirjoista, joita kokoelmista löytyy enemmän kuin viisi nidettä. Lista voidaan toimittaa opettajille pyyntöjen mukaan esimerkiksi sähköpostitse. Varsinaisia pelkästään koulujen käyttöön tarkoitettuja kirjasarjoja ei kokoelmissa ole, mutta eri ikäisille sopivia lasten- ja nuortenkirjoja löytyy kuitenkin niin, että koko luokka tai puoli luokkaa voi lukea samaa kirjaa yhtä aikaa.
Opettajan kannattaa ottaa kirjasarjaa halutessaan ajoissa yhteyttä kirjastoon, koska kirjat kiertävät normaalisti asakkailla ja osa niistä voi olla lainassa. Siinä tapauksessa lainassa olevat varataan ja niitä voi joutua jonkun aikaa odottelemaan.
Opettajan kanssa voidaan sopia, että kirjastossa kootaan...
Lastenkirjoissa käsitellään monenlaisia pelkoja. Kuvakirjoista voisin suositella Anthony Brownen "Martti murehtijaa". Siinä poika tekee huolistaan pieniä nukkeja ja käsittelee pelkojaan niiden avulla. Anna-Mari Kaskisen "Kun pelottaa" voisi myös olla tutustumisen arvoinen. Aiheena siinäkin lasten erilaiset pelot.
Satukirjoista hyviä voisivat olla Timo Parvelan "Keinulauta", Antoine de Saint-Exupéryn "Pikku Prinssi" ja Astrid Lindgrenin "Ronja ryövärintytär". Kirjoissa puhutaan yksinäisyydestä ja ystävän etsimisestä, ihmissuhteiden mutkista ja rohkeuden oppimisesta. Ronjaa luetaan esimerkiksi jo esikouluissa. Erään 6-vuotiaan mielestä paras kohta oli se kun Ronja tapasi Birkin syvän rotkon - Helvetinkuilun - reunalla ja heidän ystävyytensä...
Pagemaker -oppaat löytyvät HelMet-verkkokirjastosta esimerkiksi näin. Kirjoita etusivulla olevaan hakukenttään pagemaker ja klikkaa hae-painiketta ( http://www.helmet.fi/search~S9*fin/X ). Oppaat versioon 7.0 näkyvät heti tuloslistan alussa. Sieltä löytyy mm. kirja Adobe PageMaker 7.0 : classroom in a book (Adobe Press, cop. 2002). Kirjan nimeä klikkaamalla saa näkyviin saatavuustiedot.
Jos tahdot rajata hakua vaikkapa kielen mukaan, kannattaa haku aloittaa valitsemalla etusivulta kohta Tarkenna hakua.
Kouluneuvostot toimivat kouluissa jo ennen peruskoulujärjestelmään siirtymistä vuodesta 1972 aina vuoteen 1985 (ks. Laki oppikoulun kouluneuvostosta 829/71). Kesällä 1984 uuden lukiolain myötä poistuivat 1970-luvulla syntyneet kouluneuvostot.
Oppilasneuvostoista ei ole lakiteksteissä mainintaa. Ne kuuluvat useiden koulujen nykypäivään ja vastaavat esim. oppilaskuntaa, joka voidaan perustaa perusopetusta antaviin kouluihin ja joka on keskiasteen oppilaitoksissa. Oppilaskunnan tehtävänä on edistää opiskelijoiden yhteistoimintaa ja koulutyötä. Oppilaskunta käyttää opiskelijoiden puhevaltaa opintoihin ja muihin opiskelijoiden asemaan olennaisesti vaikuttavia päätöksiä tehtäessä. (Lukiolaki 629/1998 sekä Laki perusopetuslain muuttamisesta 628/...
Hausjärven historiasta on olemassa useita teoksia. Varsinainen pitäjänhistoria on Oiva Keskitalon kirjoittama vuodelta 1964 ja nimeltään Hausjärven historia. Oheisessa luettelossa on muitakin Hausjärven historiaa käsitteleviä teoksia, joista voisi olla sinulle hyötyä. Ryttylän punakaartista en löytänyt teosta, mutta kansalaissodan aikaa Hausjärvellä käsitellään ainakina Keskitalon teoksessa ja Lasse Toivolan kirjassa Hausjärvi nousevassa Suomessa 1809-1918, 1992. Ryttylän työväenyhdistys on lisäksi julkaissut 70-vuotishistoriikin, mutta se näyttää käsittelevän vuosia 1928-1998.
Riihimäen, Hausjärven ja Hyvinkään kirjastot ovat avanneet äskettäin yhteisen Apila-aluetietokannan, joka sisältää kirjastojen kotiseutukokoelmissa olevaa aineistoa...
Hei!
Etsimäsi kuvakirja voisi olla Maikki Harjanteen Noitien kirja.
Kirjassa on kolme noitaa: Kolpitsa, Atta ja Daipulos. Yhden noidan hiukset ovat keltaiset, yhden siniset ja yhden vihreät. Kirjassa on kuvattu noitien koti hyvin tarkasti. Kirja on ilmestynyt vuonna 1991.
Jos on kyse kirjoittimelta tulostettavasta tulosteesta, A3-kokoa ei suoraan saa tulostetuksi Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteissä. Asian voi kuitenkin kiertää siten, että tulostaa A4-kokoisen väritulosteen ja suurentaa sen A3-kokoon värikopiokoneella jossakin seuraavista kirjastoista, joissa se on mahdollista:
Etelä-Haaga (http://www.lib.hel.fi/fi-FI/etela-haaga/)
Itäkeskus (http://www.lib.hel.fi/fi-FI/itakeskus/)
Kontula (http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kontula/)
Laajasalo (http://www.lib.hel.fi/fi-FI/laajasalo/)
Lauttasaari (http://www.lib.hel.fi/fi-FI/lauttasaari/)
Malmi (http://www.lib.hel.fi/fi-FI/malmi/)
Tuloste maksaa 30 c, kopio samoin, eli hinnaksi tulisi yhteensä 60 c.
Ammattitaitoista laadukasta tulostuspalvelua löytyy...
Pirjo Mikkosen kirjassa: Sukunimet (Otava, 2000) kerrotaan Talvitie-sukunimestä näin: Järven poikki tai metsän halki talvisaikaan kulkeneet, lumituiskujen takia tavallisesti viitoitetut oikotiet ovat kyläläisille olleet niin tärkeitä vakinaisia reittejä, että niiden likeisiä asumuksiakin on voitu kutsua Talviteiksi. Talvitie perustuukin asumuksen nimeen. Talvitie on sekä talon- että sukunimenä yleinen Varsinais-Suomessa, Satakunnassa, Hämeessä ja erityisesti Etelä-Pohjanmaalla. Lapualla mainitaan Talvitien talo jo 1546, Kurikassa Sanna Talvitie 1680, Ilmajoella Jacob larss i Talvitie 1569, Ähtärissä Johan Talvitie 1795, Alastarossa Henrik Talvitie 1820 ja Huittisissa Gust. Talvitie 1853. Loimaalla, jossa myös tapaa sukunimeä, on Talvitie...
